Tiedotteet ja uutiset

Tunne UV-indeksi – vältä ihon palaminen

Wed, 06 May 2026 10:17:00 GMT

Keskipäivän aurinko voi jo tähän aikaan vuodesta polttaa herkän ihon. Tuoreen tutkimuksen mukaan nuoret pitävät auringonotosta ja rusketuksesta, vaikka he ovat myös huolissaan UV-säteilyn terveyshaitoista ja ihosyöpäriskistä.

Liialliselta auringon UV-säteilyltä on syytä suojautua, kun UV-indeksin arvo on kolme tai korkeampi. Suomessa tämä toteutuu toukokuusta syyskuuhun aamukymmenen ja iltapäiväviiden välisenä aikana.

”Hyviä suojautumiskeinoja ovat varjoon hakeutuminen, pukeutuminen pitkähihaisiin ja -lahkeisiin vaatteisiin sekä lierihatun ja aurinkolasien käyttäminen. Paljaat ihoalueet on syytä suojata aurinkovoiteella, jonka suojakerroin on vähintään 30”, Ilmatieteen laitoksen tutkija Kaisa Lakkala kertoo.

Liiallinen UV-säteily lisää riskiä sairastua ihosyöpään. Säteilyn vaikutukset kertyvät ihon muistiin koko eliniän ajalta, joten sekä palamista että pitkällistä auringossa oleskelua tulee välttää.

UV-säteilyennusteen voi tarkistaa Ilmatieteen laitoksen verkkosivujen UV-indeksipalvelusta sekä Paikallissää-mobiilisovelluksesta. Verkosta voi lisäksi katsoa havaitun UV-indeksin arvon seitsemältä paikkakunnalta Suomessa sekä Euroopan suurimmista kaupungeista. Tämän vuoden uutuutena on karttanäkymä, josta voi tarkistaa ajankohtaisen UV-tilanteen koko Euroopan alueella. Satelliittimittauksiin perustuva UV-indeksi päivittyy karttaan kymmenen minuutin välein.

Nuoret polttavat ihonsa muita useammin, osa hyödyntää UV-indeksiä ruskettumiseen

Nuorten suhtautuminen auringonottoon ja rusketukseen on ristiriitaista, käy ilmi Syöpäjärjestöjen ja Säteilyturvakeskuksen (STUK) tuoreesta kansalaistutkimuksesta. Valtaosa 16–20-vuotiaista suomalaisnuorista pitää auringonotosta ja rusketuksesta, vaikka he ovat myös huolissaan UV-säteilyn terveyshaitoista ja ihosyöpäriskistä. Tutkimukseen vastasi loppuvuonna 2025 yhteensä 780 nuorta.

Tutkimuksen mukaan nuoret hankkivat rusketuksensa pääasiassa auringosta: 81 prosenttia vastanneista viettää paljon aikaa auringossa tai ottaa aurinkoa, ja 74 prosenttia kertoo ruskettuvansa nimenomaan auringon vaikutuksesta. Auringonotto on erityisesti nuorimpien vastaajien keskuudessa lisääntynyt.

“Yksi huolestuttava huomio kyselyn tuloksista on se, että nuorten keskuudessa ihon palaminen on yleistä. 70 prosenttia vastaajista kertoo ihon palaneen vähintään kerran viime vuoden aikana, ja lähes joka viidennellä palamisia on ollut kolme tai useampia. Tämän tiedon perusteella nuoret polttavat ihoaan huomattavasti useammin kuin väestö keskimäärin, sillä STUKin vuonna 2024 koko väestölle kohdistetussa kyselyssä vain 19 prosenttia vastanneista ilmoitti polttaneensa ihonsa vähintään kerran vuodessa”, erityisasiantuntija Anne Höytö STUKista kertoo.

Vaikka suurin osa nuorista tietää UV‑säteilyn lisäävän ihosyöpäriskiä, moni kokee oman riskinsä pieneksi. Suojautuminen painottuu aurinkovoiteisiin, kun taas vaatetus ja varjo jäävät selvästi vähemmälle huomiolle.

UV‑indeksi on nuorten keskuudessa hyvin tunnettu, mutta sitä hyödynnetään usein ruskettumisen maksimoimiseen eikä suojautumisen apuna. Vastanneista 86 prosenttia tietää, mikä UV-indeksi on, ja 73 prosenttia kertoo seuraavansa sitä. Vain 27 prosenttia nuorista käyttää UV-indeksiä apuna UV-suojautumisessa, kun taas 39 prosenttia seuraa UV-indeksiä ruskettumisen edistämiseksi.

”Nuoruudessa vietetään usein paljon aikaa ulkona, ja samalla UV-säteilylle altistuminen voi olla runsasta. UV-indeksi on tarkoitettu auttamaan ymmärtämään, milloin iho tulisi suojata UV-säteilyn haitoilta. Rusketuksen ihannointi yhdistettynä UV-indeksin hyödyntämiseen ruskettumistarkoituksessa on huolestuttava ilmiö. Vaikka kauneusihanteet muuttuvat ajassa, rusketuksen viehätys näyttää edelleen pitävän pintansa ja pääkeino sen hankkimiseen on edelleen auringonotto”, terveyden edistämisen päällikkö Heidi Löflund-Kuusela Syöpäjärjestöistä sanoo.

Syöpäjärjestöt ja STUK korostavat, että tulokset osoittavat selkeän tarpeen vahvistaa nuorille suunnattua viestintää UV‑säteilyn haitoista ja tehokkaista suojautumiskeinoista. Keskeistä on tukea arjen ratkaisuja, jotka vähentävät liiallista altistumista auringolle, sekä vahvistaa myönteistä suhtautumista omaan ihoon ja ihotyyppiin ilman rusketuspaineita.

Eri väestöryhmille kohdistetun viestinnän kehittäminen ja vahvistaminen on yksi tänä vuonna käynnistyvän UV‑säteilyn aiheuttamien ihosyöpien vähentämiseen tähtäävän kansallisen ohjelman toimenpidekokonaisuuksista. Muut kokonaisuudet keskittyvät rakennetun ympäristön, esimerkiksi koulujen ja päiväkotien pihojen varjopaikkojen lisäämiseen, työssä tapahtuvan altistuksen vähentämiseen sekä ihosyöpien varhaisen havaitsemisen edistämiseen.

Melanooman ilmaantuvuus pysynyt tasaisena

Tuoreimman syöpätilaston mukaan Suomessa todettiin vuonna 2025 lähes 1800 uutta melanoomaa, yli 2100 okasolusyöpää ja yli 10 000 tyvisolusyöpää.

”UV-altistukseen liittyvien ihosyöpien ilmaantuvuus on tasoittunut verrattuna vuosituhannen alun voimakkaaseen kasvuun. Melanooman osalta ilmaantuvuushuippu oli vuonna 2016, jonka jälkeen vuotuinen ilmaantuvuus on pysynyt kohtuullisen tasaisena. Varsinaisessa ihosyöpäkuolleisuudessa ei ole viime vuosien välillä käytännössä suuria eroavaisuuksia”, vastaava lääkäri Taneli Väisänen Suomen Syöpärekisteristä sanoo.

”Melanooman osalta eroja ilmaantuvuudessa on muun muassa asuinpaikan ja sukupuolen mukaan. Miehillä on naisia korkeampi riski sairastua ja myös kuolla melanoomaan. Kummallakin sukupuolella sairauden viisivuotisennuste on kuitenkin korkea, yli 90 prosenttia.”

Lisätietoja

Säteilyturvakeskus, mediapalvelu puh. 010 850 4761

Linkit

UVI-ennuste Ilmatieteen laitoksen sivuilla  
Tunne syöpäriskit (ilmansyopaa.fi)   
Tietoa ihosyövästä (kaikkisyovasta.fi)
 Auringon UV-säteilystä Säteilyturvakeskuksen sivuilla    
Tietoa, vinkkejä ja tarinoita auringon UV-säteilystä (suniho.fi) 
Kansallinen ohjelma UV-säteilyn aiheuttamien ihosyöpien vähentämiseksi
Tiedote 24.3. (Syöpäjärjestöt ja STUK): Nuoret rakastavat rusketusta riskeistä huolimatta

]]>

Kansainvälinen arvio tunnisti Suomen ydinturvallisuustyön vahvuudet ja kehityskohteet

Wed, 29 Apr 2026 09:58:00 GMT

Suomi osallistui huhtikuussa Wienissä järjestettyyn kansainvälisen ydinturvallisuussopimuksen seurantakokoukseen. Arvioinnin perusteella Suomi täyttää yleissopimuksen tavoitteet.

Kansainvälinen ydinturvallisuussopimuksen (CNS) tavoite on parantaa ydinenergian turvallisuutta maailmanlaajuisesti. Se pyrkii vahvistamaan sekä sopimukseen liittyneiden maiden omia turvallisuustoimia että kansainvälistä yhteistyötä.

Kansainvälisen Atomienergiajärjestön, IAEA:n, järjestämässä seurantakokouksessa sopimukseen sitoutuneiden maiden asiantuntijat arvioivat toisten maiden toimintaa maaraporttien pohjalta. Suomen maaraportin kokoamisesta vastasi Säteilyturvakeskus (STUK).

Kansainvälinen arviointiryhmä nosti esiin kolme asiaa, joihin Suomessa pitää kiinnittää erityistä huomiota,

ydinenergialainsäädännön uudistuksen vaikutusten hallinta
kansallisen osaamisen turvaaminen ja ydinalan muutoksiin liittyvien riskien hallinta
STUKin turvallisuuskulttuurista laaditun selvityksen johtopäätöksiin vastaaminen.

Arvioinnissa tunnistettiin myös useita Suomen ydinturvallisuustyön vahvuuksia,

STUKin aktiivinen työ toimintaympäristön muutosten arvioimiseksi ja sääntelyn ajantasaistamiseksi
STUKin kehittämä laitoskohtainen kokonaisturvallisuusarvio
turvallisuuskulttuurin pitkäjänteinen kehittäminen Suomessa
STUKin järjestelmällinen viranomaisvaatimusten hallintatyökalu.

Arviointikokoukseen osallistui 87 maata. Maa-arviointien tuloksena tunnistettiin ydinturvallisuuden varmistamisen kannalta keskeisiä haasteita, jotka ovat monille maille yhteisiä.

Näitä yhteisiä haasteita olivat ydinvoima-alan henkilö- ja osaamisresurssien hallinta, ydinturvallisuus äärisääolosuhteissa ja muuttuvissa ympäristöolosuhteissa, tekoälyn käytön vaikutukset ydinturvallisuuteen, valmiusjärjestelyt poikkeuksellisissa olosuhteissa kuten sotatilanteissa sekä toimitusketjujen hallinta. Maat raportoivat näistä seuraavassa kolmen vuoden kuluttua pidettävässä arviointikokouksessa.

]]>

Kansallinen ohjelma torjuu ihosyöpiä

Thu, 23 Apr 2026 06:38:00 GMT

Ihosyöpään sairastuu Suomessa vuosittain yli 14 000 henkilöä. Suurin osa tapauksista olisi ehkäistävissä tehokkaammalla aurinkosuojautumisella. Vuosina 2026–2030 toteutettava kansallinen ohjelma tehostaa ihosyöpien torjumiseksi tehtävää työtä. Ohjelman sisältö julkaistiin huhtikuussa 2026.

Säteilyturvakeskuksen (STUK) koordinoima kansallinen ohjelma tavoittelee ultraviolettisäteilyn (UV-säteilyn) aiheuttamien ihosyöpien ehkäisyä ja väestön UV-altistumisen vähentämistä monialaisella yhteistyöllä ja viestinnällä. Lisäksi tavoitteena on ihosyöpien varhaisen toteamisen parantaminen.

Vuonna 2025 järjestettiin viisi ohjelmaa valmistelevaa ja siihen taustatietoa tuottavaa työpajaa, joihin kokoontui laaja joukko asiantuntijoita valtion virastoista, tutkimuslaitoksista, kaupungeista, yhdistyksistä ja liitoista. Työpajojen perusteella muotoutuivat ohjelman tavoitteet ja toimenpidekokonaisuudet.

Toimenpiteissä vahvistetaan erityisesti riskiryhmien (mm. lapset, nuoret, vaaleaihoiset, etelänmatkaajat) aurinkosuojautumista tukevaa viestintää ja opastusta sekä edistetään konkreettisia rakennetun ympäristön ratkaisuja, kuten varjopaikkoja.

Lisäksi kehitetään työpaikkojen käytäntöjä niin, että työntekijät voivat suojautua UV säteilyltä aiempaa paremmin. Samalla vahvistetaan ihmisten valmiutta tunnistaa ihomuutoksia ja hakeutua ajoissa hoitoon sekä tuetaan terveydenhuoltoa ihosyöpien varhaisessa toteamisessa.

Toimenpidekokonaisuuksien toteuttamisesta vastaavat työryhmät, jotka nimetään vuoden 2026 aikana.

Auringolta suojautuminen on tehokas keino ehkäistä ihosyöpiä

Ihosyöpien ilmaantuvuus Suomessa on kasvanut nopeasti viime vuosikymmeninä, ja ne muodostavat merkittävän kansanterveysongelman. Lähes kolmannes Suomessa todetuista syövistä on ihosyöpiä. Yhteensä ihosyöpiä todetaan vuosittain yli 14 000 uutta tapausta. Melanooma on ihosyövistä vakavin ja aiheuttaa eniten kuolemia. Ihosyövät kehittyvät yleensä hitaasti, joten suurin osa tapauksista todetaan iäkkäämmillä henkilöillä. Melanoomia esiintyy kuitenkin myös nuorilla aikuisilla.

UV-säteily on ihosyöpien tärkein riskitekijä, ja jopa yli 90 % ihosyövistä johtuu auringon UV-säteilylle altistumisesta. Tämän vuoksi ihosyöpiä voidaan tehokkaasti ehkäistä suojautumalla auringolta.

”Suomalaisten altistuminen UV-säteilylle on monimuotoinen ilmiö, joka liittyy sekä tietoisesti tehtyihin valintoihin että arjen olosuhteisiin. Altistumista tapahtuu vapaa-ajalla, työssä, matkailussa ja varhaiskasvatuksen sekä koulun ympäristöissä. Vaikka tietoisuus UV-säteilyn terveysriskeistä on keskimäärin hyvä, käyttäytyminen ei aina vastaa tietoa”, kuvailee kansallisen ohjelman projektipäällikkö, erityisasiantuntija Anne Höytö STUKista.

Altistumista on mahdollista vähentää lisäämällä kansalaisten tietoa riskeistä ja opastamalla oikeanlaiseen suojautumiseen. Tärkeää on myös tehdä toimenpiteitä yhteiskunnallisella tasolla, esimerkiksi lisätä varjopaikkoja ulkoilualueille ja muuhun rakennettuun ympäristöön.

”Aurinkosuojautumisen edistäminen on osa kansalaisten ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Helppo keino lisätä ihmisten aurinkosuojautumista on lisätä varjopaikkoja erilaisille ulkoilualueille”, kertoo Höytö.

Ohjelmassa halutaan kiinnittää huomiota myös ihosyöpien varhaiseen toteamiseen. Ihosyöpien hoidon ennuste on sitä parempi, mitä varhaisemmassa vaiheessa ihosyöpä havaitaan ja hoito päästään aloittamaan.

”Ohjelman toteutus edellyttää laajaa yhteistyötä esimerkiksi viranomaisten, kuntien, terveydenhuollon, työelämän, järjestöjen ja median välillä. Yhteistyö varmistaa, että toimenpiteet ovat kattavia ja vaikuttavia”, toteaa Anne Höytö.

Lue lisää

Kansallisen UV-ohjelman verkkosivusto (stuk.fi)

Varjopaikat suojaavat UV-säteilyltä (stuk.fi)

]]>

Tshernobylin jäljet näkyvät yhä sienissä

Tue, 14 Apr 2026 08:00:00 GMT

Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuuden jäljet hiipuvat hitaasti sienistä Suomessa. Kiitos sienestäjien viime syksynä tarjoaman avun, Säteilyturvakeskus pystyi entistä kattavammin selvittämään, mikä tilanne on nyt, 40 vuotta onnettomuuden jälkeen.

Sieninäytteiden käsittelyä Säteilyturvaksekuksen laboratoriossa.

Viime kesänä alkaneeseen ja sienestyskauden kestäneeseen kampanjaan osallistui 510 sienestäjää ja he lähettivät Säteilyturvakeskukselle (STUK) 875 sieninäytettä. Sienet oli kerätty 187 kunnan alueelta ja sienilajeja oli yhteensä 60. Laboratorionjohtaja Sinikka Virtanen Säteilyturvakeskuksesta toteaa, että kampanja onnistui erinomaisen hyvin.

Sinikka Virtasen mukaan koko Suomen kattavan ja näin monia sienilajeja sisältävä aineiston kerääminen olisi ollut vaikeaa, jopa mahdotonta, ilman sienestäjien aktiivista osallistumista.

Näytteitä tuli niin paljon, että STUKin laboratorion henkilökunta oli välillä varsin kiireinen tämän kampanjan kanssa. ”Täytyy kiittää sienestäjien lisäksi heitäkin kampanjan onnistumisesta. Kiitos kuuluu myös Marttaliitolle, joka omia kanaviaan pitkin levitti tietoa kampanjasta”, laboratorionjohtaja Virtanen lisää.

Tulokset kertovat tilanteen koko maan alueelta

Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden yhteydessä vuonna 1986 ilmaan vapautui radioaktiivisia aineita, jotka kulkeutuivat ilmavirtausten mukana Suomeen asti ja laskeutuivat lopulta sateiden mukana maahan. Säteilyannosten kannalta tärkein aine on cesiumin isotooppi 137 (Cs-137), jota pääsi onnettomuudessa ilmaan paljon ja joka säilyy ympäristössä pitkään. Kampanjan tulokset osoittavat, että sienten cesiumpitoisuudet ovat pienentyneet onnettomuudesta kuluneiden 40 vuoden aikana. Tulos on oletettu, sillä Cs-137 puoliintuu vähän yli 30 vuodessa eli siinä ajassa radioaktiivisuudesta häviää puolet.

Aktiivisuuspitoisuuden yksikkö on becquerelia kilogrammassa (Bq/kg). Kaikkien sienikampanjassa tutkittujen näytteiden mediaaniaktiivisuuspitoisuus oli 110 Bq/kg. Aktiivisuuspitoisuudet kuitenkin vaihtelivat sekä lajin että alueen mukaan.

Suurimmat aktiivisuuspitoisuudet todettiin sienissä Kymenlaaksossa, Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä, eli alueilla, joille kertyi eniten Tshernobyl-laskeumaa. Ruokaviraston suosittelemista ruokasienistä eniten cesiumia keräävät mustavahakas, haaparousku, vaaleaorakas, kehnäsieni ja kangastatti. Vähiten cesiumia kerääviä lajeja ovat punikkitatit, herkkutatit ja ruokasienihaperot.

Myytäville luonnonvaraisille elintarvikkeille suositeltu pitoisuusraja, 600 Bq/kg, ylittyi alle kymmenessä prosentissa näytteistä. Sienten käyttöä ravintona ei tarvitse radioaktiivisuuden takia rajoittaa missään puolella Suomea. Virtanen antaa esimerkin. ”Laskimme, että enitenkin cesiumia kerääviä sieniä eli mustavahakkaita pitäisi syödä noin 12 kiloa, jotta saisi saman säteilyannoksen kuin kosmisesta säteilystä edestakaisella lennolla Helsingistä New Yorkiin”.

Sienet-2025 kampanjasivulla on linkki tulosraporttiin: Sienet 2025 -kampanja | Säteilyturvakeskus STUK. Sivulla on myös linkki kuntakohtaisiin mittaustuloksiin.

Lisää tietoa becquereleista ja ylipäätään säteilystä löytyy Säteilyturvakeskuksen sivuilta: Mitä säteily on? | Säteilyturvakeskus STUK

]]>

Jussi Heinosesta Säteilyturvakeskuksen strategia- ja kehittämisjohtaja

Fri, 10 Apr 2026 11:08:00 GMT

Diplomi-insinööri Jussi Heinonen on nimitetty Säteilyturvakeskuksen (STUK) määräaikaiseksi strategia- ja kehittämisjohtajaksi viisivuotiselle kaudelle 1.5.2026–30.4.2031. Heinonen on työskennellyt STUKissa vuodesta 2002 alkaen. Viimeiset kolme vuotta hän on toiminut strategisen kehittämisen johtajana.

Uudessa tehtävässään Jussi Heinonen johtaa toukokuun alussa toimintansa aloittavaa strategia- ja kehittämisyksikköä. Yksikkö päätettiin perustaa yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena loppuvuonna 2025. Tulevaan yksikköön kootaan strategista kehittämistä ohjaavat ja tukevat toiminnot. Yksikön vastuulla on jatkossa strategiaprosessin valmistelu, toimeenpanon seuranta ja arviointi sekä strategisesti merkittävien kehittämisohjelmien koordinointi. Lisäksi yksikkö muun muassa kehittää STUKin kokonaisarkkitehtuuria, johtamisjärjestelmää ja turvallisuuskulttuuria sekä vastaa toiminnan arvioinneista.

”Strategia- ja kehittämisjohtajan tehtävä on todella kiinnostava nyt, kun STUKin toimialalla on meneillään laajoja muutoksia. Ydinenergialainsäädäntöä uudistetaan, uuden tyyppisiä ydinvoimalaitoshankkeita suunnitellaan ja yhteiskunnan odotukset valvonnalle muuttuvat. Samaan aikaan maailman myllerrys vaikuttaa myös ydin- ja säteilyturvallisuuteen ja STUKiin”, Jussi Heinonen kuvailee. ”Kun viranomaistoimintaa kehitetään, on entistä tärkeämpää ymmärtää näitä toimintaympäristön kehityssuuntia ja kyetä eri keinoin lisäämään toiminnan vaikuttavuutta. STUKiin perustettava uusi yksikkö nivoo kehitystoiminnan eri palaset yhteen ja näin tukee strategisen kehittämisen kokonaisuutta.”

Strategia- ja kehittämisjohtajan tehtävä on STUKissa uusi. Tehtävään haki määräaikaan mennessä 33 henkilöä. Viran kelpoisuusvaatimukset ja muut viran tehtävien menestykselliselle hoitamiselle tarvittavat valmiudet täytti parhaiten 11 hakijaa. Neljä heistä erottui tehtävään ja toimialaamme sopivalla osaamisella ja kokemuksella, ja heidät myös kutsuttiin haastatteluun.

Jussi Heinosella on toiminnan kehittämiseen tarvittava laaja kokonaiskuva Säteilyturvakeskuksen toiminnasta ja toimialasta sekä arvokasta kokemusta valvontatyöstä alalla. Strategia- ja kehittämisjohtajahaussa nämä vahvuudet erottuivat selvästi muihin hakijoihin verrattuna. Lisäksi Heinosella on vahvaa kokemusta strategisesta johtamisesta, kokonaisarkkitehtuurin kehittämisestä ja turvallisuuskulttuurista STUKin toimialalla sekä asiakkuuksien kehittämisestä etenkin valvontatyössä. Esihenkilö- ja johtotehtävissä hän on toiminut yli kymmenen vuoden ajan.

]]>

Aivan vähän radioaktiivista kobolttia Imatran ilmassa

Thu, 09 Apr 2026 10:40:00 GMT

Säteilyturvakeskus havaitsi Imatralla maaliskuussa kerätyissä ilman hiukkasnäytteessä pienen määrän radioaktiivista kobolttia. Aineen pitoisuus oli niin pieni, että siitä ei ollut haittaa ihmisille tai ympäristölle.

Imatralla ulkoilmasta 9.–16 3.2026 välisenä aikana kerätyssä hiukkasnäytteessä oli koboltin radioaktiivisia isotooppia Co-60. Aktiivisuuspitoisuus oli hyvin pieni, 0,3 mikrobecquerelia kuutiometrissä ilmaa.

Tällaisten hyvin vähäisten keinotekoisten radioaktiivisten aineiden alkuperää ei useinkaan saada selville. Tälläkään kertaa sitä ei tiedetä. Koboltti on voinut kulkeutua Suomeen kaukaakin. Mikään ei myöskään viittaa siihen, että koboltti olisi peräisin isosta päästöstä, joka aiheuttaisi ongelmia päästölähteen lähellä.

Radioaktiivista kobolttia syntyy muun muassa ydinvoimalaitoksissa käytön aikana ja ilmaan sitä voi vapautua esimerkiksi laitosten huoltotöissä.

Imatran näytteessä havaittiin myös vähäinen määrä radioaktiivista cesiumia (Cs-137), jota Suomen ympäristössä on edelleen Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuuden jäljiltä. Näytteessä ollut cesiumin määrä vastaa Imatralla kerätyissä näytteissä normaalisti havaittavaa määrää.

STUKilla on kahdeksalla paikkakunnalla Suomessa keräysasemat, joilla se seuraa radioaktiivisten aineiden pitoisuutta ilmassa. Keräysasemien kerääjät imuroivat suuria määriä ilmaa, jolloin ilmassa olevat hiukkaset jäävät kerääjien suodattimille. Suodattimista voidaan mitata radioaktiivisten aineiden aktiivisuuspitoisuus ja selvittää, mistä radioaktiivista aineista on kyse. Menetelmällä havaitaan erittäin pienetkin radioaktiivisten aineiden pitoisuudet.

]]>

Nuoret rakastavat rusketusta riskeistä huolimatta

Tue, 24 Mar 2026 07:31:00 GMT

Syöpäjärjestöjen ja Säteilyturvakeskuksen (STUK) tekemä selvitys osoittaa, että rusketus on vahva ihanne 16–20‑vuotiaiden joukossa.

Vaikka nuoret tuntevat ultraviolettisäteilyn (UV‑säteilyn) terveysriskit kohtuullisen hyvin, he kokevat ruskettumisen houkuttelevaksi ja kertovat jopa lisänneensä auringossa oleskeluaan. Asia käy ilmi Syöpäjärjestöjen ja STUKin joulukuussa 2025 toteuttamasta tutkimuksesta, johon vastasi 780 iältään 16–20-vuotiasta nuorta.

Selvityksen mukaan suurin osa nuorista tavoittelee rusketusta aktiivisesti.

”Yli puolet vastanneista nuorista ottaa aurinkoa ruskettuakseen. Valtaosa eli kolme neljästä hankkii rusketuksensa olemalla auringossa, ei esimerkiksi käyttämällä itseruskettavia tuotteita. Onneksi ani harva käyttää solariumia”, terveyden edistämisen päällikkö Heidi Löflund‑Kuusela Syöpäjärjestöistä summaa.

Erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä auringonotto on lisääntynyt.

”Yli kolmasosa vastanneista nuorista uskoo virheellisesti, että auringossa oleminen ei ole haitallista, jos iho ei pala, ja lähes kolmannes, että rusketus suojaa ihoa palamiselta”, erityisasiantuntija Anne Höytö STUKista kertoo.

Tieto ei ohjaa käyttäytymistä

Tietoa UV‑säteilyn terveyshaitoista on saatavilla runsaasti, ja nuoret tunnistavatkin riskit ainakin osittain. Kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista tietää, että ihon palaminen voi aiheuttaa syöpää myöhemmin elämässä. Silti riskien ymmärrys ei näy riittävästi aurinkokäyttäytymisessä. Vastanneista 70 % on polttanut ihonsa viimeisen vuoden aikana ainakin kerran ja lähes viidennes vastaajista kolmesti tai enemmän.

”Lapset ja nuoret viettävät paljon aikaa ulkona, joten UV-altistusta kertyy huomaamatta runsaasti. Koska syöpäriski näyttäytyy kaukaisena, nuorten voi olla vaikea hahmottaa, että tämän päivän valinnat vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Kaksi kolmasosaa nuorista ei pidä omaa ihosyöpäriskiään suurena,” Löflund-Kuusela kertoo.

Auringon UV-säteilyltä voi suojautua vaatetuksella, vetäytymällä varjoon ja välttämällä keskipäivän paahdetta. Aurinkovoiteet tuovat lisäsuojaa. Nuorten auringolta suojautuminen ei useinkaan ole riittävää, vaikka he itse kokevat suojaavansa ihoa. Nuoret suojautuvat erityisesti käyttämällä aurinkovoidetta, aurinkolaseja ja hattua. Peittävät vaatteet ovat vähän hyödynnetty keino.

Jos ihoa on paljon paljaana, aurinkovoiteen merkitys korostuu. Neljäsosa nuorista kuitenkin uskoi virheellisesti, että aurinkovoiteen laittaminen kerran päivässä riittää.

”Yksilöllinen riski vaihtelee paljon, sillä siihen vaikuttavat ihotyyppi, ulkona vietetty aika ja UV-säteilyn voimakkuus. Nuorille ei aina hahmotu, kuinka paljon UV altistusta kertyy arjen pienistäkin hetkistä – myös pilvisellä säällä ja varjossa tai esimerkiksi urheiluharrastuksissa. Siksi selkeät ohjeet ja arkeen sopivat suojautumiskeinot ovat ratkaisevan tärkeitä,” Höytö sanoo.

Iho voi näyttää toipuvan auringonpolttamasta, mutta ihon solujen perimään ja rakenteisiin voi jäädä vaurioita, jotka voivat muuttua pahanlaatuisiksi muutoksiksi vuosien päästä. Siksi on huolestuttavaa, että moni nuori tavoittelee rusketusta aktiivisesti.

Tietoa halutaan luotettavista lähteistä

Nuoret toivovat tietoa terveydenhuollosta, koulusta ja uutisista, eivät pelkästään sosiaalisesta mediasta. Aikuisten ja luotettavien tahojen tiedonvälityksellä on siis merkittävä vaikutus.

”Suuri osa nuorista pitää rusketusta kauniina ja sen houkutus voittaa helposti terveysriskit. Tuloksista kuitenkin näkyy myös se, että aihe pohdituttaa monia eivätkä kaikki suhtaudu auringonottoonsa huoletta. Muistuttelemalla aurinkosuojautumisesta, oikaisemalla vääriä uskomuksia sekä lisäämällä oman ihon luonnollisen sävyn arvostusta voidaan lisätä nuorten huolehtimista omasta ihosta,” Löflund-Kuusela korostaa.

”Moni nuori saattaa kokea elävänsä vain huonojen uutisten aikaa ja että valo ja auringossa oleminen piristävät mielialaa. Auringosta saa nauttia, kunhan suojautuu riittävästi. Kolme veetä, eli varjo, vaate ja voide, on hyvä muistisääntö. Tulevien vuosien hyvinvointi rakentuu tämän päivän pienistä teoista,” Anne Höytö muistuttaa.

Lisätiedot

Säteilyturvakeskus, mediapalvelu puh. 010 850 4761

Linkit

Säteilyturvakeskuksen sivut:
Auringon UV-säteily (stuk.fi)
Suniho-kampanja (suniho.fi)

Syöpäjärjestöjen sivut:
Aurinko ja UV-säteily (ilmansyopaa.fi)
Melanooma – oireet, hoito ja ennuste (kaikkisyovasta.fi)
Ihosyövät (kaikkisyovasta.fi)
Tietoa auringon vaikutuksista terveyteen (fressis.fi)

]]>

STUK: TVO korjasi Olkiluoto 3:ssa havaitsemansa puutteet oikein

Mon, 09 Mar 2026 12:55:00 GMT

Teollisuuden Voima (TVO) ilmoitti torstaina 5.3. Säteilyturvakeskukselle (STUK) havainneensa turvallisuuteen vaikuttavia puutteita Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kolmosyksikössä. Kyseessä olivat puutteet sähköjärjestelmien häiriön varalle tehdyissä suunnitelmissa ja ohjeissa. Laitoksen turvallisuus ei vaarantunut.

TVO havaitsi puutteet tehdessään analyyseja sähköjärjestelmien häiriöiden varalle. Ydinreaktorin turvallisuus ei ole ollut uhattuna eikä ihmisten tai ympäristön säteilyturvallisuus ole vaarantunut. Voimalaitos on voinut jatkaa toimintaansa turvallisesti.

Havaitut puutteet olisivat voineet vaarantaa reaktorin jäähdytyksen tietyssä epätodennäköisessä sähköjärjestelmien häiriöissä. TVO toimitti havaintonsa ja korjaussuunnitelmansa Säteilyturvakeskukselle (STUK) torstaina 5.3. ja perjantaina 6.3. STUK teki myös oman arvionsa, jonka mukaan TVO:n tekemät arviot olivat oikeat ja esitetyt toimenpiteet riittävät. Välitön toimenpide oli laitoksen käyttöhenkilöiden ohjeiden päivittäminen mahdollisen häiriötilanteen varalle.

Koska havaittu puute liittyi turvallisuustoimintoihin, STUK arvioi tapauksen kuuluvan luokkaan 1 kansainvälisellä ydinvoimalaitostapahtumien vakavuusasteikolla (INES) eli se oli poikkeuksellinen turvallisuuteen vaikuttava tapahtuma.

]]>

Espoon ydinreaktori on nyt entinen ja paikka on siivottu radioaktiivisuudesta

Thu, 05 Mar 2026 11:48:00 GMT

Suomen ensimmäinen ydinreaktori ei ole enää ydinlaitos. Säteilyturvakeskus totesi viime vuoden lopussa, että Otaniemen tutkimusreaktorin purkaminen ja puhdistaminen kaikesta radioaktiivisesta materiaalista on tehty. Rakennuksen voi ottaa muuhun käyttöön.

Tutkimusreaktori FiR 1 ehti toimia Espoon Otaniemessä vuodesta 1962 vuoteen 2015. Tutkimus- ja opetuskäyttöön hankittu pieni reaktori oli ensimmäiset vuotensa Teknillisen korkeakoulun omistuksessa ja vuodesta 1971 alkaen VTT:n vastuulla. VTT:n vastuulla oli myös laitoksen käytöstä poisto ja purkaminen. Reaktorin purkamisen ja ydinjätehuollon VTT teki yhteistyössä Fortumin kanssa vuosien 2023–2025 aikana.

Säteilyturvakeskus (STUK) valvoi käytöstä poiston suunnittelua ja toteutusta alusta alkaen. Valvonta päättyi viime joulukuussa, kun STUK teki päätöksen tutkimusreaktorin valvonnasta vapauttamisesta. Päätöksen jälkeen tutkimusreaktori ei ole enää ydinlaitos. Puretun Otaniemen reaktorin alue ja tilat eivät säteilyturvallisuuden kannalta poikkea mitenkään ympäröivästä alueesta tai tiloista.

Tilanteen käyvät tänä vuonna vielä varmistamassa Euroopan komission ja Kansainvälisen atomienergiajärjestön, IAEA:n, tarkastajat.

Myös VTT:n vanhan tutkimuslaboratorion käyttö päättyi

Yhtä aikaa FiR 1:n valvonnasta vapauttamisen kanssa STUK vapautti valvonnasta myös samassa kiinteistössä toimineen VTT:n materiaalitutkimukseen käytetyn laboratorion.

Tutkimuslaboratoriossa tehtiin 1970-luvulta lähtien radioaktiivisten materiaalien tutkimusta. FiR 1 tutkimusreaktorin käyttöä ja käytöstä poistoa sääteli ydinenergialainsäädäntö. Tutkimuslaboratorion toiminta ja käyttö olivat sen sijaan säteilylain alaista toimintaa. Säteilylain alaista oli myös laboratorion käytöstä poisto, jota VTT teki samaan aikaan FiR 1:n käytöstä poiston kanssa.

VTT toimitti laboratorion purku- ja puhdistustöistä syntyneet radioaktiiviset jätteet tutkimusreaktorin jätteiden tavoin Fortumille Loviisan ydinvoimalaitoksen alueella olevaan loppusijoituslaitokseen sijoitettavaksi. Ennen valvonnasta vapauttamista STUK totesi laboratoriotilat radioaktiivisuudesta puhtaiksi.

Oppia ja kokemusta isojen ydinvoimalaitosten purkamiseen

Johtava asiantuntija Kai Hämäläinen STUKista toteaa, että koska Otaniemen ydinreaktorin käytöstä poisto oli laatuaan ensimmäinen Suomessa, se oli viranomaisellekin hyvä oppimisen ja kokemuksien hankkimisen paikka.

Vaikka Otaniemen reaktori ei ollutkaan ydinvoimalaitos, siellä vaikuttivat kuitenkin samat asiat säteily- ja ydinturvallisuuteen kuin isoissakin laitoksissa. Mittakaava oli vain paljon pienempi. Käytöstä poistetussa FiR 1:ssä oli esimerkiksi käytettyä ydinpolttoainetta, reaktorin radioaktiivisia sisäosia, radioaktiivisia betonirakenteita.

Sähköä tuottavien ydinvoimalaitosten käytöstä poisto ja purkaminen eivät Suomessa ole edessä ihan lähivuosina, mutta niihinkin täytyy valmistautua. Suomessa uudistetaan parhaillaan ydinenergialakia ja sitä täydentäviä STUKin määräyksiä.

Kai Hämäläisen mukaan Otaniemen tutkimusreaktorin purkamisen ja sen valvonnan opit auttoivat tässä työssä. "Tähän asti laissa ja määräyksissä ei ole ollut kovin yksityiskohtaisesti kuvattuna ydinlaitoksen elinkaaren loppuvaiheita ja käytöstä poistoon liittyviä teknisiä vaatimuksia. Nyt saatuja kokemuksia on hyödynnetty uuden lain valmistelussa ja STUKin määräysten kirjoittamisessa", Kai Hämäläinen sanoo.

]]>

Säteilyturvakeskuksen ydinenergian käyttöä koskevat määräykset ovat lausuttavina Lausuntopalvelussa

Mon, 23 Feb 2026 09:26:00 GMT

Säteilyturvakeskus uudistaa ydinenergian käyttöä koskevat määräyksensä osana ydinenergialainsäädännön kokonaisuudistusta, ja pyytää lausuntoja määräysten luonnoksiin Lausuntopalvelun kautta.

Ydinlaitosten luvanhaltijoita velvoittavien määräyksien uudistaminen on osa Säteilyturvakeskuksen (STUK) säännöstöuudistusta. Uudistuksen tärkeimpiä tavoitteita ovat toiminnanharjoittajien vastuun korostaminen, vaatimusten mitoittaminen turvallisuusmerkityksen suhteen oikein ja viranomaisvalvonnan entistä tehokkaampi kohdentaminen. Viranomaisvalvontaa kohdistetaan sinne, missä ovat toiminnan riskit.

STUK julkaisi lausuntopalvelussa tammikuussa määräysluonnokset ydinmateriaalivalvonnasta ja ydinjätteiden loppusijoittamisen pitkäaikaisturvallisuudesta. Näiden määräysluonnosten lausuntoaika päättyy 2.3. Ensimmäiset kymmenen määräysluonnosta julkaistiin joulukuussa 2025. Näiden määräysten lausuntoaika päättyy 27.2. Viimeisten kahdentoista määräyksen luonnokset julkaistaan lausuntopalvelussa tulevien viikkojen aikana. Uusia STUKin määräyksiä on yhteensä 24.

Kaikki kansalaiset ja organisaatiot voivat antaa määräyksistä lausuntonsa. Määräysten on tarkoitus tulla voimaan yhtä aikaa uuden ydinenergialain kanssa vuoden 2027 alussa.

Ydinenergialain hallituksen esitys oli lausunnolla kesällä 2025. STUK antoi esityksestä oman lausuntonsa.

Ydinturvallisuusmääräykset lausuntopalvelussa
Luonnokset STUKin uusista ydinturvallisuusmääräyksistä sekä niihin liittyvät ympäristöselostukset ovat nähtävillä Lausuntopalvelussa osoitteessa lausuntopalvelu.fi. Määräysluonnokset löytyvät linkin kautta hakusanalla "Säteilyturvakeskus": https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/List. Määräysten ympäristöselostusten kuulutus löytyy sivulta "Yleistiedoksiannot ja kuulutukset".

Lisätietoja ydinturvallisuussäännöstön uudistuksesta: https://stuk.fi/ydinturvallisuussaannoston-uudistus

STUK uutinen 4.12.2025: STUK antoi ydinenergian käyttöä koskevien määräysten luonnokset kansalaisten ja organisaatioiden arvioitavaksi | Säteilyturvakeskus STUK

]]>

Kirjanpito ei kertonut mutta mittaukset löysivät uraanioksidin – INES 1

Wed, 04 Feb 2026 09:59:00 GMT

Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen työntekijät havaitsivat viime lokakuussa vähän, mutta oletettua enemmän radioaktiivisuutta jätteessä, jota oltiin siirtämässä matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoituslaitoksesta kaatopaikkajätteeksi.

Loviisan ydinvoimalaitoksen matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoituslaitoksessa tehdään teknisiä parannuksia. Kallioluolaan rakennetusta loppusijoituslaitoksesta siirretään samalla kaatopaikalle jätteitä, joita on säilytetty loppusijoituslaitoksessa vuosikymmeniä ja joiden radioaktiivisuus on ajan kuluessa vähentynyt niin, että niitä voidaan radioaktiivisuutensa puolesta käsitellä tavanomaisena teollisena jätteenä. Loppusijoituslaitoksen parannuksilla Fortum haluaa varmistaa laitoksen turvallisen käytön sen suunnitellun käyttöajan loppuun.

Kaatopaikalle siirrettävän jätteen radioaktiivisuus mitataan aina ennen siirtoa. Lokakuun kuudentena Fortumin työntekijät huomasivat, että yhdessä jätetynnyrissä oli radioaktiivisuutta enemmän, kuin kirjanpito antoi ymmärtää. Kun työntekijät tutkivat tynnyrin sisällön, jätteestä löytyi vähän tuoreesta ydinpolttoaineesta peräisin olevaa uraanioksidia. Uraanioksidi on alfasäteilijä ja terveydelle vaarallista, jos sitä joutuu elimistöön esimerkiksi hengitysilman mukana. Löytynyt uraanioksidi oli peräisin 1990-luvulla tehdyistä tuoreen ydinpolttoaineen laadunvarmistuskokeista.

Saastunut jäte ei päässyt voimalaitosalueen ulkopuolelle ja jätteen tutkivat, sen radioaktiivisuuden mittasivat ja jäljet siivosivat voimalaitoksen koulutetut säteilytyöntekijät.

Vaikka kukaan ei tapahtuman takia altistunut vaaralliselle määrälle radioaktiivisuutta, ei ollut täysin poissuljettua, ettei joku sivullinen olisi voinut joutua radioaktiivisuuden kanssa tekemisiin. Sen takia Fortum teki tapahtumasta niin sanotun INES-arvion. Arvion lopputulos oli, että tapahtuma kuuluu ydinlaitos- ja säteilytapahtumien kansainvälisellä vakavuusasteikolla alimpaan luokkaan, INES 1. Se oli poikkeuksellinen turvallisuuteen vaikuttava tapahtuma.

Säteilyturvakeskus tarkasti Fortumin tekemän INES-arvion helmikuun alussa ja teki oman lopullisen INES-arvionsa. Arvio on sama INES 1, kuten Fortuminkin tekemä arvio.

Mediapalvelu, puh. 010 850 476

Ydinlaitos- ja säteilytapahtumien kansainvälinen vakavuusasteikolla INES

]]>

Vähäinen määrä radioaktiivisia aineita ulkoilmassa

Fri, 30 Jan 2026 06:35:00 GMT

Säteilyturvakeskuksen Rovaniemen, Kuopion ja Imatran ilmasta keräämissä hiukkasnäytteissä oli tammikuun puolivälissä mittausrajan ylittäviä määriä radioaktiivisia aineita. Aineiden pitoisuudet olivat hyvin pieniä, eikä niistä ollut haittaa ihmisille tai ympäristölle.

Tammikuun 12. – 19. kerätyissä ulkoilman näytteissä löytyi Rovaniemellä radioaktiivista mangaania (Mn-54), rautaa (Fe-59) ja kobolttia (Co-60). Kuopion näytteessä oli vain kobolttia. Imatralta kerätyssä näytteessä oli mangaania, rautaa, kobolttia ja lisäksi niobiumia (Nb-95).

Nyt havaittuja radioaktiivisia aineita syntyy muun muassa ydinvoimalaitoksissa laitosten käytön aikana, ja niitä voi vapautua ilmaan esimerkiksi huoltotöiden aikana. Usein tämänkaltaisissa tapauksissa radioaktiivisten aineiden lähdettä ei saada selville. STUK on kuitenkin selvittänyt, että nyt havaitut radioaktiiviset aineet eivät ole peräisin kotimaisista ydinvoimalaitoksista.

STUKilla on kahdeksalla paikkakunnalla Suomessa ilmanäytteiden keräysasemat, joilla se seuraa radioaktiivisten aineiden pitoisuutta ilmassa. Kerääjät imuroivat suuria määriä ilmaa, jolloin ilmassa ovat hiukkaset jäävät kerääjien suodattimille. Suodattimista voidaan mitata radioaktiivisten aineiden pitoisuudet ja selvittää, mistä radioaktiivista aineista on kyse. Menetelmällä havaitaan erittäin pienetkin radioaktiivisten aineiden pitoisuudet.

Mittaustulokset ovat nähtävillä STUKin nettisivuilla tästä osoitteesta: Ulkoilman radioaktiiviset aineet | Säteilyturvakeskus STUK

]]>

Viiden maan viranomaiset arvioivat suomalaisen ydinvoimalaitoskonseptin turvallisuutta

Mon, 19 Jan 2026 08:05:00 GMT

Säteilyturvakeskus koordinoi suomalaisen pienydinreaktorin kansainvälistä turvallisuusarviointia. Työssä selvitetään, miten yhteistyö voisi helpottaa uusien laitosten arviointityötä.

Suomalainen yritys Steady Energy on kehittämässä omaa pienreaktoria (LDR-50), jota se markkinoi kaupunkien kaukolämmön lähteeksi. Säteilyturvakeskus (STUK) teki LDR-50:stä viime vuonna periaatteellisen turvallisuusarvion. Nyt alkaneessa kansainvälisessä yhteistyöhankkeessa STUKin kollegaviranomaiset hyödyntävät STUKin tekemää arviota. LDR-50:n kansainväliseen arviointiin osallistuvat ydinturvallisuusviranomaiset Ukrainasta (SNRIU), Puolasta (PAA), Ruotsista (SSM) ja Tšekistä (SÚJB).

Yhteistyöhankeen koordinoinnista STUKissa vastaava tarkastaja Teemu Soukki toteaa, että hankkeen yksi tavoite on antaa uuden reaktorin suunnittelijoille varhaisessa vaiheessa palautetta reaktorikonseptin turvallisuusratkaisuista ja niiden soveltuvuudesta eri maiden sääntely-ympäristöihin.

Ydinturvallisuusviranomaisten toinen tavoite on kerätä kokemuksia siitä, miten kansainvälistä yhteistyötä voidaan hyödyntää kansallisessa arviointityössä.

”STUK saa tässä hyödyllistä palautetta omasta arvioinnistaan kollegaviranomaisilta”, Teemu Soukki toteaa. Hänen mukaansa STUK myös kerää kokemuksia siitä, miten se voi käyttää muiden maiden viranomaisten tekemiä arviointeja omassa arviointityössään.

Kansainvälinen LDR-50:n turvallisuusarviointi käynnistyi lokakuussa 2025 ja päättyy kesällä 2026. Jokainen viranomainen tekee arvionsa itsenäisesti omien säädöstensä pohjalta. Tarkoituksena ei ole muodostaa yhteistä viranomaiskantaa. Kansalliset havainnot kootaan yhteenvetoraporttiin, joka toimitetaan Steady Energylle.

]]>

STUKin ilmankerääjään tarttui radioaktiivsta bromia

Thu, 18 Dec 2025 09:12:00 GMT

Säteilyturvakeskus havaitsi Vantaan ulkoilmassa haitattoman pienen määrän radioaktiivista bromia joulukuun 11.-12. kerätyssä näytteessä. Bromi voi olla peräisin esimerkiksi teollisuuslaitoksessa asiallisesti tehdystä kokeesta, jossa bromin radioaktiivista isotooppia on käytetty merkkiaineena.

Radioaktiivista bromi-kaasua käytetään merkkiaineina mittauksissa, joissa halutaan tutkia teollisuusprosessien toimintaa. Esimerkiksi kaasujen ja höyryjen virtauksien selvittämisessä radioaktiiviset merkkiaineet ovat käyttökelpoisia ja tällaisia merkkiainemittauksia tehdään Suomessa säännöllisesti.

Merkkiainekokeissa käytettävä bromin isotooppi, Br-82, on lyhytikäinen eli sen radioaktiivisuus häviää nopeasti. Vantaan ilmassa on Säteilyturvakeskuksen (STUK) mittauksen mukaan ollut radioaktiivista bromia häviävän vähän, 20.8 mikrobecquerelia kuutiometsissä ilmaa (Bq/m3).

Havainto kuitenkin vahvistaa sen, että STUKin näytteenkeräys toimii ja laboratoriomittaukset ovat herkkiä löytämään radioaktiivisuuden kuten niiden pitääkin olla.

Radioaktiivisten merkkiaineiden käytöstä on hyötyä, mutta niistä ei saa aiheutua vaaraa sen enempää käyttöpaikan työntekijöille kuin ympäristöllekään. Merkkiaineiden käyttöön pitää myös olla Säteilyturvakeskuksen (STUK) myöntämä turvallisuuslupa.

Kukaan ei saa saada merkkiainekokeista suurempaa säteilyannosta kuin 10 mikrosievertiä vuodessa. Tämä on noin yksi viidessadaskuudeskymmenesosa (1/560) suomalaisten saamasta keskimääräisestä säteilyannoksesta, 5,6 millisievertä, vuodessa.

Joulukuun bromin alkuperää ei tiedetä. Hyvin usein tämänkaltaisten pienten radioaktiivisuuspitoisuuksien lähde jääkin hämärän peittoon.

STUK seuraa ulkoilman radioaktiivisten aineiden pitoisuuksia kahdeksalla paikkakunnalla Suomessa. Hiukkaskerääjät imuroivat suuria määriä ilmaa, jolloin ilmassa ovat hiukkaset jäävät kerääjien suodattimille. Suodattimista voidaan mitata radioaktiivisten aineiden aktiivisuuspitoisuus ja selvittää, mistä radioaktiivista aineista on kyse. Menetelmällä havaitaan erittäin pienetkin radioaktiivisten aineiden pitoisuudet.

Lisää tietoa mittaamisesta ja tehdyt havainnot löytyvät STUKin Ulkoilman radioaktiiviset aineet -sivulta

]]>

Kodin radonpitoisuutta ei voi päätellä naapuriasunnon mittaustuloksesta

Mon, 15 Dec 2025 09:32:00 GMT

Säteilyturvakeskuksen selvityksen mukaan radonpitoisuudet voivat vaihdella saman taloyhtiön asunnoissa merkittävästi. Radonpitoisuus ei ole vakio edes yksittäisessä asunnossa. Uusien talojen rakennusvaiheen radontorjunta sekä myöhemmän vaiheen radonkorjaukset toimivat pitkään, mutta seuranta on tärkeää.

Radon on hajuton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, joka kulkeutuu rakennusten sisäilmaan pääasiassa maaperästä rakennuksen alapohjassa olevien rakojen kautta. Koska radonia ei voi mitenkään aistia, on mittaaminen ainoa tapa saada radonpitoisuus selville.

Taloyhtiön kannattaa mitata kaikki maanvastaiset asunnot kerralla, sillä radonpitoisuudet voivat vaihdella merkittävästi eri asuntojen välillä. Syitä vaihteluun ovat muun muassa erot rakennuksen alapohjan tiiviydessä ja ilmanvaihdon toiminnassa.

”Taloyhtiöissä usein käy niin, että yksittäinen asukas itse hoitaa omatoimisesti asuntonsa mittauksen, jolloin saadaan tieto vain yhden asunnon radontilanteesta. Tai sitten säästösyistä esimerkiksi rivitaloyhtiö tekee mittauksia vain osassa asuntoja”, kertoo Säteilyturvakeskuksen (STUK) ylitarkastaja Tuukka Turtiainen.

Monet asukkaat tuntuvatkin päättelevän oman asunnon radonpitoisuuden naapuriasunnon tuloksen perusteella. Tuukka Turtiaisen mukaan pientaloyhtiössä ei kannata jättää asuntoja mittaamatta.

”STUKin analyysi kansallisesta radonrekisteristä haetuista yli 15 000 asunnosta osoittaa, että radonpitoisuus voi vaihdella samassa taloyhtiössä moninkertaisesti. On löytynyt tapauksia, joissa vierekkäisten asuntojen radonpitoisuusero on ollut kahdeksankertainen.”

Radonpitoisuus ei ole vakio edes yksittäisessä asunnossa. Siksi radonmittaukset asunnoissa kannattaa tehdä kahdessa eri mittauspisteessä.

Radonkorjaukset ja torjunta toimivat pitkään

Joskus mittaustulokset antavat aihetta toimenpiteisiin, joilla suurta radonpitoisuutta pyritään pienentämään. Helpointa radonin torjuminen on talon rakennusvaiheessa, mutta radonpitoisuutta voidaan pienentää myös korjaustoimilla, esimerkiksi radonimurilla.

STUKin toteuttamassa tutkimuksessa mitattiin aiemmin radonkorjattujen tai rakennusvaiheessa radontorjuntaa tehneiden asuntojen radonpitoisuutta puolen vuoden ajan vuosina 2021–2022. Tutkimuksessa mukana olleiden asuntojen radontoimenpiteet oli tehty vuosien 2000 ja 2016 välillä. Aineistossa oli yhteensä 348 asuntoa.

Tutkimustulosten mukaan radonkorjaukset ja -torjunta toimivat pääosin hyvin vielä vuosienkin jälkeen rakentamisesta tai radonkorjauksesta. Uusien talojen radontorjunta (radonputkisto, tiivistykset) toimivat hyvin vielä 6–16 vuoden jälkeen. Radonkorjaukset (radonimuri, radonkaivo) toimivat pääosin hyvin 10–20 vuotta korjauksen jälkeen.

”Radonpitoisuutta on kuitenkin tärkeä seurata säännöllisesti, jotta mahdolliset viat huomataan ajoissa. Lisäksi on olennaista huoltaa ja puhdistaa ilmanvaihto valmistajan ohjeiden mukaisesti sekä uusia radonkorjausjärjestelmät niiden tullessa elinkaarensa päähän”, sanoo radontorjunnan ja -korjausten asiantuntija, ylitarkastaja Olli Holmgren STUKista.

Luotettava radonmittaus vaatii aikaa

Markkinoilla ovat yleistyneet edulliset sähköiset radonmittarit ja lyhytaikaiset, muutaman vuorokauden pituiset radonmittaukset, joita tarjotaan jopa ilmaiseksi. Lyhytaikaisten mittaustulosten perusteella mittauksen hoitanut yritys on saattanut yrittää myydä asukkaalle radonkorjausta.

Luotettava radonmittaus kestää vähintään kaksi kuukautta syys- ja toukokuun välillä, jotta koko vuoden radonpitoisuuden keskiarvo saadaan arvioitua luotettavasti. Lyhytaikaiset mittaukset voivat antaa harhaanjohtavia tuloksia, koska ne voivat osua ajankohtiin, jolloin pitoisuus on poikkeuksellisen korkea tai matala. Siksi STUK suosittelee aina pitkäaikaista radonmittausta ennen päätöksiä korjauksista.

Radonmittaus tehdään ensisijaisesti radonmittauspurkeilla, joita Suomessa myy viisi laboratoriota. Niiden ilmoittama tulos on tarkka ja mittausaika riittävän pitkä. Halpoja sähkötoimisia mittareita ei ole yksittäiskalibroitu, joten niiden ilmoittama tulos ei välttämättä ole tarkka. Lisää virhettä tulokseen aiheuttaa usein liian lyhyt mittausaika.

Lisämateriaalia

Radontietoa Säteilyturvakeskuksen verkkosivuilla (stuk.fi)

Taloyhtiöiden radonopas (2024) suomeksi (Julkari)

Asiantuntijaluennot, YouTube (puhuttu suomeksi, tekstitykset eri kielillä):

Asuntojen välinen radonpitoisuusvaihtelu taloyhtiöissä, ylitarkastaja Tuukka Turtiainen (kesto 19 min)
Radonpitoisuuden lyhytaikainen vaihtelu asunnoissa, ylitarkastaja Tuukka Turtiainen (kesto 17 min)
Radonkorjausten ja uusien rakennusten radontorjunnan pitkäaikainen toimivuus, ylitarkastaja Olli Holmgren (kesto 19 min)

]]>

Hammasröntgenkuvausta ei pidä luvata ennen kuin suuhun on katsottu

Fri, 12 Dec 2025 07:57:00 GMT

Säteilyturvakeskus huomauttaa hammasterveydenhuollon yksiköitä turhan suurpiirteisestä röntgentutkimusten mainostamisesta.

Joidenkin yksityisten hammasterveydenhuollon yksiköiden mainoksissa on annettu ymmärtää, että tarjottuun kampanjahintaan saa muiden palvelujen ohella aina myös röntgentutkimuksen.

Säteilyturvakeskuksen (STUK) tarkastaja Verneri Ruonala huomauttaa, että, potilaan röntgentutkimuksen tarve pitää selvittää aina erikseen. Toisin sanoen mainoksessa ei voi luvata röntgentutkimusta. Säteilylain mukaan ennen röntgenkuvien ottamista täytyy tehdä asianmukainen oikeutusarviointi, jossa punnitaan kuvasta saatavaa hyötyä ja röntgensäteilystä mahdollisesti aiheutuvaa haittaa.

Hammasröntgen kerryttää kollektiivista säteilyannosta

Suomessa otetaan vuosittain yli kaksi miljoona hammasröntgenkuvaa, jotka kerryttävät niin sanottua kollektiivista koko väestön säteilyannosta. Kollektiivisesta annoksesta pystytään arvioimaan koko väestölle aiheutuvat terveyshaitat. Kun lääketieteelliset säteilyä käyttävät tutkimukset tehdään vain tarpeesta, ei kollektiivista annosta kerrytetä tarpeettomasti.

Verneri Ruonala haluaa kuitenkin korostaa, että potilaat saavat yksittäisistä hammasröntgenkuvista niin pienen säteilyannoksen, että niiden terveysvaikutuksista ei kannata olla huolissaan.

Koska röntgentutkimusta ei voi luvata kaikille, sellaisen lupaava mainos voi myös heikentää kuluttajien mahdollisuutta vertailla eri toimijoiden palvelujen hintoja keskenään. Senkään takia mainos ei saa antaa kuvaa, että röntgenkuvien ottaminen sisältyy hammastutkimukseen ilman erillistä tarveharkintaa.

Markkinoinnissa on kerrottava kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat olennaiset tiedot, eivätkä annetut tiedot esimerkiksi palvelun sisällöstä tai hinnasta saa olla totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia.

Elinkeinonharjoittajien markkinoinnin lainmukaisuutta kuluttajansuojalain näkökulmasta valvoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) kuluttaja-asiamies. STUK ja KKV:n kuluttaja-asiamies kiinnittävät hammasterveydenhuollon yksiköiden huomiota siihen, että mainoksissakin tarjotun palvelun sisältö ja hinta ilmoitetaan selkeästi. Näin varmistetaan, että asiakkaan oikeudet voivat toteutua kuluttajansuoja- ja säteilylain mukaisesti.

Lisätietoja:

STUKin Potilaan parhaaksi -kampanja muistuttaa lääkäreitä ionisoivaa säteilyä käyttävien tutkimusten tarveharkinnasta.

Korjaus klo 10.03: Korjattu vuosittainen hammasröntgenkuvien määrä oikeaksi. Tiedotteessa puhuttiin aluksi virheellisesti miljoonasta kuvasta.

]]>

Säteilyturvakeskus kiittää sienestäjiä

Fri, 12 Dec 2025 06:30:00 GMT

Säteilyturvakeskuksen sienikampanja onnistui yli odotusten. Marraskuun loppuun jatkuneen kampanjan aikana mitattiin lähes 900 eri puolilta Suomea kerätyn ruokasieninäytteen radioaktiivisuus.

Säteilyturvakeskus (STUK) järjesti heinäkuusta marraskuun loppuun asti kestäneen Sienet 2025 -kampanjan selvittääkseen ruokasienilajien radioaktiivisen cesiumin (Cs-137) pitoisuuksia ja pitoisuuseroja maan eri osissa ja eri sienilajeissa.

Laboratorionjohtaja Sinikka Virtanen STUKista toivoi kesäkuussa, että kampanjan avulla STUK saisi paljon näytteitä eri sienilajeista eri puolilta maata tutkittavaksi. Kampanjan päätyttyä hän voi todeta, että toive toteutui.

”Koska emme ole aikaisemmin tällaista kampanjaa järjestäneet, emme osanneet oikein ennustaa, kuinka paljon sieninäytteitä saisimme”, Sinikka Virtanen sanoo. ”Näytteitä tuli joka tapauksessa niin paljon, että kampanjan voi sanoa onnistuneen erinomaisen hyvin.” Laboratorionjohtaja Virtanen kiittääkin paitsi sienestäjiä, myös STUKin oman laboratorion työntekijöitä, jotka selvisivät ajoittain jopa ruuhkautuneesta sieniurakastaan erinomaisesti.

Tarkalleen STUK sai mitattavakseen 880 sieninäytettä. Sinikka Virtanen korostaa, että kampanjan onnistumisen kannalta ei ollut tärkeää vain näytteiden määrä, vaan erityisesti se, että näytteitä saatiin käytännössä koko Suomen alueelta, Ahvenanmaalta Inariin. Tärkeää oli myös se, että näytteitä saatiin monista sienilajeista. Etsitty radioaktiivinen aine eli cesiumin isotooppi 137 on peräisin Tšernobylin ydinvoimalaitosonnettomuudesta vuodelta 1986. Onnettomuudesta peräisinoleva laskeuman määrä vaihtelee alueellisesti ja tutkimuksen kannalta on tärkeää, että näytteitä saatiin erilaisilta laskeuma-alueilta.

Eniten näytteitä STUKiin tuli luonnollisesti suomalaisten suosikkisienistä, esimerkiksi keltavahveroista eli kantarelleista ja suppilovahveroista, mutta monesta muustakin lajista saatiin edustavat näytteet, joiden avulla radioaktiivisuuden määrää eri alueilla voidaan vertailla.

Koko maan ja alueiden tulokset valmistuvat keväällä

STUKin laboratoriossa mitataan vielä viimeisiä sieninäytteitä, joten kampanjan tulosten käsittely ja yhteenveto on vielä tekemättä. Tulokset kootaan ensi keväänä julkaistavaan raporttiin. Jo sitä ennen jokainen näytteitä lähettänyt saa tiedon omien sieniensä radioaktiivisudesta.

Sinikka Virtanen huomauttaa, että esimerkiksi tietoja yksittäisten kuntien tai muiden alueiden tuloksista ei ole vielä koottu. Joka tapauksessa mitattujen näytteiden mittaustulokset eivät ole paljastaneet mitään kovin yllättävää. Kuten aiemminkin on tiedetty, sienissä, kuten ylipäätään suomalaisissa luonnontuotteissa ei ole vaarallisia määriä radioaktiivisuutta.

STUK seuraa säännöllisesti ympäristön ja luonnontuotteiden radioaktiivisuutta. Sinikka Virtanen korostaa, että sienikampanjan ja kampanjaan osallistuneiden sienestäjien avulla on saatu päivitettyä tieto sienten radioaktiivisuudesta ajan tasalle, mikä ei olisi ollut mahdollista tässä laajuudessa pelkästään STUKin normaalin ympäristöseurannan perusteella.

]]>

STUK antoi ydinenergian käyttöä koskevien määräysten luonnokset kansalaisten ja organisaatioiden arvioitavaksi

Thu, 04 Dec 2025 14:05:00 GMT

STUK uudistaa ydinenergian käyttöä koskevat määräyksensä osana ydinenergialainsäädännön kokonaisuudistusta. STUKin määräykset tarkentavat ydinenergialain hallituksen esityksessä esitettyjä turvallisuusvaatimuksia.

Ensimmäinen kahdeksan STUKin määräyksen paketti julkaistiin 4.12.2025 lausuntopalvelu.fi:ssä. Yhteensä uusia STUKin määräyksiä on 24. Muut määräykset pyritään julkaisemaan lausuntopalvelussa ennen helmikuun 2026 alkua.

Kaikki kansalaiset ja organisaatiot voivat antaa määräyksistä lausuntonsa. Määräysten on tarkoitus tulla voimaan yhtä aikaa uuden ydinenergialain kanssa vuoden 2027 alkupuolella.

Ydinenergialain hallituksen esitys oli lausunnolla kesällä 2025. STUK antoi esityksestä oman lausuntonsa.

]]>

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus voi alkaa, kun se tiedetään turvalliseksi

Thu, 04 Dec 2025 10:26:00 GMT

Työ- ja elinkeinoministeriö odottaa Säteilyturvakeskuksen lausuntoa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen käyttölupahakemuksesta ennen kesäkuun 2026 loppua, jos se on siihen mennessä mahdollista tehdä. Säteilyturvakeskuksen mukaan aikataulu on mahdollinen mutta tiukka sekä viranomaiselle että luvanhakijalle.

Suomalaisten käytössä olevien ydinvoimalaitosten käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta huolehtiva Posiva Oy (Posiva) jätti käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen käyttölupahakemuksen työ- ja elinkeinoministeriölle vuoden 2021 lopulla. Ministeriö pyysi tuolloin Säteilyturvakeskusta (STUK) toimittamaan sille asiasta lausunnon vuoden 2023 loppuun mennessä, mikäli mahdollista.

Lausuntoa ei ollut mahdollista antaa alkuperäisessä aikataulussa ja määräaikaa on jatkettu nyt kolmeen otteeseen.

STUKin projektipäällikkö Antti Tynkkynen sanoo, että käyttölupa-aineiston arviointi on STUKissa loppuvaiheessa, mutta Posivalta tarvitaan vielä täydentäviä tietoja. Loppuvaihe on kaiken kaikkiaan osoittautunut odotettua pidemmäksi. Viivästykset johtuvat osittain Posivan käyttölupahakemuksen aikana tekemistä muutoksista loppusijoitusjärjestelmissä sekä siitä, että Posivan on pitänyt perustella näiden muutosten vaikutukset ja osoittaa turvallisuusvaatimusten täyttyminen.

Antti Tynkkynen korostaa, että STUK tekee turvallisuusarvion käyttölupahakemuksesta vasta, kun se on saanut ja käsitellyt Posivan lopulliset, turvallisuusvaatimukset täyttävät turvallisuusselosteen, turvallisuustekniset käyttöehdot ja turvallisuusperustelua koskevat tarkentavat analyysit. Turvallisuusarvion tekemisen jälkeen STUK kirjoittaa hakemuksesta turvallisuuslausunnon.

Käyttöluvan Posivan kapselointi- ja loppusijoituslaitokselle myöntää valtioneuvosto. Se voi tehdä sen vain, jos STUKin lausunto puoltaa luvan myöntämistä.

”Me olemme jo saaneet ja hyväksyneet suurimman osan Posivan käyttölupahakemusaineistosta”, Antti Tynkkynen kertoo. Viimeisimmistä Posivan päivittämistä aineistoista STUK on vielä tehnyt selvityspyyntöjä, ja odottaa saavansa Posivan vastaukset alkuvuodesta 2026.

Pitkäaikaisturvallisuuden todistaminen on vaativa tehtävä

Turvallisuusarvion valmistumisen kannalta olennaisimmat jäljellä olevat epävarmuudet liittyvät pitkäaikaisturvallisuuden osoittamiseen. Kun puhutaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuudesta, tarkoitetaan vähintään kymmenien tuhansien vuosien aikajännettä.

Posivan hanke on ensimmäinen maailmassa, joten asioiden pitävä perustelu vie ymmärrettävästi aikaa ja vaatii suurta huolellisuutta ja asiantuntemusta. Erityisesti radioaktiivisten aineiden yhtenä leviämisesteenä toimivan savimateriaalin toimintakyvyn osoittaminen on vielä työn alla. Posiva vaihtoi alkuperäisissä suunnitelmissa olleen savimateriaalin toiseen ja uuden materiaalin vaikutukset loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuuteen on vielä arvioitava.

Linkki: STUKin raportti käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen valvonnasta 4.12.2025: Loppusijoituslaitoksen valvonnan raportit | Säteilyturvakeskus STUK

]]>

Kuuden maan ydinturvallisuusviranomaiset harjoittelivat SMR:n turvallisuusarviointia

Tue, 02 Dec 2025 10:52:00 GMT

Säteilyturvakeskus on mukana yhteistyössä, jossa eri maiden ydinturvallisuusviranomaiset arvioivat yhdessä suunnitteluvaiheessa olevan pienydinvoimalaitoksen turvallisuutta. Projektin loppuraportti on juuri julkaistu. Suomalaisille yhteistyö antoi eväitä myös kotimaisen ydinturvallisuussäännöstön uudistamiseen.

Ranskalaisten aloitteesta perustetussa projektissa kuuden maan ydinturvallisuusviranomaiset arvioivat ranskalaisen Eléctricite de Francen (EDF) tytäryhtiön NUWARDin SMR-reaktoriinsa suunnittelemia turvallisuusratkaisuja.

Säteilyturvakeskuksen (STUK) lisäksi työhön osallistuivat ydinturvallisuusviranomaiset ASNR Ranskasta, SÚJB Tshekistä, ANVS Alankomaista, SSM Ruotsista ja PAA Puolasta. Marraskuusta 2023 marraskuuhun 2025 kestänyt projekti oli jatkoa arvioinnin ensimmäiselle vaiheelle, jossa olivat mukana Ranskan, Suomen ja Tšekin viranomaiset.

”Kaikki mukana olleet saavat tästä projektista oppia, kuinka turvallisuusarviointeja voidaan käytännössä tehdä yhdessä”, toteaa projektipäällikkö, STUKin johtava asiantuntija Eero Virtanen. ”Projektin kuluessa myös näki, kuinka turvallisuusvaatimusten erilaiset tulkinnat ohjaavat ydinreaktorin lopullista suunnittelua.”

Samaan aikaan projektin kanssa Suomessa on uudistettu ydinenergialakia. STUK on kirjoittanut lakia täsmentäviä uusia määräyksiä, joita ydinvoimayhtiöiden on noudatettava. Tähän työhön on projekti antanut arvokasta oppia.

Projektissa ei pyritty harmonisoimaan eri maiden vaatimuksia tai lupakäytäntöjä. Projektin loppuraportissa kuitenkin todetaan, että turvallisuuskysymysten yhteinen pohtiminen voi sujuvoittaa eri maiden lupaprosesseja. Laitosten turvallisuus pystytään mahdollisesti arvioimaan vähemmällä vaivalla kuin tapauksessa, jossa kukin viranomainen toimii pelkästään omista lähtökohdistaan.

Projektipäällikkö Eero Virtanen toteaa, että oli oikein hyvä, että pienydinvoimalan turvallisuutta tuli hankkeen toisessa vaiheessa pohtimaan lisää viranomaisia. ”Pääsimme näin tutustumaan useampien maiden vaatimuksiin ja erityisesti vaatimusten taustoihin sekä eri maiden tapoihin soveltaa vaatimuksia käytäntöön.”

Arviointiprojektin ensimmäisen vaiheen jälkeen NUWARD-yhtiö muutti laitoksen suunnittelua merkittävästi. Eero Virtanen huomauttaa, että suunnittelun muutos ei johtunut viranomaisten tekemästä arviosta. Hänen mukaansa on kuitenkin tyydyttävää huomata, kuinka hyvin yhtiö myös otti viranomaisilta saamansa palautteen huomioon.

Linkki raporttiin: NUWARD Joint Early Review – Closure Report Phase 2 : Main lessons learned from the phase 2 of the Nuward JER – Regulators’ perspectives

]]>