Tiedotteet ja uutiset

IAEA:n tiedote: Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA arvioi Suomen ydin- ja säteilyturvallisuusvalmiutta

Thu, 03 Sep 2026 09:01:00 GMT

Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) asiantuntijaryhmä on päättänyt kymmenen päivää kestäneen arviointitehtävänsä, jonka aikana se arvioi Suomen ydin- ja säteilyvaaratilanteisiin varautumista ja valmiusjärjestelyjä. Emergency Preparedness Review (EPREV) -arviointi tehtiin Suomen hallituksen pyynnöstä, ja sen käytännön järjestelyistä Suomessa vastasi Säteilyturvakeskus (STUK).

Arviointi tehtiin 24. elokuuta ja 2. syyskuuta välisenä aikana. Sen tavoitteena oli tarkastella millaisia ovat Suomen järjestelyt ja valmiudet ydin- ja säteilyvaaratilanteiden varalle. Arvioinnissa järjestelyjä verrataan IAEA:n turvallisuusstandardeihin.

Valmiuden ja varautumisen osalta tärkeitä kohteita ovat Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitokset sekä maailman ensimmäinen käytetyn ydinpolttoaineen geologinen loppusijoituslaitos. Arviointi koski myös Suomessa lääketieteessä, teollisuudessa ja tutkimuksessa käytettäviä säteilyn lähteitä.

EPREV-ryhmä haastatteli tärkeimpiä ydin- ja säteilyhätätilanteisiin varautumisesta ja niihin vastaamisesta vastuussa olevia viranomaisia sekä kansallisia ja alueellisia poliisi- ja pelastusviranomaisia ja paikallishallinnon edustajia.

Ryhmä vieraili Olkiluodon ydinvoimalaitoksella ja arvioi myös Loviisan ydinvoimalaitoksen ulkoisten pelastusjärjestelyjen valmiuksia. Porissa Satasairaalan CBRN-koulutuskeskuksessa ryhmä tutustui kemiallisiin, biologisiin, radiologisiin ja ydinuhkiin varautumiseen. Ryhmä tutustui myös elintarviketurvallisuuslaboratorioihin sekä Helsingin kaupungin pelastuslaitokseen ja väestönsuojaan.

Kansainvälistä arviointiryhmää johti Ranskan ydinturvallisuus- ja säteilysuojeluviranomaisen (ASNR) valmius- ja varautumistoiminnan apulaisjohtaja Olivier Isnard. Ryhmään kuului lisäksi asiantuntijoita Argentiinasta, Itävallasta, Kanadasta, Ranskasta, Alankomaista, Sloveniasta ja Etelä-Afrikasta.

”Suomi on panostanut huomattavan paljon ydin- ja säteilyvaaratilanteisiin varautumiseen. Tämä näkyi tapaamiemme organisaatioiden asiantuntemuksessa ja sitoutumisessa”, Olivier Isnard sanoi. ”Nykyistä järjestelmällisempi maan sisäinen koordinointi sekä eri toimialojen välinen yhteistyö auttaisivat Suomea hyödyntämään näitä valmiuksia entistä tehokkaammin samoin kuin toimintojen koordinointi vaaratilanteiden eri vaiheiden välillä”, hän lisäsi.

EPREV-ryhmä havaitsi Suomen valmius- ja toimintajärjestelmässä useita vahvuuksia. Näihin kuuluivat muun muassa kansallinen yhteistyömekanismi, joka kokoaa yhteen viranomaiset, teollisuuden ja kansalaisjärjestöt turvaamaan yhteiskunnan kriittisten toimintojen jatkuvuuden hätätilanteissa sekä Satasairaalan koulutussuunnitelma radioaktiivisille aineille altistuneiden henkilöiden hoitamiseksi.

Ryhmä toi esiin myös kehittämiskohteita, kuten

koordinoinnin vahvistamisen niin varautumisvaiheessa kuin säteilyvaaran aikana perustamalla kansainvälisten turvallisuusstandardien mukaisen kansallisen koordinaatiomekanismin ja laatimalla kansallisen säteilyvaaratilannesuunnitelman, joka yhdistäisi eri toimijoiden tehtävät, vastuut ja koordinointijärjestelyt kaikilla toiminnan alueilla ja kaikissa vasteen vaiheissa
lainsäädännön kehittämisen ydin- ja säteilyvaaratilanteissa puhdistustoiminnan yhteydessä syntyvän radioaktiivisenjätteen hallintaa varten
väestön sekä pelastus- ja muiden apua antavien työntekijöiden suojelun, viestinnän, kansainvälisen avun vastaanottamisen ja integroinnin sekä ympäristö-, elintarvike- ja vesinäytteiden analysointivalmiuksia koskevien järjestelyjen edelleen parantamisen
laboratoriokapasiteetin vahvistaminen ympäristö-, elintarvike- ja vesinäytteiden analysointia varten.

”EPREV-arvioinnin havainnot tarjoavat tärkeää tukea Suomen ydin- ja säteilyhätätilanteisiin varautumisen kehittämiselle, erityisesti kaikkien varautumiseen ja toimintaan osallistuvien yhteistyön varmistamisessa”, totesi johtaja Karim Peltonen Säteilyturvakeskuksesta. ”EPREV-arvioinnin toteuttaminen Suomessa osoittaa myös, että hallitus on sitoutunut sääntöperustaiseen kansainväliseen järjestelmään sekä kansainväliseen ydin- ja säteilyhätätilanteiden valmius- ja toimintajärjestelmään. Haluan kiittää EPREV-ryhmää erinomaisesta työstä ja korkeasta ammattitaidosta.”.

Tietoa EPREV-arvioinneista

EPREV-arvioinnit ovat yksi IAEA:n jäsenvaltioille tarjoamista vertaisarvioinneista. Arviointien tarkoitus on parantaa ydinturvallisuutta. Arvioinneissa tarkastellaan ydin- ja säteilyhätätilanteisiin varautumisen ja niihin vastaamisen järjestelyjä ja valmiuksia. EPREV-arvioinnit perustuvat IAEA:n turvallisuusstandardeihin.

IAEA:n turvallisuusstandardit

IAEA:n turvallisuusstandardit muodostavat vahvan viitekehyksen ydinturvallisuuden perusperiaatteille, vaatimuksille ja ohjeistukselle. Ne heijastavat kansainvälistä yhteisymmärrystä ja toimivat maailmanlaajuisena vertailukohtana ihmisten ja ympäristön suojelemiseksi ionisoivan säteilyn haitallisilta vaikutuksilta.

]]>

Ensimmäinen kansainvälinen arvio Suomen säteilyvaaravalmiudesta valmistuu

Tue, 25 Aug 2026 08:05:00 GMT

Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEAn kokoama kansainvälinen asiantuntijaryhmä arvioi Suomen varautumista säteilyvaaratilanteisiin. Arviointiin kuuluva suomalaisiin organisaatioihin tutustuminen ja tiedonkeruu alkoi maanantaina 25. elokuuta ja jatkuu syyskuun ensimmäiseen päivään asti.

Kansainvälisen arvioinnin Suomeen on kutsunut työ- ja elinkeinoministeriö, TEM. Arvioinnin valmistelua ja toteutusta koordinoi Säteilyturvakeskus, STUK. STUK on myös yhteyspiste IAEA:n suuntaan ja yksi arvioitavista organisaatioista. TEMin asettaman koordinaatioryhmän puheenjohtaja on johtaja Karim Peltonen STUKista

Vierailunsa aikana 11 hengen arviointiryhmä haastattelee suomalaisia viranomaisia ja muita säteilyvaaratilanteiden hoitoon osallistuvia toimijoita sekä tutustuu valmiusjärjestelyihin eri puolilla Suomea. Arvioinnin kohteena on koko Suomen säteilyvaaratilannevalmiuden kokonaisuus.

Suomen järjestelyjä verrataan muiden maiden järjestelyihin

Suomessa nyt toteutettavan arvioinnin nimi on EPREV, Emergency Preparedness Review. Se on IAEA:n tarjoama vertaisarviointipalvelu, jonka kohteena ovat jäsenvaltion säteilyvaaratilanteita koskevat valmiusjärjestelyt. Arviointi tehdään Suomessa nyt ensimmäisen kerran.

EPREV tarkastelee valmiutta kansallisena kokonaisuutena. Se kattaa kaikki säteilyvaaratilanteiden hallintaan osallistuvat organisaatiot ja niiden välisen yhteensovittamisen. Arviointi perustuu nyt tehtävien haastattelujen lisäksi STUKissa koottuun ja arviointiryhmälle ennalta toimitettuun aineistoon.

Johtaja Karim Peltonen muistuttaa, että säteilyvaaratilanteiden hoitamiseen osallistuu Suomessa hyvin suuri joukko viranomaisia ja muita organisaatioita ja näiden on kyettävä sujuvaan ja tehokkaaseen yhteistyöhön erilaisissa tilanteissa.

Johtaja Peltonen näkeekin nyt tehtävän kansainvälisen arvion erittäin hyödylliseksi. ”Ryhmä, joka tämän arvion tekee, koostuu valmiuden huippuosaajista seitsemästä maasta. Saamme Suomelle hyödyllisiä havaintoja siitä, miten kansallista järjestelmäämme mahdollisesti voidaan parantaa tai kehittää. Näkisin, että nämä havainnot palvelevat myös laajemmin kansallista varautumista laaja-alaisiin vaaratilanteisiin.”

EPREV-arvioinnin loppuraportti valmistuu muutaman kuukauden kuluttua, mutta jo nyt käynnissä olevan arviointimission päätteeksi ryhmä julkistaa alustavat havaintonsa.

]]>

STUKin valvonta osoittaa, että Suomen säteilytilanne pysyi normaalina ja turvallisena vuonna 2025

Mon, 17 Aug 2026 07:11:00 GMT

STUKin ympäristövalvonnan tulokset osoittavat, että Suomen ympäristön säteilytilanne pysyi vuonna 2025 vakaana ja turvallisena. Myös Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitosten toiminnan vaikutukset ympäristöön säteilytilanteeseen olivat merkityksettömän pienet. Laaja ja jatkuva seuranta varmistaa, että mahdolliset muutokset havaitaan nopeasti ja että viranomaisilla on ajantasainen tieto ympäristön säteilytilanteesta koko maassa.

Säteilyturvakeskus (STUK) valvoo ympäristön säteilytilannetta seurantaohjelmalla, johon kuuluu ulkoisen säteilyn jatkuva mittaus sekä radioaktiivisten aineiden seuranta ilmassa, laskeumassa, vesissä, elintarvikkeissa ja ihmisissä. Valvonnan tavoitteena on havaita nopeasti mahdolliset muutokset säteilytilanteessa ja varmistaa, että Suomessa elinympäristö säilyy turvallisena.

STUKin säteilyvalvonta on tärkeä osa yhteiskunnan turvallisuutta. Vuoden 2025 tulosten perusteella voidaan sanoa, että ympäristön radioaktiiviset aineet tai ydinvoimalaitosten toiminta eivät aiheuta säteilyhaittaa.

Valvontaverkko toimi luotettavasti

Automaattinen ulkoisen säteilyn valvontaverkko mittaa säteilyä jatkuvasti käytännössä koko Suomen alueella. 255 mittauspisteen mittaustuloksista yli 97 prosenttia välittyi viime vuonna onnistuneesti STUKin valvontatietojen hallintajärjestelmään. Puuttuneet tiedot johtuivat yksittäisistä laite- tai tietoliikennehäiriöistä. Mittausasemat tekevät automaattisesti hälytyksen, jos säteilytilanteessa on jotain normaalista poikkeavaa.

Viime vuonna valvontaverkko antoi kolme hälytystä. Ne eivät liittyneet ympäristön säteilytilanteen muutoksiin. Kaksi hälytystä johtui siitä, että mittausaseman lähellä tehtiin radiografisia kuvauksia ja yksi mittausaseman hälytystoiminnon teknisestä virheestä.

Ympäristön radioaktiivisuus vähenee edelleen

Ympäristön keinotekoiset radioaktiiviset aineet ovat pääosin peräisin vuoden 1986 Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta sekä 1950–1960-lukujen ilmakehän ydinkokeista. Niistä peräisin olevien radioaktiivisten aineiden vaikutus säteilytilanteeseen jatkaa vähenemistään.

Ulkoilmasta kerätyissä näytteissä havaittiin vuoden aikana kahdessa tapauksessa erittäin pieniä määriä keinotekoisia radioaktiivisia aineita, joiden alkuperää ei voitu varmuudella selvittää. Havaitut pitoisuudet olivat kuitenkin niin vähäisiä, ettei niillä ollut merkitystä ihmisten terveydelle tai ympäristölle.

Myös Itämerestä kerätyissä näytteissä havaittiin edelleen Tšernobylin onnettomuudesta peräisin olevaa radioaktiivista cesium-137:ää, mutta pitoisuudet ovat laskeneet tasaisesti samalla tavoin kuin muissakin ympäristönäytteissä.

Ydinvoimalaitosten vaikutukset ympäristöön erittäin vähäisiä

STUK seuraa erityisen tarkasti Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitosten ympäristöä. Vuonna 2025 STUKin omaan valvontaohjelmaan kuului noin 130 Loviisan ja noin 130 Olkiluodon maa- ja meriympäristöstä kerättyä näytettä. Näytteet analysoitiin STUKin omassa laboratoriossa.

Meriympäristön näytteissä oli pieniä määriä voimalaitoksista peräisin olevia radioaktiivisia aineita. Havaitut radionuklidit vastasivat laitosten ilmoittamia päästöjä sekä aiempina vuosina tehtyjä havaintoja. Pitoisuudet olivat erittäin pieniä eikä niillä ollut merkitystä ihmisten tai ympäristön säteilyaltistukselle.

Myös ydinvoimalaitosten ympäristön maa- ja kasvinäytteissä havaitut radioaktiiviset aineet olivat pääosin peräisin Tšernobylin onnettomuuden laskeumasta. Cesium-137:n ja strontium-90:n pitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin muualla Suomessa ja vastasivat aiempien vuosien tuloksia.

Voimalaitosten lähialueilla asuvien ihmisten radioaktiivisuusmittauksissa ei havaittu voimalaitoksista peräisin olevia radioaktiivisia aineita lainkaan.

Riippumaton valvonta tukee luottamusta

Myös ydinvoimayhtiöt seuraavat ydinvoimalaitosten ympäristön tilaa ja niillä on omat ympäristönvalvontaohjelmansa. Ydinvoimayhtiöiden omassa ympäristövalvonnassa sekä meri- että maaympäristön näytteiden tulokset vastasivat hyvin STUKin riippumattomia mittaustuloksia.

Vuoden 2025 ympäristövalvonnan perusteella keinotekoisten radioaktiivisten aineiden aiheuttama säteilyannos suomalaisille oli valtakunnallisesti alle 0,02 millisievertiä. Tämä on hyvin vähän verrattuna suomalaisten keskimääräiseen vuotuiseen säteilyannokseen, joka on noin 5,9 millisievertiä.

Ympäristön säteilyvalvonta Suomessa : Vuosiraportti 2025

Ydinvoimalaitosten ympäristön säteilyvalvonta Suomessa : Vuosiraportti 2025

]]>

STUK pyytää Humppilan, Lempäälän ja Savitaipaleen työnantajilta selvitystä radontilanteesta

Thu, 13 Aug 2026 05:00:00 GMT

Humppilan, Lempäälän ja Savitaipaleen työpaikat saavat elokuussa Säteilyturvakeskukselta kirjeen, jossa se pyytää selvitystä työtilojen radontilanteesta. Radonille altistuminen lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään ja työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijöiden radonaltistus ei ole suurempi kuin laissa annettu viitearvo.

Työpaikkojen radonpitoisuuksia ja työntekijöiden altistumista radonille valvova Säteilyturvakeskus (STUK) lähettää kirjeen yhteensä 620 työpaikalle. Humppilassa postia saa 41, Lempäälässä 513 ja Savitaipaleella 66 työpaikkaa.

Kirjeessä STUK pyytää työnantajaa toimittamaan radonpitoisuuden mittaustulokset tai antamaan perustellun syyn sille, miksi mittauksia ei tarvita. Syy voi olla esimerkiksi se, että työtilat sijaitsevat rakennuksen toisessa tai sitä ylemmässä kerroksessa. Radon voi olla ongelma nimenomaan maanpinnan alapuolella olevissa tai ensimmäisen kerroksen työtiloissa.

Tiedot työpaikoista STUK on hakenut Tilastokeskuksen yritysrekisteristä. Työpaikat, joiden radonpitoisuuden mittaustulos jo on STUKin radonrekisterissä tai jotka ovat mukana jossain muussa STUKin radonvalvonnan hankkeessa, eivät STUKin kirjettä saa. Kirjettä ei ole lähetetty myöskään työpaikoille, joilla ei todennäköisesti ole työpaikkarakennusta. Tällaisia ovat esimerkiksi puunkorjuuyritykset.

Työnantaja vastaa työpaikan radonmittauksista

Radon on radioaktiivinen kaasu, joka voi kulkeutua maaperästä rakennusten sisäilmaan. Radonpitoisuus selviää vain mittaamalla ja mittayksikkö on becquerel kuutiometrissä ilmaa (Bq/m3). Säteilylain mukaan työnantajan täytyy selvittää työpaikan radonpitoisuus, jos alueella aikaisemmin mitatuista radonpitoisuuksista useampi kuin joka kymmenes on ollut suurempi kuin Säteilylaissa annettu viitearvo 300 Bq/m3.

STUKin ylitarkastaja Katja Kojo toteaa, että Humppilassa, Lempäälässä ja Savitaipaleella joka kolmas asunnossa tai työpaikalla tehty on mittaus osoittanut viitearvon ylittäviä radonpitoisuuksia.

Katja Kojon kokemuksen mukaan työnantajat eivät tunne kovin hyvin radonmittauksia koskevia velvollisuuksiaan. Työnantaja vastaa työpaikalla tehtävistä radonmittauksista siinäkin tapauksessa, että työpaikka on vuokratuissa tiloissa. STUK tekee työpaikkojen valvontahankkeita vuosittain eri alueilla. ”Suuntaamme viestintää ja valvontaa alueille, joiden työpaikoilla viitearvoa suuremmat radonpitoisuudet ovat todennäköisiä”, Katja Kojo toteaa.

Vähintään kaksi kuukautta kestävä radonmittaus tehdään syyskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana. Jos työpaikalla mitataan viitearvoa suurempia radonpitoisuuksia, STUK neuvoo työnantajaa tekemään tarkentavia selvityksiä tai rajoittamaan työntekijöiden radonaltistumista. Radonpitoisuuden alentamiseksi tarvittavista korjauksista työnantaja ja kiinteistön omistaja sopivat keskenään.

Linkit:

STUKin valvontahankkeet työpaikoilla | Säteilyturvakeskus STUK

Radon työpaikoilla | Säteilyturvakeskus STUK

]]>

Säteilyturvakeskus puoltaa käyttölupaa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokselle

Tue, 04 Aug 2026 07:00:00 GMT

Säteilyturvakeskus antoi 4.8.2026 työ- ja elinkeinoministeriölle lausunnon Posiva Oy:n käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen käyttölupahakemuksesta. Lausunnossa Säteilyturvakeskus toteaa, että käyttöluvan myöntämisen edellyttämät turvallisuusvaatimukset täyttyvät. Kyseessä on ensimmäinen kerta maailmassa, kun käytetyn ydinpolttoaineen geologinen loppusijoituslaitos on edennyt käyttölupavaiheeseen.

Säteilyturvakeskus (STUK) toteaa lausunnossaan, että Posivan Eurajoen Olkiluotoon rakentaman käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitos täyttää sille ydinenergialaissa ja -asetuksessa asetetut turvallisuusvaatimukset. Näin ollen säteily- ja ydinturvallisuuden osalta ei ole estettä myöntää laitokselle käyttölupaa.

”Tämä on merkittävä vaihe yli 40 vuotta valmistellussa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa. STUK on arvioinut ja valvonut loppusijoituksen turvallisuutta vuosikymmenten ajan. Nyt tehdyn kokonaisarvion perusteella voimme todeta, että käyttöluvan myöntämisen turvallisuusedellytykset täyttyvät”, STUKin pääjohtaja Petteri Tiippana sanoo.

Loppusijoituslaitoksen käyttöluvan myöntämisestä päättää valtioneuvosto työ- ja elinkeinoministeriön valmistelun perusteella. STUKin myönteinen lausunto on edellytys käyttöluvan myöntämiselle.

Vaikka valtioneuvosto myöntäisi käyttöluvan, loppusijoitusta ei voida aloittaa vielä sen perusteella. Ennen toiminnan aloittamista STUK varmistaa erillisellä päätöksellä, että kapselointi- ja loppusijoituslaitos täyttää kaikki käytön aloittamiselle asetetut turvallisuusvaatimukset.

Posivan valitsemassa loppusijoitusratkaisussa korkea-aktiivinen käytetty ydinpolttoaine suljetaan loppusijoituskapseleihin maan päälle rakennetussa kapselointilaitoksessa. Kapselit sijoitetaan sen jälkeen pysyvästi kallioperään 400 – 450 metrin syvyyteen rakennettuun loppusijoitustilaan. Käytetty ydinpolttoaine eristetään näin ihmisistä ja elollisesta ympäristöstä useilla toisiaan täydentävillä vapautumisesteillä. Näitä ovat raudasta ja kuparista valmistettu loppusijoituskapseli, sitä ympäröivä bentoniittisavi ja itse kallioperä.

”Loppusijoituksen turvallisuus ei ole yhden rakenteen tai materiaalin varassa. Turvallisuus perustuu kapselin, bentoniittisaven ja kallioperän muodostamaan kokonaisuuteen, jonka tehtävänä on estää ja hidastaa radioaktiivisten aineiden vapautumista ja kulkeutumista ympäristöön”, ydinjätteiden ja ydinmateriaalien valvontaosaston johtaja Jaakko Leino sanoo.

Posiva hakee käyttölupaa vuoden 2070 loppuun asti. STUK valvoo ydinenergialain nojalla Posivan toimintaa myös laitoksen käytön aikana.

Turvallisuusarvio kattaa myös pitkäaikaisturvallisuuden

Turvallisuusarvioinnissa STUK on tarkastellut sekä kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen käytön aikaista turvallisuutta että loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuutta. Pitkäaikaisturvallisuuden arvioinnissa tarkastellaan loppusijoitusjärjestelmän ja sen ympäristön kehitystä hyvin pitkillä ajanjaksoilla sekä sitä, miten radioaktiivisten aineiden vapautuminen ja kulkeutuminen ympäristöön estyy ja hidastuu. Lisäksi STUK on arvioinut Posivan organisaation valmiutta aloittaa kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen käyttö.

STUKin lausunto perustuu pitkään ja perusteelliseen turvallisuusarviointiin. ”Turvallisuuden osoittaminen on ollut arvioinnin lähtökohta koko työn ajan. Olemme käyneet läpi valtavan määrän teknisiä aineistoja ja turvallisuusanalyysejä sekä valvoneet Posivan toimintaa monin tavoin”, sanoo Posivan valvontaprojektin projektipäällikkö Antti Tynkkynen. STUKin ja sen käyttämien ulkopuolisten asiantuntijoiden työpanos hankkeen valvontaan ja turvallisuuden arviointiin on vuodesta 2000 lähtien ollut yhteensä yli 250 henkilötyövuotta.

Turvallisuuden arviointi ja kehittäminen jatkuvat

STUK esittää käyttöluvalle ehtoja, joilla varmistetaan turvallisuuden arvioinnin ja kehittämisen jatkuminen myös laitoksen käytön aikana.

STUK esittää, että Posivan on tehtävä ensimmäinen määräaikainen turvallisuusarviointi kymmenen vuoden kuluessa käyttöluvan myöntämisestä. Samassa määräajassa Posivan on päivitettävä pitkäaikaisturvallisuutta koskeva turvallisuusperustelu vastaamaan käyttöön otettavaa loppusijoitusjärjestelmää. Lisäksi Posivan on toimitettava STUKille matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoitustilaa koskevat yksityiskohtaiset suunnitelmat ja niihin perustuva pitkäaikaisturvallisuuden turvallisuusperustelu ennen kyseisen loppusijoitustilan rakentamisen aloittamista.

”Käyttövaiheen alussa saadaan ensimmäistä kertaa kokemusta siitä, miten maailman ensimmäisen käytetyn ydinpolttoaineen geologisen loppusijoituslaitoksen suunnitelmat, menetelmät ja järjestelmät toimivat käytännössä. Näistä kokemuksista pitää oppia ja toimintaa sekä turvallisuutta pitää tarvittaessa kehittää”, Tynkkynen sanoo.

Lue lisää aiheesta Posivan loppusijoituslaitos -sivulta.

Lisätietoja:

Petteri Tiippana, pääjohtaja
Jaakko Leino, johtaja
Antti Tynkkynen, Posivan valvontaprojektin projektipäällikkö

Haastattelupyynnöt STUKin viestinnän kautta, mediapalvelu, puh. 010 850 4761

]]>

Säteilyturvakeskuksen turvallisuuslausunto Posivan käyttölupahakemuksesta viimeistelyssä

Tue, 30 Jun 2026 14:08:00 GMT

Säteilyturvakeskuksen turvallisuuslausunnon ja siihen liitettävän turvallisuusarvion toimittaminen työ- ja elinkeinoministeriölle Posivan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen käyttölupahakemuksesta on viivästynyt kesäkuun lopusta.

”Posiva on toimittanut Säteilyturvakeskukselle tarvittavat asiakirjat ja niitä täydentävät selvitykset. Niiden arvioiminen on valmistunut, emmekä odota enää lisäaineistoa”, kertoo johtaja Jaakko Leino.

”Lausuntomme viivästymiselle kesäkuun lopusta ei ole mitään uutta tai erityistä syytä. On ollut tiedossa, että aineiston laajuus, siinä aiemmin havaitut puutteet ja niiden perusteella toimitetut lisäselvitykset vievät tarkastusaikaa. Viimeistelemme parhaillaan turvallisuusarviota ja lausuntoa, jotka toimitamme ministeriölle heti niiden valmistuttua”, toteaa Jaakko Leino.

Säteilyturvakeskus tiedottaa asiasta toimitettuaan turvallisuuslausunnon ja -arvion työ- ja elinkeinoministeriölle.

Valtioneuvosto myöntää käyttöluvan Posivan kapselointi- ja loppusijoituslaitokselle. Lupa voidaan myöntää vain, jos Säteilyturvakeskuksen turvallisuuslausunto puoltaa luvan myöntämistä.

Posivan hanke on ensimmäinen laatuaan maailmassa, ja sen pitkäaikaisturvallisuuden osoittaminen on vaativa tehtävä.

]]>

Kansainvälinen arviointi suomalaisesta ydinvoimalaitoskonseptista valmistui

Fri, 26 Jun 2026 06:01:00 GMT

Säteilyturvakeskus on julkaissut suomalaisen Steady Energyn LDR‑50‑ydinvoimalaitoskonseptin kansainvälisen turvallisuusarvioinnin yhteenvetoraportin. Julkaistu raportti täydentää Säteilyturvakeskuksen aiemmin laatimaa laitoskonseptiarviota kokoamalla yhteen neljän maan ydinturvallisuusviranomaisten keskeiset havainnot ja kokemukset laitoskonseptista.

Säteilyturvakeskus (STUK) koordinoi neljän maan ydinturvallisuusviranomaisten yhteisen varhaisvaiheen turvallisuusarvion (Joint Early Review, JER) suomalaisesta Steady Energyn LDR‑50‑ydinvoimalaitoskonseptista. Arvio oli vapaaehtoinen yhteistyöprosessi, jossa kukin viranomainen arvioi itsenäisesti laitoskonseptia omien kansallisten vaatimustensa pohjalta. Arviointi ei ole osa lupamenettelyä eikä tuota sitovia päätöksiä tai yhteistä kantaa laitoskonseptista.

Lokakuussa 2025 käynnistyneeseen arvioon osallistuivat säteilyviranomaiset Ukrainasta (SNRIU), Puolasta (PAA), Ruotsista (SSM) ja Tšekistä (SÚJB). Arvioinnissa hyödynnettiin STUKin kesällä 2025 tekemää varhaisen vaiheen laitoskonseptiarviota.

Aiemman viranomaisarvion hyödyntäminen mahdollista muttei suoraviivaista

Arvioinnin keskeisenä tavoitteena oli tukea ydinlaitossuunnittelua varhaisessa vaiheessa ja tuottaa sitoumuksetonta palautetta laitossuunnittelun tueksi. Samalla testattiin käytännössä, miten yhden maan viranomaisen tekemää uusien ydinlaitoskonseptien (Small Modular Reactors, SMR) turvallisuusarviota voidaan hyödyntää muiden maiden itsenäisissä arvioinneissa.

Kansallinen viranomaisarvio voi tukea muissa maissa varhaista turvallisuustarkastelua, toimia muille hyödyllisenä viiteaineistona sekä auttaa tunnistamaan uusien laitoskonseptien keskeisiä jatkoselvitystarpeita. Samalla se on kuitenkin vaativa ja työllistävä prosessi.

”Työ osoitti, että kansallisen turvallisuusarvion hyödyntäminen muissa maissa ei ole suoraviivaista, vaan vaatii merkittävää valmistelua ja selkeitä toimintatapoja. Hyödynnettävyyden mahdollistaminen tulee huomioida jo kansallista arviointia laadittaessa”, toteaa vastaava tarkastaja Teemu Soukki Säteilyturvakeskuksesta.

Kokemusten perusteella jo tehdyn arvioinnin onnistunut hyödyntäminen edellyttää etupainotteista suunnittelua, selkeitä raportointikäytäntöjä ja hyvää jäljitettävyyttä arvioinnin havaintoihin ja perusteluihin.

Arvioinnin tulokset LDR‑50‑ydinvoimalaitoskonseptista

Kansainvälisen arvioinnin lähtökohtana olivat Steady Energyn LDR-50:stä vuonna 2025 toimittamat aineistot sekä STUKin kesäkuussa 2025 laatima esiarvio niiden perusteella. Nyt saatujen kansainvälisten kokemusten perusteella voidaan todeta, että eri maiden viranomaisten johtopäätökset olivat päälinjoiltaan yhteneväiset.

LDR‑50‑ydinvoimalaitoskonseptin turvallisuusratkaisuissa tunnistettiin useita vahvuuksia, kuten syvyyssuuntainen turvallisuusajattelu (useat peräkkäiset ja toisiaan varmentavat turvallisuustasot) ja passiivisten turvallisuusratkaisujen hyödyntäminen. Konsepti arvioitiin varhaisessa suunnitteluvaiheessa pääosin tarkoituksenmukaiseksi, mutta ei vielä riittäväksi luvitusta varten.

Yksikään varhaisarviointiin osallistunut viranomainen ei tunnistanut tarkastelluilla osa‑alueilla sellaisia perustavanlaatuisia esteitä, jotka estäisivät konseptin jatkokehittämisen. Samalla arvioissa korostettiin, että varsinaisissa lupavaiheissa tarvitaan merkittävästi yksityiskohtaisempia analyysejä, perusteluja ja suunnittelun tarkentamista, esimerkiksi turvallisuusanalyysien, vaaratilanteiden käsittelyn ja laitostason vaikutusten osalta.

Varhaisarvioinnin yhteenvetoraportti on luettavissa Säteilyturvakeskuksen verkkosivuilta.

Aikaisemmat tiedotteet aiheesta Säteilyturvakeskuksen verkkosivulla:

STUK harjoitteli ydinvoimalaitoksen turvallisuuden arviointia uuteen ydinenergialakiin ehdotetun mallin mukaan (sis. linkin STUKin arvioon LDR-50 reaktorin konseptisuunnittelusta)
Viiden maan viranomaiset arvioivat suomalaisen ydinvoimalaitoskonseptin turvallisuutta

]]>

Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kahden vanhemman laitosyksikön vuosihuollot päätökseen

Tue, 16 Jun 2026 07:43:00 GMT

Teollisuuden Voima Oyj on saanut valmiiksi Olkiluodon ydinvoimalaitoksen ykkös- ja kakkosyksikköjen tämän vuoden vuosihuollot. Säteilyturvakeskus valvoi vuosihuoltoja ja totesi huoltojen lopuksi tehdyissä tarkastuksissa, että laitosyksiköiden käynnistäminen ja käyttö on turvallista.

Teollisuuden Voima Oyj (TVO) teki Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kakkosyksikölle lyhyen vuosihuollon 6.4.–17.4.2026. Ykkösyksikölle TVO teki erittäin laajan, isoja muutostöitä sekä tarkastuksia sisältäneen huollon 19.4.–16.6.2026.

Olkiluodon uusimman yksikön, kolmosyksikön, vuosihuolto on tänä vuonna syyskuussa.

TVO:n toiminta harkittua ja järjestelmällistä

Vuosihuoltoja ennen ja niiden aikana Säteilyturvakeskus, STUK, tarkasti TVO:n sille toimittamat selvitykset sekä valvoi töitä laitospaikalla. STUK valvoi myös vuosihuoltotöitä tehneiden työntekijöiden saamia säteilyannoksia.

Käytönvalvontapäällikkö Tomi Koskiniemi STUKista toteaa, että turvallisuutta valvovan viranomaisen näkökulmasta vuosihuollot sujuivat suunnitellusti ja turvallisesti.

Voimalaitoksen ykkösyksiköllä TVO teki laajoja muutostöitä, joten vuosihuolto oli normaalia polttoaineenvaihtohuoltoa pidempi. Turvallisuuden kannalta merkittävin muutos oli reaktoriautomaation uusiminen. Lisäksi TVO tarkasti reaktorin primääripiirin ja sen tärkeimmät rakenteet yksityiskohtaisesti sekä otti käyttöön uusitun ydinpolttoaineen latauskoneen. Kakkosyksikön reaktoriautomaatio TVO:n on tarkoitus uusia ensi vuonna.

Primääripiirin tarkastuksia ja painekoetta varten kaikki voimalaitoksen ykkösyksikön polttoaine siirrettiin pois reaktorista. Tässä yhteydessä TVO tarkasti myös polttoaineen. Samalla korvattiin lokakuussa 2025 havaittu viallinen polttoainenippu ehjällä. TVO teki ykkösyksikössä myös suojarakennuksen tiiveyskokeen.

STUKin havaintojen mukaan TVO:n toiminta vuosihuollon aikana oli harkittua ja järjestelmällistä. Yllättävät vikaantumiset ja muut ongelmat TVO pyrki ratkaisemaan turvallisuusvaatimuksista tinkimättä.

Vuosihuollon tehneiden työntekijöiden työssään saamat säteilyannokset olivat pienet, selvästi alle asetettujen vuosiannosrajojen. Kakkosyksiköllä säteilyannokset olivat hyvin pienet ja ykkösyksiköllä laajat työt huomioon ottaen maltilliset. Suurin tämän kevään molemmissa vuosihuoltotöissä saatu henkilöannos oli noin 8.5 millisievertiä (mSv). Tämä alittaa selvästi säteilytyöntekijän vuosittaisen annosrajan 20 mSv.

Tapahtumia vuosihuoltojen aikana

OL2- yksiköllä 8.4.2026 reaktorin pinnanmittausmuutostyön yhteydessä tapahtui virheellinen suojalaukaisu reaktorin matalasta pinnasta, jolloin lisävettä syöttävät pumput käynnistyivät ja jälkilämmöstä huolehtinut pumppu pysähtyi, mikä on poikkeama Turvallisuusteknisistä käyttöehdoista (TTKE). TVO sai tilanteen haltuun nopeasti, ja jälkilämmönpoistoon oli käytössä myös muita järjestelmiä. Pinnanmittauksiin tehtiin tarvittavat erotukset ja prosessi palautettiin normaaliin tilaan. Vastaava työ tehtiin myös OL1-laitosyksiköllä, jonka osalta TVO varmisti vastaavien työlupien kytkökset ja oikeat turvatoimet.

OL2-laitosyksiköllä havaittiin 11.4.2026 reaktorirakennuksen kuljetushallin molempien ovien olevan avoinna, jolloin reaktorirakennus ei ollut tiivis. Tapahtuman aikana reaktorihallissa oli polttoainesiirrot käynnissä. Polttoaineen käsittely lopetettiin, kun tapahtumien päällekkäisyys tuli ilmi. Kyseessä on poikkeama TTKE:sta, jossa vaaditaan vähintään yhden oven jokaisessa kulkuaukossa reaktorirakennukseen olevan siirtojen aikana kiinni.

TVO toimittaa tapahtumista raportit, jotka STUK käsittelee. Molemmat tapahtumat on alustavasti arvioitu kansainvälisellä ydinlaitos- ja säteilytapahtumien asteikolla luokkaan INES 0 – ei merkitystä ydin- tai säteilyturvallisuuden kannalta.

]]>

Säteilystä ei ole huolta Paukkajanvaaran vanhan uraanikaivoksen alueella retkeileville

Thu, 11 Jun 2026 09:09:00 GMT

Säteilyturvakeskus on selvittänyt Paukkajanvaaran vanhan uraanikaivosalueen säteilytilanteen. Selvityksen mukaan alueella ei säteile merkittävästi enempää kuin muualla ympäristössä. Retkeily, marjastus ja kalastus sekä ylipäätään alueen käyttö jokaisenoikeuksilla on säteilysuojelun näkökulmasta turvallista.

Säteilyturvakeskus (STUK) teki Paukkajanvaarassa säteilyn kenttämittauksia vuonna 2024 ja keräsi näytteitä sieni- kala- marja- ja vesinäyteitä. Selvityksessä haluttiin arvioida nimenomaan tavallisen alueella liikkuvan ihmisen altistumista säteilylle.

Paukkajanvaarassa on tehty tutkimuksia myös 2000‑luvulla, mutta ne ovat keskittyneet maaperän ja sedimenttien radiokemiaan. STUKin tuore selvitys on ensimmäinen, jossa on arvioitu väestön todellista säteilyaltistusta.

”Laskimme säteilyaltistuksen niin sanotulle edustavalle henkilölle – ihmiselle, joka liikkuu alueella jokaisenoikeuksilla ja syö alueelta kerättyjä sieniä ja marjoja sekä viereisestä vesistöstä pyydettyjä kaloja”, sanoo STUKin ylitarkastaja Antti Kallio. Tulokset osoittavat, että uraanikaivosalueella säteilyn lisäaltistus on selvästi alle säteilylain viitearvojen. Täsmällisemmin sanoen lisäaltistus on 0,19 millisievertiä vuodessa. Tätä voi verrata suomalaisten keskimääräiseen säteilyannokseen, joka on 5,9 millisievertiä vuodessa.

Kenttämittauksissa Paukkajanvaaran vanha kaivosalue ja sen ympäristö mitattiin kävelykartoituksena, jossa mittaaja kulki hidasta kävelyvauhtia ja ilmaisin oli repussa selässä noin metrin korkeudella maan pinnasta. Ympäristönäytteet tutkittiin STUKin laboratoriossa vuosina 2024–25.

Alueen käyttö jatkuu nykyisten rajoitusten mukaisesti

Paukkajanvaaran uraanikoelouhos Pohjois-Karjalassa entisessä Enon kunnassa oli toiminnassa vuosina 1958–1961. Alue kunnostettiin 1990‑luvulla, ja vuonna 2001 sille asetettiin ydinenergialain perusteella maankäytön rajoituksia. Maa‑aineksen ottaminen, kaivuutyöt ja rakentaminen ovat edelleen kiellettyjä, mutta metsätalous ja virkistyskäyttö jokaisenoikeuksilla ovat sallittuja.

”Säteily alueella on vähäistä, mutta kaivosjätteiden takia maankäytön rajoitukset ovat edelleen tarpeen. Tavallinen ulkoilu ja luonnontuotteiden käyttö on kuitenkin turvallista”, Antti Kallio summaa.

Raportti: Paukkajanvaaran uraanikaivoksen säteilytilanne : Vanhan kaivoksen kartoitus 2024

]]>

Säteilytyöntekijöiden säteilyannokset vuonna 2025 olivat maltillisia

Thu, 04 Jun 2026 05:15:00 GMT

Suomessa säteilytyötä tekee kymmeniä tuhansia ihmisiä eri aloilla terveydenhuollosta teollisuuteen ja lentoliikenteeseen. Valtaosa työntekijöistä altistuu hyvin pienille säteilymäärille. Altistus on usein selvästi vähäisempää kuin luonnon taustasäteilystä johtuva altistus.

Johtava asiantuntija Maaret Lehtinen Säteilyturvakeskuksesta (STUK) toteaa, että viime vuosi oli työperäisen säteilyaltistuksen osalta tavanomainen. Yksittäisten työntekijöiden säteilyannoksille asetettujen annosrajojen ylityksiä ei ollut.

Suurimmat annokset kertyvät lentotyössä

Säteilytyöntekijöistä oman ryhmänsä muodostavat lentäjät ja matkustamohenkilökunta. He saavat säteilyannoksensa pääosin avaruudesta tulevasta kosmisesta säteilystä. Lentokoneissa työtä tekevien yhteenlaskettu säteilyannos on suurempi kuin minkään muun työntekijäryhmän, ja työntekijää kohden lasketut säteilyannokset ovat heillä myös suurimmat.

”Mitä korkeammalla ja mitä pidempään lennetään, sitä suurempi säteilyannos kertyy”, Maaret Lehtinen kertoo. Kosmisen säteilyn määrään vaikuttaa myös lentoreitti sekä auringon aktiivisuus, joka vaihtelee noin 11 vuoden jaksoissa.

Lentohenkilöstön vuotuiset annokset olivat viime vuonna selvästi alle raja-arvojen.

Sen enempää lentäjät kuin matkustamohenkilökuntakaan eivät siis ole saaneet kosmisesta säteilystä terveydelleen haittaa. Kosmiseen säteilyyn pitää kuitenkin suhtautua vakavasti. Lentoyhtiöt rajoittavat esimerkiksi raskaana olevien työntekijöiden lentotunteja ja yksi rajoitusten syistä on kosminen säteily.

Terveydenhuollossa työntekijät altistuvat pienille säteilyannoksille

Suuri osa säteilytyöntekijöistä työskentelee terveydenhuollossa, esimerkiksi tutkimuksissa, joissa käytetään röntgensäteilyä tai toimenpiteissä, joissa hyödynnetään radioaktiivisia aineita.

Terveydenhuollon säteilyn käytössä on otettava huomioon niin potilaiden kuin työntekijöidenkin turvallisuus ja uusia hoitomuotoja ja tekniikkaa käyttöön otettaessa on pidettävä tarkasti mielessä myös tämä näkökulma.

”Säteilyn ja radioaktiivisten aineiden käyttö on lisääntynyt terveydenhuollossa mutta samalla altistusta hallitaan entistä paremmin, sillä tekniikka ja menettelytavat ovat kehittyneet merkittävästi”, sanoo Maaret Lehtinen. ”Esimerkiksi röntgensäteilyn käytöstä terveydenhuollossa aiheutui kaikille työntekijöille yhteensä lähes samankokoinen altistus kuin potilaalle yhdestä TT-tutkimuksesta.”

Toisin kuin potilaalle, työntekijöille säteilyaltistus on vain haitta ja se pidetään mahdollisimman pienenä. Sen sijaan potilaan on arvioitu hyötyvän hänelle tehtävästä säteilytutkimuksesta ja hyöty on arvioitu suuremmaksi kuin säteilyaltistuksesta aiheutuva riski.

Työntekijöiden suojelu velvoittaa toiminnanharjoittajia

Työntekijöiden, potilaiden ja sivullisten säteilyturvallisuudesta vastaa aina toiminnanharjoittaja. Työntekijöiden altistusta säteilylle seurataan henkilökohtaisilla annosmittareilla eli dosimetreillä ja tulokset tallennetaan Säteilyturvakeskuksen ylläpitämään annosrekisteriin. Annosrajan ylityksistä ja muistakin säteilyturvallisuuspoikkeamista, toiminnanharjoittajan pitää aina tehdä myös ilmoitus Säteilyturvakeskukselle.

Altistusolosuhteiden tarkkailulla ja henkilökohtaisella annostarkkailulla varmistetaan, etteivät työntekijät altistu suunniteltua enemmän, eikä ainakaan annosrajoja enempää. Lisäksi tarkkailulla pyritään tunnistamaan säteilyturvallisuuspoikkeamia ja parantamaan säteilyturvallisuutta.

STUK on päivittänyt työperäisen altistuksen selvittämistä koskevaa määräystä ja uusi määräys tuli voimaan 1.toukokuuta.2026.

Koko määräyksen työperäisen altistuksen selvittämisestä, arvioinnista ja seurannasta (STUK S/2/2026) sekä muut STUKin määräykset löydät täältä: https://stuk.fi/stukin-maaraykset

]]>

Säteilyturvakeskuksen määräyksiä lausuntopalvelu.fi:ssä

Tue, 02 Jun 2026 08:52:00 GMT

Säteilyturvakeskuksen uudet ydinenergian käyttöä koskevat määräykset ovat osa ydinenergialainsäädännön kokonaisuudistusta. Lausuntapalveluun on toukokuussa viety kaikkiaan 21 määräystä.

Säteilyturvakeskus julkaisi lausuntopalvelu.fi:ssä toukokuussa määräysluonnokset ydinpolttoaineen käsittelyn ja varastoinnin teknisistä turvallisuusvaatimuksista ja ydinlaitoksen valmiusjärjestelyistä. Näiden määräysluonnosten lausuntoaika päättyy 2.7.2026 Ensimmäiset kymmenen määräysluonnosta STUK julkaisi joulukuussa 2025. Lausuttavaksi on vielä tulossa neljä määräysluonnosta. Yhteensä määräyksiä on tulossa 25.

Ydinlaitosten luvanhaltijoita velvoittavien määräyksien uudistaminen on osa Säteilyturvakeskuksen säännöstöuudistusta. Uudistuksen tärkeimpiä tavoitteita ovat toiminnanharjoittajien vastuun korostaminen, vaatimusten mitoittaminen turvallisuusmerkityksen suhteen oikein ja viranomaisvalvonnan entistä tehokkaampi kohdentaminen. Viranomaisvalvontaa kohdistetaan sinne, missä ovat toiminnan riskit.

Säteilyturvakeskuksen määräysten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alussa yhtä aikaa uuden ydinenergialain kanssa.

Ydinturvallisuusmääräykset lausuntopalvelussa
Luonnokset STUKin uusista ydinturvallisuusmääräyksistä sekä niihin liittyvät ympäristöselostukset ovat nähtävillä Lausuntopalvelussa osoitteessa lausuntopalvelu.fiLinkki toiselle sivustolleyja-external-link-opens-in-a-new-tab. Määräysluonnokset löytyvät linkin kautta hakusanalla "Säteilyturvakeskus": https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/ListLinkki toiselle sivustolleyja-external-link-opens-in-a-new-tab. Määräysten ympäristöselostusten kuulutus löytyy sivulta "Yleistiedoksiannot ja kuulutukset".

Lisätietoja ydinturvallisuussäännöstön uudistuksesta: https://stuk.fi/ydinturvallisuussaannoston-uudistus

Ydinenergialain hallituksen esitys oli lausunnolla kesällä 2025. STUK antoi esityksestä oman lausuntonsa. Tiedosto avautuu uudessa välilehdessäyja-document-link-opens-in-a-new-tab

]]>

STUK johtaa EU-hanketta, joka parantaa röntgentutkimusten säteilyturvallisuutta

Wed, 20 May 2026 06:13:00 GMT

Säteilyturvakeskuksen johdolla tehdyssä eurooppalaisessa tutkimushankkeessa on kolmen vuoden ajan kehitetty lääketieteellisessä röntgenkuvantamisessa käytettävien säteilymittausten jäljitettävyyttä ja luotettavuutta. Työn konkreettinen tulos on entistä parempi potilasturvallisuus.

Röntgenkuvaus on yleisimmin käytetty lääketieteellinen diagnostiikkamenetelmä ja suurin keinotekoisen ionisoivan säteilyn lähde Euroopassa. Röntgenkuvien ottamiseen on yleensä hyvät perusteet. Tarpeettomia säteilyannoksia pitää kuitenkin välttää eli on tärkeää optimoida potilaan saama säteilyannos.

Optimointi on kuitenkin käynyt hankalaksi, sillä kuvantamisessa käytetään yhä enemmän niin sanottuja monisuuremittareita (X‑ray multimeter, XMM) sekä mittaussuureita, joiden kattava ja kliinisesti tarkoituksenmukainen kalibrointi ei ole ollut mahdollista.

Johtava asiantuntija Paula Toroi Säteilyturvakeskuksesta (STUK) toteaa, että tämä on estänyt vertailukelpoisien ja luotettavien säteilymittausten tekemisen. Niitä tarvitaan, jotta kuvantamislaitteet voidaan säätää tuottamaan diagnostisesti hyvä kuva mahdollisimman pienellä säteilyannoksella.

Tilanteeseen on etsitty parannusta vuonna 2023 alkaneessa kansainvälisessä Paula Toroin koordinoimassa tutkimushankkeessa. Tämän TraMeXI‑tutkimushankkeen ansiosta tilanne on Paula Toroin mukaan olennaisesti parantunut.

TraMeXI-hanke (Traceability in medical X-ray imaging dosimetry) on Euroopan Unionin rahoittama ja päättyy nyt toukokuussa. Hankkeeseen on osallistunut 11 metrologian laitosta ja kolme sairaalaa 11 maasta.

Tarkemmilla säteilymittauksilla parempaa potilasturvallisuutta

STUKissa on hankkeen aikana kehitetty uusia ja laajennettuja kalibrointipalveluita röntgenkuvantamisessa käytettäville mittalaitteille ja mittaussuureille siten, että ne vastaavat nykyisiä kliinisiä käyttötarpeita. Tulokset parantavat säteilymittausten tarkkuutta ja luotettavuutta, joka puolestaan tukee sekä sairaaloiden laadunvarmistusta että potilasannosten arviointia. Näin ne vahvistavat konkreettisesti potilas- ja säteilyturvallisuutta Suomessa.

Paula Toroi korostaa myös, että TraMeXI-hankkeen ansiosta STUKin asiantuntemus ja kansainvälinen asema lääketieteellisen säteilyn mittausten kehittäjänä ja kansallisena mittanormaalilaboratoriona on edelleen vahvistunut. Tutkimushankkeen tuloksia on julkaistu ja julkaistaan hankkeen internetsivuilla ja vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa. Ne tukevat suoraan STUKin viranomaistehtäviä sekä terveydenhuollon säteilyn käytön turvallista ja yhdenmukaista toteuttamista.

Linkk TraMeXI-hankkeen kotisivulle: Tramexi

20. toukokuuta on maailman metrologian päivä. Tänä päivänä vuonna 1875 allekirjoitettiin Pariisin metrisopimus. Sopimus on maailmanlaajuisen yhtenäisen mittausjärjestelmän perusta.

]]>

Tunne UV-indeksi – vältä ihon palaminen

Wed, 06 May 2026 10:17:00 GMT

Keskipäivän aurinko voi jo tähän aikaan vuodesta polttaa herkän ihon. Tuoreen tutkimuksen mukaan nuoret pitävät auringonotosta ja rusketuksesta, vaikka he ovat myös huolissaan UV-säteilyn terveyshaitoista ja ihosyöpäriskistä.

Liialliselta auringon UV-säteilyltä on syytä suojautua, kun UV-indeksin arvo on kolme tai korkeampi. Suomessa tämä toteutuu toukokuusta syyskuuhun aamukymmenen ja iltapäiväviiden välisenä aikana.

”Hyviä suojautumiskeinoja ovat varjoon hakeutuminen, pukeutuminen pitkähihaisiin ja -lahkeisiin vaatteisiin sekä lierihatun ja aurinkolasien käyttäminen. Paljaat ihoalueet on syytä suojata aurinkovoiteella, jonka suojakerroin on vähintään 30”, Ilmatieteen laitoksen tutkija Kaisa Lakkala kertoo.

Liiallinen UV-säteily lisää riskiä sairastua ihosyöpään. Säteilyn vaikutukset kertyvät ihon muistiin koko eliniän ajalta, joten sekä palamista että pitkällistä auringossa oleskelua tulee välttää.

UV-säteilyennusteen voi tarkistaa Ilmatieteen laitoksen verkkosivujen UV-indeksipalvelusta sekä Paikallissää-mobiilisovelluksesta. Verkosta voi lisäksi katsoa havaitun UV-indeksin arvon seitsemältä paikkakunnalta Suomessa sekä Euroopan suurimmista kaupungeista. Tämän vuoden uutuutena on karttanäkymä, josta voi tarkistaa ajankohtaisen UV-tilanteen koko Euroopan alueella. Satelliittimittauksiin perustuva UV-indeksi päivittyy karttaan kymmenen minuutin välein.

Nuoret polttavat ihonsa muita useammin, osa hyödyntää UV-indeksiä ruskettumiseen

Nuorten suhtautuminen auringonottoon ja rusketukseen on ristiriitaista, käy ilmi Syöpäjärjestöjen ja Säteilyturvakeskuksen (STUK) tuoreesta kansalaistutkimuksesta. Valtaosa 16–20-vuotiaista suomalaisnuorista pitää auringonotosta ja rusketuksesta, vaikka he ovat myös huolissaan UV-säteilyn terveyshaitoista ja ihosyöpäriskistä. Tutkimukseen vastasi loppuvuonna 2025 yhteensä 780 nuorta.

Tutkimuksen mukaan nuoret hankkivat rusketuksensa pääasiassa auringosta: 81 prosenttia vastanneista viettää paljon aikaa auringossa tai ottaa aurinkoa, ja 74 prosenttia kertoo ruskettuvansa nimenomaan auringon vaikutuksesta. Auringonotto on erityisesti nuorimpien vastaajien keskuudessa lisääntynyt.

“Yksi huolestuttava huomio kyselyn tuloksista on se, että nuorten keskuudessa ihon palaminen on yleistä. 70 prosenttia vastaajista kertoo ihon palaneen vähintään kerran viime vuoden aikana, ja lähes joka viidennellä palamisia on ollut kolme tai useampia. Tämän tiedon perusteella nuoret polttavat ihoaan huomattavasti useammin kuin väestö keskimäärin, sillä STUKin vuonna 2024 koko väestölle kohdistetussa kyselyssä vain 19 prosenttia vastanneista ilmoitti polttaneensa ihonsa vähintään kerran vuodessa”, erityisasiantuntija Anne Höytö STUKista kertoo.

Vaikka suurin osa nuorista tietää UV‑säteilyn lisäävän ihosyöpäriskiä, moni kokee oman riskinsä pieneksi. Suojautuminen painottuu aurinkovoiteisiin, kun taas vaatetus ja varjo jäävät selvästi vähemmälle huomiolle.

UV‑indeksi on nuorten keskuudessa hyvin tunnettu, mutta sitä hyödynnetään usein ruskettumisen maksimoimiseen eikä suojautumisen apuna. Vastanneista 86 prosenttia tietää, mikä UV-indeksi on, ja 73 prosenttia kertoo seuraavansa sitä. Vain 27 prosenttia nuorista käyttää UV-indeksiä apuna UV-suojautumisessa, kun taas 39 prosenttia seuraa UV-indeksiä ruskettumisen edistämiseksi.

”Nuoruudessa vietetään usein paljon aikaa ulkona, ja samalla UV-säteilylle altistuminen voi olla runsasta. UV-indeksi on tarkoitettu auttamaan ymmärtämään, milloin iho tulisi suojata UV-säteilyn haitoilta. Rusketuksen ihannointi yhdistettynä UV-indeksin hyödyntämiseen ruskettumistarkoituksessa on huolestuttava ilmiö. Vaikka kauneusihanteet muuttuvat ajassa, rusketuksen viehätys näyttää edelleen pitävän pintansa ja pääkeino sen hankkimiseen on edelleen auringonotto”, terveyden edistämisen päällikkö Heidi Löflund-Kuusela Syöpäjärjestöistä sanoo.

Syöpäjärjestöt ja STUK korostavat, että tulokset osoittavat selkeän tarpeen vahvistaa nuorille suunnattua viestintää UV‑säteilyn haitoista ja tehokkaista suojautumiskeinoista. Keskeistä on tukea arjen ratkaisuja, jotka vähentävät liiallista altistumista auringolle, sekä vahvistaa myönteistä suhtautumista omaan ihoon ja ihotyyppiin ilman rusketuspaineita.

Eri väestöryhmille kohdistetun viestinnän kehittäminen ja vahvistaminen on yksi tänä vuonna käynnistyvän UV‑säteilyn aiheuttamien ihosyöpien vähentämiseen tähtäävän kansallisen ohjelman toimenpidekokonaisuuksista. Muut kokonaisuudet keskittyvät rakennetun ympäristön, esimerkiksi koulujen ja päiväkotien pihojen varjopaikkojen lisäämiseen, työssä tapahtuvan altistuksen vähentämiseen sekä ihosyöpien varhaisen havaitsemisen edistämiseen.

Melanooman ilmaantuvuus pysynyt tasaisena

Tuoreimman syöpätilaston mukaan Suomessa todettiin vuonna 2025 lähes 1800 uutta melanoomaa, yli 2100 okasolusyöpää ja yli 10 000 tyvisolusyöpää.

”UV-altistukseen liittyvien ihosyöpien ilmaantuvuus on tasoittunut verrattuna vuosituhannen alun voimakkaaseen kasvuun. Melanooman osalta ilmaantuvuushuippu oli vuonna 2016, jonka jälkeen vuotuinen ilmaantuvuus on pysynyt kohtuullisen tasaisena. Varsinaisessa ihosyöpäkuolleisuudessa ei ole viime vuosien välillä käytännössä suuria eroavaisuuksia”, vastaava lääkäri Taneli Väisänen Suomen Syöpärekisteristä sanoo.

”Melanooman osalta eroja ilmaantuvuudessa on muun muassa asuinpaikan ja sukupuolen mukaan. Miehillä on naisia korkeampi riski sairastua ja myös kuolla melanoomaan. Kummallakin sukupuolella sairauden viisivuotisennuste on kuitenkin korkea, yli 90 prosenttia.”

Lisätietoja

Säteilyturvakeskus, mediapalvelu puh. 010 850 4761

Linkit

UVI-ennuste Ilmatieteen laitoksen sivuilla  
Tunne syöpäriskit (ilmansyopaa.fi)   
Tietoa ihosyövästä (kaikkisyovasta.fi)
 Auringon UV-säteilystä Säteilyturvakeskuksen sivuilla    
Tietoa, vinkkejä ja tarinoita auringon UV-säteilystä (suniho.fi) 
Kansallinen ohjelma UV-säteilyn aiheuttamien ihosyöpien vähentämiseksi
Tiedote 24.3. (Syöpäjärjestöt ja STUK): Nuoret rakastavat rusketusta riskeistä huolimatta

]]>

Kansainvälinen arvio tunnisti Suomen ydinturvallisuustyön vahvuudet ja kehityskohteet

Wed, 29 Apr 2026 09:58:00 GMT

Suomi osallistui huhtikuussa Wienissä järjestettyyn kansainvälisen ydinturvallisuussopimuksen seurantakokoukseen. Arvioinnin perusteella Suomi täyttää yleissopimuksen tavoitteet.

Kansainvälinen ydinturvallisuussopimuksen (CNS) tavoite on parantaa ydinenergian turvallisuutta maailmanlaajuisesti. Se pyrkii vahvistamaan sekä sopimukseen liittyneiden maiden omia turvallisuustoimia että kansainvälistä yhteistyötä.

Kansainvälisen Atomienergiajärjestön, IAEA:n, järjestämässä seurantakokouksessa sopimukseen sitoutuneiden maiden asiantuntijat arvioivat toisten maiden toimintaa maaraporttien pohjalta. Suomen maaraportin kokoamisesta vastasi Säteilyturvakeskus (STUK).

Kansainvälinen arviointiryhmä nosti esiin kolme asiaa, joihin Suomessa pitää kiinnittää erityistä huomiota,

ydinenergialainsäädännön uudistuksen vaikutusten hallinta
kansallisen osaamisen turvaaminen ja ydinalan muutoksiin liittyvien riskien hallinta
STUKin turvallisuuskulttuurista laaditun selvityksen johtopäätöksiin vastaaminen.

Arvioinnissa tunnistettiin myös useita Suomen ydinturvallisuustyön vahvuuksia,

STUKin aktiivinen työ toimintaympäristön muutosten arvioimiseksi ja sääntelyn ajantasaistamiseksi
STUKin kehittämä laitoskohtainen kokonaisturvallisuusarvio
turvallisuuskulttuurin pitkäjänteinen kehittäminen Suomessa
STUKin järjestelmällinen viranomaisvaatimusten hallintatyökalu.

Arviointikokoukseen osallistui 87 maata. Maa-arviointien tuloksena tunnistettiin ydinturvallisuuden varmistamisen kannalta keskeisiä haasteita, jotka ovat monille maille yhteisiä.

Näitä yhteisiä haasteita olivat ydinvoima-alan henkilö- ja osaamisresurssien hallinta, ydinturvallisuus äärisääolosuhteissa ja muuttuvissa ympäristöolosuhteissa, tekoälyn käytön vaikutukset ydinturvallisuuteen, valmiusjärjestelyt poikkeuksellisissa olosuhteissa kuten sotatilanteissa sekä toimitusketjujen hallinta. Maat raportoivat näistä seuraavassa kolmen vuoden kuluttua pidettävässä arviointikokouksessa.

]]>

Kansallinen ohjelma torjuu ihosyöpiä

Thu, 23 Apr 2026 06:38:00 GMT

Ihosyöpään sairastuu Suomessa vuosittain yli 14 000 henkilöä. Suurin osa tapauksista olisi ehkäistävissä tehokkaammalla aurinkosuojautumisella. Vuosina 2026–2030 toteutettava kansallinen ohjelma tehostaa ihosyöpien torjumiseksi tehtävää työtä. Ohjelman sisältö julkaistiin huhtikuussa 2026.

Säteilyturvakeskuksen (STUK) koordinoima kansallinen ohjelma tavoittelee ultraviolettisäteilyn (UV-säteilyn) aiheuttamien ihosyöpien ehkäisyä ja väestön UV-altistumisen vähentämistä monialaisella yhteistyöllä ja viestinnällä. Lisäksi tavoitteena on ihosyöpien varhaisen toteamisen parantaminen.

Vuonna 2025 järjestettiin viisi ohjelmaa valmistelevaa ja siihen taustatietoa tuottavaa työpajaa, joihin kokoontui laaja joukko asiantuntijoita valtion virastoista, tutkimuslaitoksista, kaupungeista, yhdistyksistä ja liitoista. Työpajojen perusteella muotoutuivat ohjelman tavoitteet ja toimenpidekokonaisuudet.

Toimenpiteissä vahvistetaan erityisesti riskiryhmien (mm. lapset, nuoret, vaaleaihoiset, etelänmatkaajat) aurinkosuojautumista tukevaa viestintää ja opastusta sekä edistetään konkreettisia rakennetun ympäristön ratkaisuja, kuten varjopaikkoja.

Lisäksi kehitetään työpaikkojen käytäntöjä niin, että työntekijät voivat suojautua UV säteilyltä aiempaa paremmin. Samalla vahvistetaan ihmisten valmiutta tunnistaa ihomuutoksia ja hakeutua ajoissa hoitoon sekä tuetaan terveydenhuoltoa ihosyöpien varhaisessa toteamisessa.

Toimenpidekokonaisuuksien toteuttamisesta vastaavat työryhmät, jotka nimetään vuoden 2026 aikana.

Auringolta suojautuminen on tehokas keino ehkäistä ihosyöpiä

Ihosyöpien ilmaantuvuus Suomessa on kasvanut nopeasti viime vuosikymmeninä, ja ne muodostavat merkittävän kansanterveysongelman. Lähes kolmannes Suomessa todetuista syövistä on ihosyöpiä. Yhteensä ihosyöpiä todetaan vuosittain yli 14 000 uutta tapausta. Melanooma on ihosyövistä vakavin ja aiheuttaa eniten kuolemia. Ihosyövät kehittyvät yleensä hitaasti, joten suurin osa tapauksista todetaan iäkkäämmillä henkilöillä. Melanoomia esiintyy kuitenkin myös nuorilla aikuisilla.

UV-säteily on ihosyöpien tärkein riskitekijä, ja jopa yli 90 % ihosyövistä johtuu auringon UV-säteilylle altistumisesta. Tämän vuoksi ihosyöpiä voidaan tehokkaasti ehkäistä suojautumalla auringolta.

”Suomalaisten altistuminen UV-säteilylle on monimuotoinen ilmiö, joka liittyy sekä tietoisesti tehtyihin valintoihin että arjen olosuhteisiin. Altistumista tapahtuu vapaa-ajalla, työssä, matkailussa ja varhaiskasvatuksen sekä koulun ympäristöissä. Vaikka tietoisuus UV-säteilyn terveysriskeistä on keskimäärin hyvä, käyttäytyminen ei aina vastaa tietoa”, kuvailee kansallisen ohjelman projektipäällikkö, erityisasiantuntija Anne Höytö STUKista.

Altistumista on mahdollista vähentää lisäämällä kansalaisten tietoa riskeistä ja opastamalla oikeanlaiseen suojautumiseen. Tärkeää on myös tehdä toimenpiteitä yhteiskunnallisella tasolla, esimerkiksi lisätä varjopaikkoja ulkoilualueille ja muuhun rakennettuun ympäristöön.

”Aurinkosuojautumisen edistäminen on osa kansalaisten ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Helppo keino lisätä ihmisten aurinkosuojautumista on lisätä varjopaikkoja erilaisille ulkoilualueille”, kertoo Höytö.

Ohjelmassa halutaan kiinnittää huomiota myös ihosyöpien varhaiseen toteamiseen. Ihosyöpien hoidon ennuste on sitä parempi, mitä varhaisemmassa vaiheessa ihosyöpä havaitaan ja hoito päästään aloittamaan.

”Ohjelman toteutus edellyttää laajaa yhteistyötä esimerkiksi viranomaisten, kuntien, terveydenhuollon, työelämän, järjestöjen ja median välillä. Yhteistyö varmistaa, että toimenpiteet ovat kattavia ja vaikuttavia”, toteaa Anne Höytö.

Lue lisää

Kansallisen UV-ohjelman verkkosivusto (stuk.fi)

Varjopaikat suojaavat UV-säteilyltä (stuk.fi)

]]>

Tshernobylin jäljet näkyvät yhä sienissä

Tue, 14 Apr 2026 08:00:00 GMT

Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuuden jäljet hiipuvat hitaasti sienistä Suomessa. Kiitos sienestäjien viime syksynä tarjoaman avun, Säteilyturvakeskus pystyi entistä kattavammin selvittämään, mikä tilanne on nyt, 40 vuotta onnettomuuden jälkeen.

Sieninäytteiden käsittelyä Säteilyturvaksekuksen laboratoriossa.

Viime kesänä alkaneeseen ja sienestyskauden kestäneeseen kampanjaan osallistui 510 sienestäjää ja he lähettivät Säteilyturvakeskukselle (STUK) 875 sieninäytettä. Sienet oli kerätty 187 kunnan alueelta ja sienilajeja oli yhteensä 60. Laboratorionjohtaja Sinikka Virtanen Säteilyturvakeskuksesta toteaa, että kampanja onnistui erinomaisen hyvin.

Sinikka Virtasen mukaan koko Suomen kattavan ja näin monia sienilajeja sisältävä aineiston kerääminen olisi ollut vaikeaa, jopa mahdotonta, ilman sienestäjien aktiivista osallistumista.

Näytteitä tuli niin paljon, että STUKin laboratorion henkilökunta oli välillä varsin kiireinen tämän kampanjan kanssa. ”Täytyy kiittää sienestäjien lisäksi heitäkin kampanjan onnistumisesta. Kiitos kuuluu myös Marttaliitolle, joka omia kanaviaan pitkin levitti tietoa kampanjasta”, laboratorionjohtaja Virtanen lisää.

Tulokset kertovat tilanteen koko maan alueelta

Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden yhteydessä vuonna 1986 ilmaan vapautui radioaktiivisia aineita, jotka kulkeutuivat ilmavirtausten mukana Suomeen asti ja laskeutuivat lopulta sateiden mukana maahan. Säteilyannosten kannalta tärkein aine on cesiumin isotooppi 137 (Cs-137), jota pääsi onnettomuudessa ilmaan paljon ja joka säilyy ympäristössä pitkään. Kampanjan tulokset osoittavat, että sienten cesiumpitoisuudet ovat pienentyneet onnettomuudesta kuluneiden 40 vuoden aikana. Tulos on oletettu, sillä Cs-137 puoliintuu vähän yli 30 vuodessa eli siinä ajassa radioaktiivisuudesta häviää puolet.

Aktiivisuuspitoisuuden yksikkö on becquerelia kilogrammassa (Bq/kg). Kaikkien sienikampanjassa tutkittujen näytteiden mediaaniaktiivisuuspitoisuus oli 110 Bq/kg. Aktiivisuuspitoisuudet kuitenkin vaihtelivat sekä lajin että alueen mukaan.

Suurimmat aktiivisuuspitoisuudet todettiin sienissä Kymenlaaksossa, Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä, eli alueilla, joille kertyi eniten Tshernobyl-laskeumaa. Ruokaviraston suosittelemista ruokasienistä eniten cesiumia keräävät mustavahakas, haaparousku, vaaleaorakas, kehnäsieni ja kangastatti. Vähiten cesiumia kerääviä lajeja ovat punikkitatit, herkkutatit ja ruokasienihaperot.

Myytäville luonnonvaraisille elintarvikkeille suositeltu pitoisuusraja, 600 Bq/kg, ylittyi alle kymmenessä prosentissa näytteistä. Sienten käyttöä ravintona ei tarvitse radioaktiivisuuden takia rajoittaa missään puolella Suomea. Virtanen antaa esimerkin. ”Laskimme, että enitenkin cesiumia kerääviä sieniä eli mustavahakkaita pitäisi syödä noin 12 kiloa, jotta saisi saman säteilyannoksen kuin kosmisesta säteilystä edestakaisella lennolla Helsingistä New Yorkiin”.

Sienet-2025 kampanjasivulla on linkki tulosraporttiin: Sienet 2025 -kampanja | Säteilyturvakeskus STUK. Sivulla on myös linkki kuntakohtaisiin mittaustuloksiin.

Lisää tietoa becquereleista ja ylipäätään säteilystä löytyy Säteilyturvakeskuksen sivuilta: Mitä säteily on? | Säteilyturvakeskus STUK

]]>

Jussi Heinosesta Säteilyturvakeskuksen strategia- ja kehittämisjohtaja

Fri, 10 Apr 2026 11:08:00 GMT

Diplomi-insinööri Jussi Heinonen on nimitetty Säteilyturvakeskuksen (STUK) määräaikaiseksi strategia- ja kehittämisjohtajaksi viisivuotiselle kaudelle 1.5.2026–30.4.2031. Heinonen on työskennellyt STUKissa vuodesta 2002 alkaen. Viimeiset kolme vuotta hän on toiminut strategisen kehittämisen johtajana.

Uudessa tehtävässään Jussi Heinonen johtaa toukokuun alussa toimintansa aloittavaa strategia- ja kehittämisyksikköä. Yksikkö päätettiin perustaa yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena loppuvuonna 2025. Tulevaan yksikköön kootaan strategista kehittämistä ohjaavat ja tukevat toiminnot. Yksikön vastuulla on jatkossa strategiaprosessin valmistelu, toimeenpanon seuranta ja arviointi sekä strategisesti merkittävien kehittämisohjelmien koordinointi. Lisäksi yksikkö muun muassa kehittää STUKin kokonaisarkkitehtuuria, johtamisjärjestelmää ja turvallisuuskulttuuria sekä vastaa toiminnan arvioinneista.

”Strategia- ja kehittämisjohtajan tehtävä on todella kiinnostava nyt, kun STUKin toimialalla on meneillään laajoja muutoksia. Ydinenergialainsäädäntöä uudistetaan, uuden tyyppisiä ydinvoimalaitoshankkeita suunnitellaan ja yhteiskunnan odotukset valvonnalle muuttuvat. Samaan aikaan maailman myllerrys vaikuttaa myös ydin- ja säteilyturvallisuuteen ja STUKiin”, Jussi Heinonen kuvailee. ”Kun viranomaistoimintaa kehitetään, on entistä tärkeämpää ymmärtää näitä toimintaympäristön kehityssuuntia ja kyetä eri keinoin lisäämään toiminnan vaikuttavuutta. STUKiin perustettava uusi yksikkö nivoo kehitystoiminnan eri palaset yhteen ja näin tukee strategisen kehittämisen kokonaisuutta.”

Strategia- ja kehittämisjohtajan tehtävä on STUKissa uusi. Tehtävään haki määräaikaan mennessä 33 henkilöä. Viran kelpoisuusvaatimukset ja muut viran tehtävien menestykselliselle hoitamiselle tarvittavat valmiudet täytti parhaiten 11 hakijaa. Neljä heistä erottui tehtävään ja toimialaamme sopivalla osaamisella ja kokemuksella, ja heidät myös kutsuttiin haastatteluun.

Jussi Heinosella on toiminnan kehittämiseen tarvittava laaja kokonaiskuva Säteilyturvakeskuksen toiminnasta ja toimialasta sekä arvokasta kokemusta valvontatyöstä alalla. Strategia- ja kehittämisjohtajahaussa nämä vahvuudet erottuivat selvästi muihin hakijoihin verrattuna. Lisäksi Heinosella on vahvaa kokemusta strategisesta johtamisesta, kokonaisarkkitehtuurin kehittämisestä ja turvallisuuskulttuurista STUKin toimialalla sekä asiakkuuksien kehittämisestä etenkin valvontatyössä. Esihenkilö- ja johtotehtävissä hän on toiminut yli kymmenen vuoden ajan.

]]>

Aivan vähän radioaktiivista kobolttia Imatran ilmassa

Thu, 09 Apr 2026 10:40:00 GMT

Säteilyturvakeskus havaitsi Imatralla maaliskuussa kerätyissä ilman hiukkasnäytteessä pienen määrän radioaktiivista kobolttia. Aineen pitoisuus oli niin pieni, että siitä ei ollut haittaa ihmisille tai ympäristölle.

Imatralla ulkoilmasta 9.–16 3.2026 välisenä aikana kerätyssä hiukkasnäytteessä oli koboltin radioaktiivisia isotooppia Co-60. Aktiivisuuspitoisuus oli hyvin pieni, 0,3 mikrobecquerelia kuutiometrissä ilmaa.

Tällaisten hyvin vähäisten keinotekoisten radioaktiivisten aineiden alkuperää ei useinkaan saada selville. Tälläkään kertaa sitä ei tiedetä. Koboltti on voinut kulkeutua Suomeen kaukaakin. Mikään ei myöskään viittaa siihen, että koboltti olisi peräisin isosta päästöstä, joka aiheuttaisi ongelmia päästölähteen lähellä.

Radioaktiivista kobolttia syntyy muun muassa ydinvoimalaitoksissa käytön aikana ja ilmaan sitä voi vapautua esimerkiksi laitosten huoltotöissä.

Imatran näytteessä havaittiin myös vähäinen määrä radioaktiivista cesiumia (Cs-137), jota Suomen ympäristössä on edelleen Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuuden jäljiltä. Näytteessä ollut cesiumin määrä vastaa Imatralla kerätyissä näytteissä normaalisti havaittavaa määrää.

STUKilla on kahdeksalla paikkakunnalla Suomessa keräysasemat, joilla se seuraa radioaktiivisten aineiden pitoisuutta ilmassa. Keräysasemien kerääjät imuroivat suuria määriä ilmaa, jolloin ilmassa olevat hiukkaset jäävät kerääjien suodattimille. Suodattimista voidaan mitata radioaktiivisten aineiden aktiivisuuspitoisuus ja selvittää, mistä radioaktiivista aineista on kyse. Menetelmällä havaitaan erittäin pienetkin radioaktiivisten aineiden pitoisuudet.

]]>

Nuoret rakastavat rusketusta riskeistä huolimatta

Tue, 24 Mar 2026 07:31:00 GMT

Syöpäjärjestöjen ja Säteilyturvakeskuksen (STUK) tekemä selvitys osoittaa, että rusketus on vahva ihanne 16–20‑vuotiaiden joukossa.

Vaikka nuoret tuntevat ultraviolettisäteilyn (UV‑säteilyn) terveysriskit kohtuullisen hyvin, he kokevat ruskettumisen houkuttelevaksi ja kertovat jopa lisänneensä auringossa oleskeluaan. Asia käy ilmi Syöpäjärjestöjen ja STUKin joulukuussa 2025 toteuttamasta tutkimuksesta, johon vastasi 780 iältään 16–20-vuotiasta nuorta.

Selvityksen mukaan suurin osa nuorista tavoittelee rusketusta aktiivisesti.

”Yli puolet vastanneista nuorista ottaa aurinkoa ruskettuakseen. Valtaosa eli kolme neljästä hankkii rusketuksensa olemalla auringossa, ei esimerkiksi käyttämällä itseruskettavia tuotteita. Onneksi ani harva käyttää solariumia”, terveyden edistämisen päällikkö Heidi Löflund‑Kuusela Syöpäjärjestöistä summaa.

Erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä auringonotto on lisääntynyt.

”Yli kolmasosa vastanneista nuorista uskoo virheellisesti, että auringossa oleminen ei ole haitallista, jos iho ei pala, ja lähes kolmannes, että rusketus suojaa ihoa palamiselta”, erityisasiantuntija Anne Höytö STUKista kertoo.

Tieto ei ohjaa käyttäytymistä

Tietoa UV‑säteilyn terveyshaitoista on saatavilla runsaasti, ja nuoret tunnistavatkin riskit ainakin osittain. Kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista tietää, että ihon palaminen voi aiheuttaa syöpää myöhemmin elämässä. Silti riskien ymmärrys ei näy riittävästi aurinkokäyttäytymisessä. Vastanneista 70 % on polttanut ihonsa viimeisen vuoden aikana ainakin kerran ja lähes viidennes vastaajista kolmesti tai enemmän.

”Lapset ja nuoret viettävät paljon aikaa ulkona, joten UV-altistusta kertyy huomaamatta runsaasti. Koska syöpäriski näyttäytyy kaukaisena, nuorten voi olla vaikea hahmottaa, että tämän päivän valinnat vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Kaksi kolmasosaa nuorista ei pidä omaa ihosyöpäriskiään suurena,” Löflund-Kuusela kertoo.

Auringon UV-säteilyltä voi suojautua vaatetuksella, vetäytymällä varjoon ja välttämällä keskipäivän paahdetta. Aurinkovoiteet tuovat lisäsuojaa. Nuorten auringolta suojautuminen ei useinkaan ole riittävää, vaikka he itse kokevat suojaavansa ihoa. Nuoret suojautuvat erityisesti käyttämällä aurinkovoidetta, aurinkolaseja ja hattua. Peittävät vaatteet ovat vähän hyödynnetty keino.

Jos ihoa on paljon paljaana, aurinkovoiteen merkitys korostuu. Neljäsosa nuorista kuitenkin uskoi virheellisesti, että aurinkovoiteen laittaminen kerran päivässä riittää.

”Yksilöllinen riski vaihtelee paljon, sillä siihen vaikuttavat ihotyyppi, ulkona vietetty aika ja UV-säteilyn voimakkuus. Nuorille ei aina hahmotu, kuinka paljon UV altistusta kertyy arjen pienistäkin hetkistä – myös pilvisellä säällä ja varjossa tai esimerkiksi urheiluharrastuksissa. Siksi selkeät ohjeet ja arkeen sopivat suojautumiskeinot ovat ratkaisevan tärkeitä,” Höytö sanoo.

Iho voi näyttää toipuvan auringonpolttamasta, mutta ihon solujen perimään ja rakenteisiin voi jäädä vaurioita, jotka voivat muuttua pahanlaatuisiksi muutoksiksi vuosien päästä. Siksi on huolestuttavaa, että moni nuori tavoittelee rusketusta aktiivisesti.

Tietoa halutaan luotettavista lähteistä

Nuoret toivovat tietoa terveydenhuollosta, koulusta ja uutisista, eivät pelkästään sosiaalisesta mediasta. Aikuisten ja luotettavien tahojen tiedonvälityksellä on siis merkittävä vaikutus.

”Suuri osa nuorista pitää rusketusta kauniina ja sen houkutus voittaa helposti terveysriskit. Tuloksista kuitenkin näkyy myös se, että aihe pohdituttaa monia eivätkä kaikki suhtaudu auringonottoonsa huoletta. Muistuttelemalla aurinkosuojautumisesta, oikaisemalla vääriä uskomuksia sekä lisäämällä oman ihon luonnollisen sävyn arvostusta voidaan lisätä nuorten huolehtimista omasta ihosta,” Löflund-Kuusela korostaa.

”Moni nuori saattaa kokea elävänsä vain huonojen uutisten aikaa ja että valo ja auringossa oleminen piristävät mielialaa. Auringosta saa nauttia, kunhan suojautuu riittävästi. Kolme veetä, eli varjo, vaate ja voide, on hyvä muistisääntö. Tulevien vuosien hyvinvointi rakentuu tämän päivän pienistä teoista,” Anne Höytö muistuttaa.

Lisätiedot

Säteilyturvakeskus, mediapalvelu puh. 010 850 4761

Linkit

Säteilyturvakeskuksen sivut:
Auringon UV-säteily (stuk.fi)
Suniho-kampanja (suniho.fi)

Syöpäjärjestöjen sivut:
Aurinko ja UV-säteily (ilmansyopaa.fi)
Melanooma – oireet, hoito ja ennuste (kaikkisyovasta.fi)
Ihosyövät (kaikkisyovasta.fi)
Tietoa auringon vaikutuksista terveyteen (fressis.fi)

]]>

STUK: TVO korjasi Olkiluoto 3:ssa havaitsemansa puutteet oikein

Mon, 09 Mar 2026 12:55:00 GMT

Teollisuuden Voima (TVO) ilmoitti torstaina 5.3. Säteilyturvakeskukselle (STUK) havainneensa turvallisuuteen vaikuttavia puutteita Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kolmosyksikössä. Kyseessä olivat puutteet sähköjärjestelmien häiriön varalle tehdyissä suunnitelmissa ja ohjeissa. Laitoksen turvallisuus ei vaarantunut.

TVO havaitsi puutteet tehdessään analyyseja sähköjärjestelmien häiriöiden varalle. Ydinreaktorin turvallisuus ei ole ollut uhattuna eikä ihmisten tai ympäristön säteilyturvallisuus ole vaarantunut. Voimalaitos on voinut jatkaa toimintaansa turvallisesti.

Havaitut puutteet olisivat voineet vaarantaa reaktorin jäähdytyksen tietyssä epätodennäköisessä sähköjärjestelmien häiriöissä. TVO toimitti havaintonsa ja korjaussuunnitelmansa Säteilyturvakeskukselle (STUK) torstaina 5.3. ja perjantaina 6.3. STUK teki myös oman arvionsa, jonka mukaan TVO:n tekemät arviot olivat oikeat ja esitetyt toimenpiteet riittävät. Välitön toimenpide oli laitoksen käyttöhenkilöiden ohjeiden päivittäminen mahdollisen häiriötilanteen varalle.

Koska havaittu puute liittyi turvallisuustoimintoihin, STUK arvioi tapauksen kuuluvan luokkaan 1 kansainvälisellä ydinvoimalaitostapahtumien vakavuusasteikolla (INES) eli se oli poikkeuksellinen turvallisuuteen vaikuttava tapahtuma.

]]>