Keväthangilla: Siiri-Maria
Olen harrastanut hiihtoa siitä lähtien kun hankin hyvän ystäväni kanssa ensimmäiset kunnon sukset urheiluliikkeestä parikymmentä vuotta sitten. Hiihdän talvikaudella lähes päivittäin. Aloitin aiempaakin aktiivisemman hiihtämisen ensimmäisenä koronatalvena, koska oli hyvä luminen talvi ja lähiladut olivat erittäin hyvässä kunnossa. Otin tuolloin tavaksi hiihtää päivittäin lounastauolla.
Hiihtämisessä viehättää se, että kaupungin ajama latu lähtee lähes kotipihalta ja siirtymiseen ei kulu aikaa. Lisäksi hiihtäessä saa olla ulkona ja kunto pysyy yllä ja paraneekin ihan huomaamatta. Talvilajit ovat muutoinkin minulle ja perheelleni mieluisia. Luistelen joko meren tai järven jäällä retkiluistimilla aina kun siihen on mahdollisuus. Lisäksi lasken mäkeä lasten kanssa tai käyn heidän kanssaan luistelemassa.
Olen elämäni aikana polttanut ihoni auringossa erittäin harvoin. Muistaakseni hartiani ja yläselän kerran pari, koska unohdin kesällä uimisen jälkeen lisätä aurinkorasvaa. Dekoltee on myös joskus punoittanut ulkona olemisen jälkeen, vaikken suoranaisesti aurinkoa otakaan. Vanhempani rasvasivat minua jo lapsuudessa 1980-luvulla kesäisin tai vaihtoehtoisesti olin uimarannalla t-paita päällä. Talvella en ole itseäni polttanut, koska suojaan kasvoni helmikuusta lokakuuhun vähintään suojakertoimen 30 aurinkovoiteella. Kesäisin käytän suojakerrointa 50. Kasvoihini tulee helposti maksaläiskiä ja siitäkin syystä olen jo vuosia suojannut kasvojani lähes koko vuoden aurinkovoiteella.
Myös perheemme lapset hiihtävät kanssamme talvisin. Käytämme talvella hiihtäessä ja kesällä ulkoillessa aurinkolaseja. Niitä tarvitsee yllättävän usein jopa puolipilvisellä talvisäällä, koska valkoinen lumi heijastelee niin paljon auringonvaloa. Talvisin en yleensä suojaa lasten ihoa juurikaan, ellemme ole koko päivää ulkona. Keväästä alkaen, heti kun aurinko on enemmän esillä, suojaan lasten ihon pitkillä hihoilla, lierihatuilla ja tarvittaessa aurinkorasvalla, jos vaatteilla suojaaminen ei ole mahdollista. Esimerkiksi poskipäihin, korvalehtiin ja leukaan laitamme voidetta.
Olen selittänyt lapsille, miksi on tärkeää suojautua auringolta. Jos käymme vaikkapa uimarannalla, suosimme aamupäivää, jolloin paahde ei ole niin kova. Emme myöskään varsinaisesti ota aurinkoa.
Talvella kaamosaikaan auringon UV-säteilyä ei juurikaan ole (UV-indeksi on Suomessa lähes nolla) mutta aurinkoisilla keväthangilla ja -rinteillä on jo suojauduttava.
Lumi heijastaa auringon UV-säteilyä ja voi jopa tuplata sen tehon.
Talvella auringon UV-säteilylle altistuvat lähinnä kasvot ja silmät; muista korkean suojakertoimen voide kasvoille, UV-suojan sisältävä huulirasva sekä aurinkolasit silmille.
Suuri määrä UV-säteilyä voi aiheuttaa silmän pintaosaan kivuliaan sarveiskalvon tulehduksen, jota kutsutaan kansankielellä lumisokeudeksi.