#Suniho on sun ainoa iho - suojaa se!
Auringolta suojautuminen on paitsi järkevää, myös todella tärkeää. Onneksi se on tosi helppoa. Näin se käy.
|
|
VarjoVarjoon hakeutuminen kirkkaalla säällä kannattaa. Ihanan mutta petollisen paahteen välttäminen keskipäivän tunteina vähentää iholle osuvan UV-säteilyn määrää tehokkaasti. Tiesitkö muuten, että päivän UV-annoksesta noin puolet kertyy kello 11:n ja 15:n välillä? Vältät pahimman porotuksen, kun lähdet lenkille heti aamulla tai valitset keskipäivän rantareissun sijaan vilvoittavan iltauinnin. |
VaateVaate on paras suoja auringolta. Pue paita päälle hellekelillä, sillä vähissä vaatteissa saatat polttaa ihosi ja vaurioittaa sitä loppuiäksesi. Muista myös hattu ja aurinkolasit niin tyyli (ja aurinkosuoja) on täydellinen! |
|
|
VoideIho rakastaa kunnon suojakerrointa. Mitä korkeampi suojakerroin aurinkovoiteessa, sen parempi – aurinkoisella säällä vähintään 30. Suojakerroin kertoo tuotteen tehosta, mutta vahvakaan voide ei yksin riitä. Voiteesta huolimatta iho saa sitä enemmän UV-säteilyä, mitä kauemmin auringossa oleilee. Voide suojaa ihoa UV-säteilyn aiheuttamalta rasitukselta ja vähentää säteilyn vaikutusta iholla, mutta ei estä sitä kokonaan. Muista lisätä voidetta pitkin päivää, etenkin aina uinnin jälkeen. |
Muista myös vesiVesi viilentää helteellä. Kun on kuuma ja aurinko porottaa, kroppa kaipaa erityisen paljon nesteytystä. Jotta juominen ei unohtuisi, kannattaa kantaa omaa juomapulloa mukana – sen voi täyttää aina uudestaan raikkaalla, kylmällä vedellä.
|
Ultraviolettisäteily (UV-säteily) on sähkömagneettista aaltoliikettä. UV-säteilyn aallonpituus on 100–400 nm (nm = nanometri). Auringon UV-säteily on merkittävin UV-säteilyn lähde elinympäristössä. Maahan tulevasta auringon UV-säteilystä 95 prosenttia on UVA-säteilyä. UVB-säteilyä pääsee maan pinnalle asti noin viisi prosenttia, ja UVC-säteily suodattuu kokonaan pois ilmakehän yläkerroksissa.
UV-säteily on silmälle näkymätöntä. Sitä ei voi myöskään tuntea iholla. Silmään osuessaan UV-säteily voi suurina annoksina vahingoittaa sarveiskalvoa tai mykiötä. Ihmisen ihossa UV-säteily saa aikaan erilaisia vaikutuksia, kuten ihon ruskettumista, palamista, vanhenemista ja D-vitamiinin muodostumista. Liiallinen UV-säteilylle altistuminen aiheuttaa ihosyöpää.
Tärkein ihosyövän riskitekijä on altistuminen UV-säteilylle. Yleisimpien ihosyöpien eli okasolu- ja tyvisolusyövän riski lisääntyy, jos runsaalle UV-säteilylle altistuu vuosien ja vuosikymmenien ajan. On hyvä ymmärtää, että syöpään voi sairastua, vaikka iho ei koskaan palaisikaan.
Myös melanooma on UV-säteilyn aiheuttama syöpä. Toistuva palaminen lapsena ja nuorena kasvattaa melanoomariskiä aikuisena. Vaikka tauti on aikuisiällä yleisempi, myös nuoret voivat sairastua melanoomaan.
Hyvä uutinen on, että oikealla suojautumisella jopa 95 prosenttia ihosyövistä on estettävissä. Suojautuminen on tosi helppoa: valitse siis aurinkoisella säällä ihoa suojaavat vaatteet, pysyttele keskipäivällä varjossa ja käytä aurinkorasvaa.
Syöpäriskin lisäksi on muitakin hyviä syitä suojautua auringolta:
Ruskettunut iho on vaurioitunut
Moni tavoittelee kesäisin kaunista rusketusta. Kurja juttu kuitenkin on, että kunnon rusketus ei ole tervettä – päinvastoin. Rusketus iholla kielii siitä, että ihon pintakerros eli orvaskesi on vaurioitunut. Ruskettumisen eli ihon pigmenttimuutoksen tarkoituksena on suojella ihon syvempiä kerroksia haitalliselta UV-säteilyltä. Päivettynytkin iho tarvitsee kuitenkin aurinkosuojaa, koska rusketus ei juuri suojaa UV-säteilyltä.
Palanut iho voi olla kipeä monta päivää
Auringossa palanut iho näyttää kirkuvan punaisena melko hurjalta – ja voi tehdä kipeää pitkään. Iho kannattaa siis suojata, ettei hyviä yöunia, treenejä tai uintireissua tarvitse jättää väliin aristavan ihon vuoksi.
Aurinko vanhentaa ihoa
Pitkäkestoinen altistuminen auringon UV-säteilylle vanhentaa ihoa, vaikka iho ei palaisikaan. Auringon UV-säteily vahingoittaa ihon elastaania, joten ajan kuluessa iho ei enää pysy kimmoisana, syntyy ryppyjä ja iho alkaa näyttää ikäistään vanhemmalta. Rypyt eivät suinkaan jää piiloon, vaan niitä tulee juuri sinne, missä UV-säteily pääsee tekemään eniten tuhojaan eli kasvoihin, niskaan ja käsiin. Joskus ihoon voi ilmestyä myös pysyvämpiä tummia läiskiä. Tällaiset pigmenttiläiskät iholla ovat harmillisia muistoja siitä, että aurinko on päässyt vaurioittamaan pigmenttiä pysyvästi. Pigmenttiläiskät eivät kuitenkaan ole sama asia kuin ihosyöpä. Jos iholla näkyvä pigmenttimuutos tai luomi huolestuttaa, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen.
Auringolta suojautuminen ei ole vain paahteisten kesäpäivien tai lomamatkojen juttu. UV-indeksi kertoo nopeasti, milloin UV-säteily on voimakasta ja iho kaipaa suojaa.
UV-indeksi on helppo mittari sille, milloin UV-säteily on voimakasta. UV-säteilyn voimakkuuteen vaikuttavat etenkin kellonaika, vuodenaika, korkeus merenpinnasta ja sijainti maapallolla. Mitä korkeampi UV-indeksi on, sitä nopeammin iho palaa. Kannattaa myös muistaa, että iho voi palaa muulloinkin kuin kesällä.
UV-säteily on heikkoa, kun UV-indeksi on 0–2. Aurinkosuojausta ei yleensä tarvita, mutta jos ulkona oleskellaan hyvin kauan, suojautuminen voi olla tarpeen.
UV-säteily on kohtalaista, kun UV-indeksi on 3–5 ja voimakasta, kun UV-indeksi on 6–8. Suojautuminen on tarpeen. Hakeudu varjoon keskipäivällä, pue paita, käytä aurinkovoidetta, jossa on korkea aurinkosuojakerroin (SPF) sekä käytä hattua ja aurinkolaseja. Hakeudu varjoon keskipäivällä, pue paita ja käytä hattua, aurinkolaseja sekä aurinkovoidetta, jossa on korkea aurinkosuojakerroin (SPF).
UV-säteily on hyvin voimakasta, kun UV-indeksi on 8–10 ja äärimmäisen voimakasta, kun UV-indeksi on yli 11. Tällöin ulkona olemista tulee välttää keskipäivällä ja ulkona ollessa tulee hakeutua varjoon. Paita, aurinkovoide, jossa on korkea aurinkosuojakerroin (SPF), aurinkolasit ja hattu ovat välttämättömiä.
Lämpötila pakkasella tai pilviä taivaalla – #suniho tarvitsee silti aurinkosuojaa
Vaikka UV-indeksi on korkeimmillaan aurinkoisina kesäpäivinä, iho voi palaa myös talvella tai pilvisellä ilmalla. UV-säteily on voimakkainta keskipäivällä, kun aurinko paistaa korkealta. Säteilystä osa läpäisee myös ohuen pilvikerroksen. Ympäristökin vaikuttaa säteilyn voimakkuuteen: vesi, hiekka ja lumi heijastavat auringon säteitä ja siten voimistavat UV-säteilyaltistusta. Rannalla, vesillä ja hangilla ihosi kiittää, kun suojaat sen kunnolla.
Muista ainakin nämä:
|
|
Suojaa iho, kun UV-indeksi on kolme tai korkeampi. Mitä korkeampi UV-indeksi, sitä enemmän suojaa ihosi tarvitsee. | Mitä korkeammalta aurinko paistaa, sitä voimakkaampaa UV-säteily on. Hakeudu siis keskipäivän paahteella varjoon. |
|
|
Iho voi palaa puolipilviselläkin ilmalla. | Hiekka, vesi ja lumi heijastavat UV-säteilyä tehokkaasti – muista siis aurinkosuoja keväthangilla, vesillä ja rannalla. |
|
|
Auringossa makoillessa iho saa isomman annoksen UV-säteilyä kuin liikkuessa. Ihosi kiittää, kun pysyttelet pystyasennossa. | Etelän lomakohteissa UV-säteily on voimakkaampaa kuin Suomessa. Myös vuoristossa UV-säteily on voimakkaampaa kuin merenpinnan tasolla. Nappaa siis lomamatkoille mukaan korkean suojakertoimen aurinkovoide ja muista varjo, vaate ja aurinkolasit. |
Solariumin UV-säteily on paljon auringon säteilyä voimakkaampaa ja siten erittäin haitallista. Solariumin käyttöä kannattaa välttää.
Oman ihotyypin tunnistaminen käy helposti ja auttaa hahmottamaan, miten paljon suojaa tarvitset auringolta.
Yhden iho palaa herkästi, toisen sietää aurinkoa hyvin. On yksilöllistä, miten kauan auringossa voi oleskella palamatta. Kun tunnet oman ihotyyppisi, on helpompi suojautua oikein. Auringosta nauttiessa kannattaa muistaa, että rusketuksen hankkiminen ei karaise ihoa. Rusketus ei myöskään juurikaan vaikuta aikaan, jonka auringossa voi oleskella palamatta. Ruskettunutkin iho kaipaa siis aina suojaa.
Ihotyyppejä on kuusi erilaista
Ihmiset voidaan jakaa karkeasti kuuteen eri ihotyyppiin sen mukaan, miten hyvin iho sietää aurinkoa.
I-tyyppiin kuuluvat ovat usein hyvin vaaleaihoisia, punatukkaisia ja pisamaisia, palavat auringossa hyvin nopeasti eivätkä rusketu lainkaan, ja heidän ihonsa tarvitsee paljon suojaa auringolta.
II-tyypin ihmiset ovat vaaleaihoisia ja vaaleatukkaisia sekä sini- tai vihreäsilmäisiä, jotka palavat usein ja ruskettuvat hieman. I- ja II-ihotyyppiin kuuluvilla ihmisillä on muita suurempi riski sairastua ihosyöpään.
III-tyyppiin kuuluvat ovat tyypillisesti ruskeatukkaisia ja harmaa- tai ruskeasilmäisiä. He kestävät aurinkoa suhteellisen hyvin, palavat joskus ja ruskettuvat hyvin. Vaikka iho palaisi satunnaisemmin, II- ja III-ihotyyppiin kuuluvien on tärkeää suojata ihoaan auringolta.
IV-tyyppiin kuuluvilla on vaaleanruskea/oliivinvärinen iho, ruskeat silmät ja tummanruskea tai musta tukka. He palavat harvoin ja ruskettuvat hyvin.
Eurooppalaiset kuuluvat useimmiten näihin neljään ihotyyppiin. Kolmannes suomalaisista kuuluu tyyppeihin I tai II ja noin puolet tyyppiin III. Vain joka kymmenes on IV-tyyppiä, joka on vallitseva Etelä-Euroopassa.
Ihotyyppiin V ja VI kuuluvat ovat luonnostaan tummaihoisia ja -tukkaisia sekä sietävät hyvin aurinkoa. V-tyyppiin kuuluvat ovat ruskeaihoisia ja mustatukkaisia, esimerkiksi pohjoisafrikkalaiset ja intialaiset kuuluvat ihotyyppiin V. Ihotyyppiin VI kuuluvilla on musta iho ja musta tukka, tyypillisesti afrikkalaiset kuuluvat ihotyyppiin VI. Näillä ihotyypeillä ihosyöpä on harvinainen.
Harva kuuluu selkeästi yhteen ihotyyppiin
Voit arvioida omaa ihotyyppiäsi helposti kahteen kysymykseen vastaamalla:
- Palaako ihosi aina kesän alussa, kun oleskelet ensimmäisiä kertoja auringossa?
- Rusketutko oleskeltuasi auringossa?