#Suniho on sun ainoa iho - suojaa se!

Ultraviolettisäteily (UV-säteily) on sähkömagneettista aaltoliikettä. UV-säteilyn aallonpituus on 100–400 nm (nm = nanometri). Auringon UV-säteily on merkittävin UV-säteilyn lähde elinympäristössä. Maahan tulevasta auringon UV-säteilystä 95 prosenttia on UVA-säteilyä. UVB-säteilyä pääsee maan pinnalle asti noin viisi prosenttia, ja UVC-säteily suodattuu kokonaan pois ilmakehän yläkerroksissa.   

UV-säteily on silmälle näkymätöntä. Sitä ei voi myöskään tuntea iholla. Silmään osuessaan UV-säteily voi suurina annoksina vahingoittaa sarveiskalvoa tai mykiötä. Ihmisen ihossa UV-säteily saa aikaan erilaisia vaikutuksia, kuten ihon ruskettumista, palamista, vanhenemista ja D-vitamiinin muodostumista. Liiallinen UV-säteilylle altistuminen aiheuttaa ihosyöpää. 

Tärkein ihosyövän riskitekijä on altistuminen UV-säteilylle. Yleisimpien ihosyöpien eli okasolu- ja tyvisolusyövän riski lisääntyy, jos runsaalle UV-säteilylle altistuu vuosien ja vuosikymmenien ajan. On hyvä ymmärtää, että syöpään voi sairastua, vaikka iho ei koskaan palaisikaan. 

Myös melanooma on UV-säteilyn aiheuttama syöpä. Toistuva palaminen lapsena ja nuorena kasvattaa melanoomariskiä aikuisena. Vaikka tauti on aikuisiällä yleisempi, myös nuoret voivat sairastua melanoomaan. 

Hyvä uutinen on, että oikealla suojautumisella jopa 95 prosenttia ihosyövistä on estettävissä. Suojautuminen on tosi helppoa: valitse siis aurinkoisella säällä ihoa suojaavat vaatteet, pysyttele keskipäivällä varjossa ja käytä aurinkorasvaa. 

Syöpäriskin lisäksi on muitakin hyviä syitä suojautua auringolta: 

Ruskettunut iho on vaurioitunut 

Moni tavoittelee kesäisin kaunista rusketusta. Kurja juttu kuitenkin on, että kunnon rusketus ei ole tervettä – päinvastoin. Rusketus iholla kielii siitä, että ihon pintakerros eli orvaskesi on vaurioitunut. Ruskettumisen eli ihon pigmenttimuutoksen tarkoituksena on suojella ihon syvempiä kerroksia haitalliselta UV-säteilyltä. Päivettynytkin iho tarvitsee kuitenkin aurinkosuojaa, koska rusketus ei juuri suojaa UV-säteilyltä. 

Palanut iho voi olla kipeä monta päivää 

Auringossa palanut iho näyttää kirkuvan punaisena melko hurjalta – ja voi tehdä kipeää pitkään. Iho kannattaa siis suojata, ettei hyviä yöunia, treenejä tai uintireissua tarvitse jättää väliin aristavan ihon vuoksi. 

Aurinko vanhentaa ihoa 

Pitkäkestoinen altistuminen auringon UV-säteilylle vanhentaa ihoa, vaikka iho ei palaisikaan.  Auringon UV-säteily vahingoittaa ihon elastaania, joten ajan kuluessa iho ei enää pysy kimmoisana, syntyy ryppyjä ja iho alkaa näyttää ikäistään vanhemmalta. Rypyt eivät suinkaan jää piiloon, vaan niitä tulee juuri sinne, missä UV-säteily pääsee tekemään eniten tuhojaan eli kasvoihin, niskaan ja käsiin. Joskus ihoon voi ilmestyä myös pysyvämpiä tummia läiskiä. Tällaiset pigmenttiläiskät iholla ovat harmillisia muistoja siitä, että aurinko on päässyt vaurioittamaan pigmenttiä pysyvästi. Pigmenttiläiskät eivät kuitenkaan ole sama asia kuin ihosyöpä. Jos iholla näkyvä pigmenttimuutos tai luomi huolestuttaa, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen. 

Auringolta suojautuminen ei ole vain paahteisten kesäpäivien tai lomamatkojen juttu. UV-indeksi kertoo nopeasti, milloin UV-säteily on voimakasta ja iho kaipaa suojaa. 

UV-indeksi on helppo mittari sille, milloin UV-säteily on voimakasta. UV-säteilyn voimakkuuteen vaikuttavat etenkin kellonaika, vuodenaika, korkeus merenpinnasta ja sijainti maapallolla. Mitä korkeampi UV-indeksi on, sitä nopeammin iho palaa. Kannattaa myös muistaa, että iho voi palaa muulloinkin kuin kesällä. 

UV-säteily on heikkoa, kun UV-indeksi on 0–2. Aurinkosuojausta ei yleensä tarvita, mutta jos ulkona oleskellaan hyvin kauan, suojautuminen voi olla tarpeen. 

UV-säteily on kohtalaista, kun UV-indeksi on 3–5 ja voimakasta, kun UV-indeksi on 6–8. Suojautuminen on tarpeen. Hakeudu varjoon keskipäivällä, pue paita, käytä aurinkovoidetta, jossa on korkea aurinkosuojakerroin (SPF) sekä käytä hattua ja aurinkolaseja. Hakeudu varjoon keskipäivällä, pue paita ja käytä hattua, aurinkolaseja sekä aurinkovoidetta, jossa on korkea aurinkosuojakerroin (SPF). 

UV-säteily on hyvin voimakasta, kun UV-indeksi on 8–10 ja äärimmäisen voimakasta, kun UV-indeksi on yli 11. Tällöin ulkona olemista tulee välttää keskipäivällä ja ulkona ollessa tulee hakeutua varjoon.  Paita, aurinkovoide, jossa on korkea aurinkosuojakerroin (SPF), aurinkolasit ja hattu ovat välttämättömiä. 

Lämpötila pakkasella tai pilviä taivaalla – #suniho tarvitsee silti aurinkosuojaa 

Vaikka UV-indeksi on korkeimmillaan aurinkoisina kesäpäivinä, iho voi palaa myös talvella tai pilvisellä ilmalla. UV-säteily on voimakkainta keskipäivällä, kun aurinko paistaa korkealta. Säteilystä osa läpäisee myös ohuen pilvikerroksen. Ympäristökin vaikuttaa säteilyn voimakkuuteen: vesi, hiekka ja lumi heijastavat auringon säteitä ja siten voimistavat UV-säteilyaltistusta. Rannalla, vesillä ja hangilla ihosi kiittää, kun suojaat sen kunnolla. 

Muista ainakin nämä: 

Solariumin UV-säteily on paljon auringon säteilyä voimakkaampaa ja siten erittäin haitallista. Solariumin käyttöä kannattaa välttää. 

Oman ihotyypin tunnistaminen käy helposti ja auttaa hahmottamaan, miten paljon suojaa tarvitset auringolta. 

Yhden iho palaa herkästi, toisen sietää aurinkoa hyvin. On yksilöllistä, miten kauan auringossa voi oleskella palamatta. Kun tunnet oman ihotyyppisi, on helpompi suojautua oikein. Auringosta nauttiessa kannattaa muistaa, että rusketuksen hankkiminen ei karaise ihoa. Rusketus ei myöskään juurikaan vaikuta aikaan, jonka auringossa voi oleskella palamatta. Ruskettunutkin iho kaipaa siis aina suojaa. 

Ihotyyppejä on kuusi erilaista 

Ihmiset voidaan jakaa karkeasti kuuteen eri ihotyyppiin sen mukaan, miten hyvin iho sietää aurinkoa. 

I-tyyppiin kuuluvat ovat usein hyvin vaaleaihoisia, punatukkaisia ja pisamaisia, palavat auringossa hyvin nopeasti eivätkä rusketu lainkaan, ja heidän ihonsa tarvitsee paljon suojaa auringolta. 

II-tyypin ihmiset ovat vaaleaihoisia ja vaaleatukkaisia sekä sini- tai vihreäsilmäisiä, jotka palavat usein ja ruskettuvat hieman. I- ja II-ihotyyppiin kuuluvilla ihmisillä on muita suurempi riski sairastua ihosyöpään. 

III-tyyppiin kuuluvat ovat tyypillisesti ruskeatukkaisia ja harmaa- tai ruskeasilmäisiä. He kestävät aurinkoa suhteellisen hyvin, palavat joskus ja ruskettuvat hyvin. Vaikka iho palaisi satunnaisemmin, II- ja III-ihotyyppiin kuuluvien on tärkeää suojata ihoaan auringolta.

IV-tyyppiin kuuluvilla on vaaleanruskea/oliivinvärinen iho, ruskeat silmät ja tummanruskea tai musta tukka. He palavat harvoin ja ruskettuvat hyvin.  

Eurooppalaiset kuuluvat useimmiten näihin neljään ihotyyppiin. Kolmannes suomalaisista kuuluu tyyppeihin I tai II ja noin puolet tyyppiin III. Vain joka kymmenes on IV-tyyppiä, joka on vallitseva Etelä-Euroopassa. 

Ihotyyppiin V ja VI kuuluvat ovat luonnostaan tummaihoisia ja -tukkaisia sekä sietävät hyvin aurinkoa. V-tyyppiin kuuluvat ovat ruskeaihoisia ja mustatukkaisia, esimerkiksi pohjoisafrikkalaiset ja intialaiset kuuluvat ihotyyppiin V. Ihotyyppiin VI kuuluvilla on musta iho ja musta tukka, tyypillisesti afrikkalaiset kuuluvat ihotyyppiin VI. Näillä ihotyypeillä ihosyöpä on harvinainen. 

Harva kuuluu selkeästi yhteen ihotyyppiin

Voit arvioida omaa ihotyyppiäsi helposti kahteen kysymykseen vastaamalla: 

• Palaako ihosi aina kesän alussa, kun oleskelet ensimmäisiä kertoja auringossa?
• Rusketutko oleskeltuasi auringossa?