STUK varmisti valvonnallaan säteilytoiminnan turvallisuuden 

Säteilyn käyttö on keskeinen osa nykyaikaista terveydenhuoltoa ja mukana myös monissa raskaan teollisuuden prosesseissa, turvallisuusalalla, tutkimuksessa, rakentamisessa ja monella muulla yhteiskunnan kannalta tärkeällä alalla. Säteilyturvakeskus valvoo ionisoivan säteilyn käytön ja muun säteilytoiminnan turvallisuutta. Valvonnalla varmistetaan, että toimintaa harjoitetaan turvallisesti ja hyväksyttävällä tavalla säteilylainsäädäntöä ja lupaehtoja noudattaen. Vuonna 2024 säteilytoiminnan turvallisuus oli hyvällä tasolla.

Säteilytoiminnan valvonnassa jouduttiin viime vuoden aikana puuttumaan epäkohtiin. Luvattomia säteilylähteitä löytyi toiminnanharjoittajilta ja niitä päätyi ajoittain romumetallikierrätykseen. Uudistetun VAK-lain (laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta) mukaisessa valvonnassa havaittiin merkittäviä puutteita radioaktiivisten aineiden kuljetuksissa. Terveydenhuollon kriisi ja monet säteilylähteitä omistavien yritysten konkurssit ovat vaikuttaneet säteilyturvallisuuteen ja vaatimusten noudattamiseen. STUK varmisti valvonnallaan, että turvallisuudesta ei tingitä tiukkoinakaan aikoina. 

Vuonna 2024 tehtiin viimeiset hyvinvointialueille kohdistetut tarkastukset, joiden pääteemana oli turvallisuuskulttuuri. Valvonnan perusteella sairaaloiden röntgenosastoilla on avoin ilmapiiri ja turvallisuuskulttuuri on hyvällä tasolla. Työntekijät myös nostavat avoimesti esiin huolia ja kehitysehdotuksia, joita käsitellään kaikissa sairaaloissa säännöllisesti. Tulosten perusteella eniten haasteita hyvän turvallisuuskulttuurin ylläpitämiselle aiheuttaa henkilöstöpula, lisääntynyt työkuorma ja kiire.

Säteilyn käyttäjiä on Suomessa runsaasti, mutta säteilyn käytön osuus heidän toiminnassaan vaihtelee. STUK järjesti viime vuonna useita webinaareja, seminaareja ja neuvottelupäiviä vastaamaan eri toimijoiden tietotarpeisiin ja toisaalta luomaan vuoropuhelua säteilyn käyttäjien kanssa toimivien ja säteilyturvallisten menettelyjen löytämiseksi. STUK julkaisi matkaviestinoperaattoreille Tukiasema-antennien asentaminen -oppaan varmistamaan, että tukiasemat Suomessa asennetaan jatkossakin turvallisesti.

Myös valvonnalla lisätään tietoisuutta säteilyn käytön vaatimuksista ja hyvistä käytännöistä. Hyvänä esimerkkinä toimii vuonna 2024 kehitetty ja käyttöönotettu uusi valvontamenetelmä eli opastava valvontakysely hammas- ja eläinlääketieteen toimijoille. Kyselyn avulla voidaan sekä kartoittaa säteilyturvallisuuden toteutumista että varmistaa turvallisuuslupien ajantasaisuus. Valvontakyselyn avulla STUK pyrki havainnollistamaan säteilyturvallisuuden vaatimuksia mahdollisimman konkreettisella tavalla. 

Radioaktiiviselle pienjätteelle tarvitaan toimiva jätehuolto

Turvallinen säteilynkäyttö edellyttää myös toimivaa jätehuoltoa radioaktiiviselle jätteelle. Esimerkiksi terveydenhuollosta ja teollisuudesta tulevien pienjätteiden kansallinen reitti loppusijoitukseen on ollut poikki vuodesta 2023. STUK on selvittänyt aktiivisesti tilannetta vuonna 2024 yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Uusia poistoreittejä on löytynyt ulkomailta. Valtion ylläpitämä välivarasto saadaan rajoitetusti käyttöön joidenkin umpilähteiden osalta alkuvuodesta 2025, mutta käytännössä radioaktiivisille pienjätteille on etsittävä nopeasti uusia ratkaisuja. 

Säteilytoiminnan valvonta -osaston johtaja Tommi Toivonen totesi STUKin blogissa alkusyksystä 2024, että radioaktiivisten aineiden jätehuolto on pieni mutta tärkeä osa kansallista infrastruktuuria. ”On kaikkien etu, että säteilylähteitä ei joudu hukkaan tai hävitetä epäasiallisesti. Lähtökohtana on oltava se, että säteilylähteen käyttäjä etsii loppusijoitusratkaisun kaupallisesti, esimerkiksi säteilylähteen valmistajalta. STUK edellyttää jatkossa toiminnanharjoittajilta kirjallista selvitystä loppusijoitus- tai kierrätysvaihtoehdoista. Valtio ottaa säteilylähteet vastuulleen vain, jos realistisia vaihtoehtoja ei ole”, kirjoitti Toivonen blogissa. 

Toimenpiteitä radonin ja UV-säteilyn haittojen vähentämiseksi

Suurimmat säteilyhaitat aiheutuvat sisäilman radonista ja auringon ultraviolettisäteilystä. STUKin arvion mukaan Suomessa noin 30 000 työntekijää altistuu edelleen työssään viitearvon ylittävälle radonpitoisuudelle. STUK valvoi tehostetusti työpaikkoja, jotta työnantajat mittaisivat radonpitoisuudet ja tarvittaessa ryhtyisivät toimenpiteisiin altistuksen alentamiseksi. Radonvalvontaa kohdennettiin vuonna 2024 muun muassa helsinkiläisiin ravintoloihin sekä vesilaitoksiin. STUK tilastoi alueellisesti asuntojen ja työpaikkojen radonpitoisuuksia. Tilastot päivitettiin keväällä 2024. Lisäksi STUK julkaisi taloyhtiöille suunnatun radonoppaan. 

STUK isännöi viime vuoden syksyllä pohjoismaisten säteilyturvallisuusviranomaisten kokousta ionisoimattomasta säteilystä. Tapaamisessa keskusteltiin muun muassa valvonnasta ja viestinnästä eri Pohjoismaissa. Pohjoismaisessa yhteistyössä syntyi myös raportti ”Overview of radon management in the Nordic countries”, jossa tarkastellaan radonin aiheuttamien riskien hallintaa ja menetelmien eroavaisuuksia Pohjoismaiden välillä. 

UV-säteilyn haitat aiheutuvat pääosin auringosta, joten haittojen torjunta perustuu viestintään ja opastukseen. STUK jatkoi pitkäaikaista viestinnällistä yhteistyötä Ilmatieteen laitoksen ja Syöpäjärjestöjen kanssa auringon ultraviolettisäteilyn (UV-säteily) terveysvaikutuksista ja auringolta suojautumisesta. Tärkeimpänä yhteistyön muotona toimi mediaviestintä. Kansalaisille suunnattu #suniho-kampanjointi tavoitti yhteensä noin  kaksi miljoonaa ihmistä. 

Vuonna 2024 koottiin STUKin aloitteesta viranomaisten, terveydenhuollon, järjestöjen ja tutkimuslaitosten verkosto, jonka tavoitteena on tehostaa yhteistyötä ja luoda Suomeen yhtenäinen strategia UV-säteilyn haittavaikutusten vähentämiseksi.

Säteilylainsäädännön arviointi alkoi

Nykyinen säteilylainsäädäntö tuli voimaan joulukuussa 2018. Säteilylakia ja täydentäviä säädöksiä valmisteltaessa pidettiin tarpeellisena arvioida niiden toimivuutta noin viiden vuoden kokemuksen jälkeen. STUK aloitti viime vuonna säteilylainsäädännön arvioinnin ja valmistelee sosiaali- ja terveysministeriölle raportin lainsäädännön toimivuudesta ja muutostarpeista. Raportissa kiinnitetään erityisesti huomiota asioihin, joiden sääntely muuttui merkittävästi vuonna 2018. Arviointiraportti julkaistaan vuoden 2025 alkupuolella.

Tarkoituksena on tunnistaa mahdollisia säännöstön kehittämistarpeita, ehdottaa vaihtoehtoisia toteutustapoja muutoksille ja arvioida niiden vaikutuksia. Säteilylainsäädännön toimivuuden arvioinnissa käytetään STUKin asiantuntemuksen lisäksi toiminnanharjoittajilta, koulutusorganisaatioilta, muilta viranomaisilta ja asiantuntijoilta kyselyselvityksin ja haastatteluin saatavia tietoja.

Osana arviointia STUK toteutti vuoden 2024 aikana kyselytutkimuksia säteilytoiminnan harjoittajille ja säteilyn käyttäjille sekä muille viranomaisille.  Kyselyyn vastanneet ovat pääasiassa tyytyväisiä toimintaa säätelevään säteilylakiin ja lakia täsmentäviin säädöksiin. Esimerkiksi STUKin tarkastustensa perusteella toiminnanharjoittajille asettamia velvoitteita vastaajat pitivät oikeasuhtaisina ja johdonmukaisina. Vastauksissa korostettiin turvallisuuden tärkeyttä. Esimerkiksi tiedottamisessa ja ohjeistuksessa on silti vielä parannettavaa.