Avoin data
Säteilyturvakeskus valvoo ympärivuorokautisesti säteilyn esiintymistä ympäristössä. Säteilyturvakeskus tarjoaa ulkoisen säteilyn sekä ulkoilman radioaktiivisuuden mittaustulokset yhteiskunnan eri toimijoiden ja kansalaisten käyttöön. Lisäksi kokoamme esimerkiksi radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden sekä isotooppitutkimusten ja -hoitojen lukumääriä.
Ulkoisen säteilyn tasoa valvotaan automaattisella säteilyvalvontaverkolla. Verkkoon kuuluu noin 260 mittausasemaa, jotka on sijoitettu eri puolille Suomea. Mittausasemat mittaavat ulkoisen säteilyn annosnopeutta (mikrosievertiä tunnissa, µSv/h) kymmenen minuutin välein.
Ulkoilman radioaktiivisuutta valvotaan kahdeksalla eri paikkakunnalla: Imatralla, Ivalossa, Helsingissä, Jyväskylässä, Kajaanissa, Kotkassa, Rovaniemellä sekä Sodankylässä. Valvonta-asemilla pumpataan suuria määriä ilmaa, ja radioaktiiviset aineet kiinnittyvät suodattimeen. Suodattimia vaihdetaan 3–7 vuorokauden välein, minkä jälkeen niihin kertyneet aineet analysoidaan laboratoriossa. Menetelmän avulla voidaan havaita erittäin pieniä muutoksia säteilytilanteessa.
Säteilyturvakeskus (STUK) kokoaa säännöllisesti radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumääriä aikuis- ja lapsipotilaiden osalta. Lisäksi STUK selvittää isotooppitutkimusten ja -hoitojen lukumäärät, niissä käytetyt radiolääkkeet ja niiden aktiivisuudet sekä kuvantamistutkimuksista (SPECT-TT ja PET-TT) aiheutuvat altistukset.
Avatut aineistot
| Aineisto | Aineiston aikasarja | Mitattavan suureen yksikkö | Havaintotiheys |
| Ulkoisen säteilyn annosnopeus | Vuodesta 2010 alkaen | mikrosievert tunnissa (µSv/h) | 10 minuuttia |
| Ilman radioaktiivisuus | Vuodesta 2008 alkaen | mikrobecquerel kuutiometrissä (µBq/m³) |
1–7 vuorokautta |
STUK toimittaa aineiston reaaliajassa Ilmatieteen laitoksen ylläpitämään verkkopalveluun. Sen kautta voi hakea, katsella ja ladata STUKin tuottamia tietoaineistoja koneluettavassa muodossa maksutta. Ohjeita aineiston lataamiseen ja katseluun löytyy Ilmatieteenlaitoksen verkkosivustolta avoin data -sivulta.
Verkkopalvelun tekninen toteutus noudattaa Inspire-direktiivin vaatimusmäärittelyjä. Sisällön osalta toteutus on Inspire-direktiivissä määriteltyä laajempi. Avointa dataa jaetaan hakupalvelussa Open Geospatial Consortium -standardien mukaisesti. Hakupalvelun käyttöohjeet sekä linkki aineistoon löytyvät Ohjeet -sivulta.
Ympäristön säteilyvalvonnalla arvioidaan ympäristön säteilyturvallisuutta Suomessa.
Ulkoisen säteilyn valvonta ja ilman radioaktiivisuuden valvonta ovat osa Säteilyturvakeskuksessa (STUK) toteutettavaa ympäristön säteilyvalvontaohjelmaa.
Ulkoisen säteilyn valvonta
Suomen taustasäteily vaihtelee normaalisti välillä 0,05–0,30 mikrosievertiä tunnissa (µSv/h). Tämä vaihtelu aiheutuu maaperän luonnollisen radioaktiivisuuden vaihtelusta. Säteilyn tasoa valvotaan automaattisella säteilyvalvontaverkolla, johon kuuluu noin 260 mittausasemaa eri puolilla Suomea. Mittausasemat mittaavat ulkoisen säteilyn annosnopeutta kymmenen minuutin välein.
Valvontaverkolla on kaksi päätehtävää: ilmoittaa, jos ulkoisen säteilyn annosnopeus ylittää asemankohtaisen ilmoitusrajan sekä tuottaa reaaliaikainen säteilytilannekuva Suomesta.
Suomessa säteilyvalvontaverkon mittausasemat on sijoitettu pääsääntöisesti asutuskeskuksiin. Toinen mittausasemien sijoitusperiaate on ollut maantieteellinen kattavuus.
Osa säteilyvalvontaverkon mittausasemien antureista on sijoitettu rakennusten katoille ja osa noin kahden metrin korkeuteen maaperästä. Mittausaseman havaitsema säteily tulee noin 200 metrin etäisyydeltä aseman anturista. Tämä säteily on normaalitilanteessa lähes kokonaan peräisin maaperästä tai lähellä olevista rakenteista.
Säteilyvalvontaverkon tuottamat mittaustulokset kerätään STUKiin. Mittausasemien tulokset tarkastetaan ennen niiden julkaisemista koneellisesti, jolloin tuloksia ja niiden laatutietoja verrataan annettuihin raja-arvoihin.
Ulkoisen säteilyn valvontaverkon mittaustiedot ovat vuodesta 2010 alkaen.
Havaintosuure µSv/h
Ulkoisen säteilyn mittausasema mittaama suure on mikrosievertiä tunnissa (µSv/h). Yksikkö sievert on SI-järjestelmän mukainen säteilyn ekvivalenttiannoksen eli säteilyannoksen yksikkö. Sievert kuvaa ionisoivan säteilyn biologista vaikuttavuutta. Ekvivalenttiannos voidaan laskea absorboituneesta annoksesta säteilyn luonteesta riippuvien painotuskertoimien avulla. Yksikkö sievertiä tunnissa on siis säteilyannoksen kertymänopeus.
Ilman radioaktiivisuuden valvonta
Ulkoilman radioaktiivisuutta valvotaan kahdeksalla paikkakunnalla Suomessa. Valvonta-asemilla pumpataan suuria määriä ilmaa, noin 150–900 m³ tunnissa, radioaktiiviset aineet pidättävän suodattimen läpi.
Kotkassa, Kajaanissa ja Rovaniemellä on niin sanottu suurtehokerääjä, joka imee tunnissa 900 kuutiota ilmaa lasikuitusuodattimen läpi. Imatran, Jyväskylän, Sodankylän ja Ivalon asemilla keräysnopeus on 150 kuutiota tunnissa.
Suodattimia vaihdetaan 3–7 vuorokauden välein, minkä jälkeen suodattimiin kertyneet aineet analysoidaan laboratoriossa.
Menetelmän avulla voidaan havaita erittäin pieniä muutoksia säteilytilanteessa. Samaa menetelmää käyttää kansainvälistä ydinkoekieltosopimusta valvova järjestö CTBTO (www.ctbto.org).
Suodattimet analysoidaan gammaspektrometrisesti STUKissa. Gammaspektrometri mittaa näytteestä tulevan gammasäteilyn voimakkuuden säteilyn energian funktiona. Radioaktiiviset aineet lähettävät gammasäteilyä vain tietyillä, kullekin aineelle ominaisilla energioilla, joten eri aineet ovat tunnistettavissa gammaspektristä. Normaalisti näytteissä on luonnon radioaktiivisia aineita, kuten beryllium-7:ää (Be-7) ja radonin (Rn-222) tytärnuklideja. Palveluun lähetetään tiedot muutamasta luonnon radioaktiivisesta aineesta ja kaikki havainnot keinotekoisista radioaktiivisista aineista.
Havaintosuure µBq/m³
Ilman radioaktiivisuusvalvonnan raportoimien tulosten yksikkö on mikrobecquerelia kuutiometrissä ilmaa (µBq/m³). Becquerel (Bq) on SI-järjestelmän mukainen aktiivisuuden yksikkö. Yksikkö Bq/m³ kertoo, kuinka monta radioaktiivista hajoamista tapahtuu sekunnissa yhdessä kuutiossa ilmaa. Normaalisti ilmassa olevan radioaktiivisuuden määrä on hyvin pieni, yleensä noin miljoonasosa becqurelista. Yhden µBq/m³ aktiivisuuspitoisuus tarkoittaa keskimäärin yhden radioaktiivisen atomin hajoamista yhdessä kuutiometrissä ilmaa miljoonan sekunnin (11,6 vuorokautta) aikana.
Säteilyturvakeskus kokoaa säännöllisin väliajoin radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumääriä aikuis- ja lapsipotilaiden osalta. Keräyksissä noudatetaan Suomen kuntaliiton voimassa olevaa luokitusta radiologisille tutkimuksille ja toimenpiteille. Tutkimusmääristä kootut raportit ovat saatavilla STM:n avoimesta julkaisuarkistosta, Julkarista.
Tällä sivulla julkaistaan tutkimusmääräraportteja yksityiskohtaisempia tilastoja tutkimusmääristä. Aineisto julkaistaan Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä. Aineistokohtainen viittausohje tiedoston mukana.
Säteilyturvakeskus selvittää säännöllisin väliajoin isotooppitutkimusten ja -hoitojen lukumäärät, tutkimuksissa ja hoidoissa käytetyt radiolääkkeet ja niiden aktiivisuudet sekä SPECT-TT ja PET-TT-tutkimuksista aiheutuvat TT-altistukset.
Selvityksissä noudatetaan Suomen kuntaliiton voimassa olevaa luokitusta radiologisille tutkimuksille ja toimenpiteille. Isotooppitutkimuksia ja -hoitoja koskevat raportit ovat saatavilla STM:n avoimesta julkaisuarkistosta, Julkarista.
Tällä sivulla julkaistaan isotooppitutkimukset ja -hoidot Suomessa -raporttien pohjana käytetty aineisto tutkimusten ja -hoitojen osalta. Aineisto julkaistaan Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä. Aineistokohtainen viittausohje on alla olevassa tiedostossa.