Radon työpaikoilla

Työnantajan on selvitettävä työtilojen radonpitoisuudet seuraavissa tapauksissa:

• Työtila sijaitsee osittain tai kokonaan maan alla.
• Työtila sijaitsee alueella, jossa aiemmin mitatuista radonpitoisuuden vuosikeskiarvoista vähintään 10 prosenttia on suurempi kuin viitearvo 300 Bq/m³. STUK ylläpitää luetteloa näistä alueista. Katso mittausvelvoitealueet
• Työpaikka sijaitsee harjuilla tai muilla hyvin ilmaa läpäisevillä sora- tai hiekkamuodostumilla (koskee koko maata). Katso hyvin ilmaa läpäisevät alueet 
• Työpaikka on talousvettä toimittava laitos, jonka käyttämä vesi ei ole peräisin yksinomaan pintavesimuodostumasta ja pääsee kosketuksiin sisäilman kanssa.

Radonmittaus ei yleensä ole tarpeen rakennuksen toisessa tai ylemmissä kerroksissa sijaitsevilla työpaikoilla. Näissä tiloissa radonpitoisuudet ovat yleensä pieniä.

Selvitä tällä kyselytyökalulla onko työpaikallasi radonmittausvelvoite (formbox.fi)
(Tiedot eivät tallennu STUKin järjestelmään)

Työpaikan ilman radonpitoisuus määritetään ensisijaisesti käyttämällä radonmittauspurkkia (integroiva mittaus). Purkkia pidetään työtiloissa vähintään kaksi kuukautta, mielellään kolme kuukautta, syyskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana. Jos työpaikalla työskennellään pääsääntöisesti mittauskauden ulkopuolella tehdään radonmittauskin mittauskauden ulkopuolella. Radonmittauspurkki kertoo pitkän ajan pitoisuuden keskiarvon. Tämän jälkeen voidaan tarvittaessa selvittää radonpitoisuuden ajallisia vaihteluita ns. jatkuvatoimisella radonmittauksella.

Keskeistä on se, että radonpitoisuuden määrittämiseen käytetään luotettavaa mittausmenetelmää. Radonmittauksen voi tilata toimijalta, joka käyttää STUKin hyväksymää mittausmenetelmää.

• Radonpitoisuuden mittalaitteet, joilla on STUKin hyväksyntä ja kalibrointi (Stuk.fi)
• Tilaa radonmittaus työpaikalle STUKista
• Työnaikainen radonpitoisuus (Stuk.fi)

Radonmittauksella pyritään selvittämään työntekijöiden altistumista radonille, joten mittauspisteet ja tarvittavien purkkien määrä valitaan sen mukaisesti.

Jokaisen ilmanvaihtokoneen alainen tila sekä erillinen rakennus mitataan seuraavasti:

Jokaisen ilmanvaihtokoneen alainen hallimainen tai muu vastaava avoin tila mitataan seuraavasti:

Työtilojen pinta-ala hallissa tai vastaavassa avoimessa tilassa	Purkkien lukumäärä
0–100 m2	1
100–200 m2	2
200–3000 m2	3
3000–6000 m2	4
6000–9000 m2	5
Suuremmissa tiloissa yksi mittari lisää jokaista 200 m2 kohden

• Jokainen työpaikka mitataan vähintään kahdella purkilla, ellei työtilojen kokonaisala ole pieni (alle 100 m²).
• Jokaisessa erillisessä työpaikkarakennuksessa on tehtävä vähintään yksi mittaus. Jos yhdessä rakennuksessa on useita ilmanvaihtokoneita, tulee kunkin erillisen ilmanvaihtokoneen alaiset tilat mitata vähintään yhdellä purkilla.
• Työpaikan radonmittaus tehdään rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa (maantasosta lukien) sekä tämän alapuolisissa kerroksissa niissä tiloissa, joissa työskennellään tai jossa henkilöstötilat sijaitsevat. Jos työpaikka tulee mitata sillä perusteella, että työpaikalla on osittain tai kokonaan maanalaisia tiloja, vähintään nämä maanalaiset tilat mitataan.
• Mittauspurkit sijoitetaan seuraavasti:

1. Pääasiassa tiloihin, joissa työskennellään tai oleskellaan eniten
2. Tiloihin, joissa suuri radonpitoisuus on mahdollinen, kuten esim. lattiassa olevien läpivientien tai kuilujen vieressä (ei kuitenkaan tiloihin, joissa ei käydä)
3. Purkit sijoitetaan mahdollisimman tasaisesti rakennuksessa 

Jos työpaikan radonmittaus on tehty STUKin radonmittauspalvelun purkeilla, radonmittauspalvelu lähettää tilaajalle testausselosteen ja toimittaa mittaustulokset STUKin työpaikkojen radonvalvontaan.

Jos radonmittaus on tilattu muulta radonmittausyritykseltä, työnantajan tulee ilmoittaa  radonmittauksien tulokset STUKiin (Säteilylaki 859/2018, 146 ja 155 §). Ilmoitus tehdään STUKin asiointipalvelussa: https://stukasiointi.stuk.fi/. STUKista tilattuja mittauksia ei tarvitse ilmoittaa.

STUKin asiointipalvelu
•    Kirjaudu asiointipalveluun osoitteessa stukasiointi.stuk.fi.
•    STUKin verkkoasiointi edellyttää käyttäjän vahvaa tunnistautumista Suomi.fi-palvelun kautta.
•    Asiointiin kirjaudutaan pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.
•    STUK saa vain mittauskohteeseen ja työnantajaan liittyvää tietoa.
•    Huomioithan, että sivusto ei toimi Internet Explorerilla eikä VPN:n yhteyden ollessa päällä.

Asioinnissa testausseloste liitetään ilmoitukseen sähköisesti. Huolehdithan, että sinulla on laboratoriosta saamasi radonmittauksen testausselosteen tiedosto saatavilla ennen asiointiin kirjautumista. Tulokset eivät tallennu radonrekisteriin, jos testausseloste puuttuu.

Varaudu vastaamaan lisätietokyselyyn, jos mittaustuloksissa on yli 333 Bq/m³ radonpitoisuuksia (vuosikeskiarvo yli 300 Bq/m³). Lisätietoja kysytään työpaikan pinta-aloista ja työntekijämääristä sekä mittauspisteen sijaintikerroksesta, ilmanvaihdosta, työntekijämääristä ja vuotuisesta työajasta mittauspisteessä.

Jos asiointipalvelun käyttö ei onnistu, radonmittausten tulokset voi ilmoittaa lähettämällä radonmittausten testausselosteen sähköpostilla radonvalvonta(at)stuk.fi 

Viitearvot radonille

Työnaikainen radonpitoisuus ei saa säännöllisessä työssä (yli 600 tuntia vuodessa) olla suurempi kuin 300 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m³). Radonpitoisuus lasketaan työnaikaisen radonpitoisuuden vuosikeskiarvona (mittaustulos x 0,9). Työperäistä altistusta koskeva viitearvo radonille on 500 000 becquerel-tuntia kuutiometrissä vuodessa. Altistus lasketaan kaikissa työtiloissa vuoden aikana kertyneiden altistusten summana.

Radonaltistuslaskuri (excel-lomake)

Laskurin avulla työnantaja voi laskea ja raportoida STUKille työntekijöiden radonaltistuksia.

Mitä jos mitattu radonpitoisuus on viitearvoa suurempi?

Mikäli vähintään kahden kuukauden purkkimittauksella todettu radonpitoisuus on suurempi kuin viitearvo, on ryhdyttävä lisäselvityksiin tai pienennettävä radonpitoisuutta. STUKin työpaikkojen radonvalvonnan tarkastaja ottaa yhteyttä työnantajaan ja kysyy tarvittavia lisätietoja, jollei niitä ole annettu jo asiointipalvelussa. Tämän jälkeen STUK antaa vaatimuksia työpaikoille jatkotoimenpiteistä sekä määräpäivät näiden toimien toteuttamiselle. Ohessa joitain esimerkkejä tapauksista:

• Työnantaja täyttää radonaltistuslaskurin. Jos työntekijöiden radonaltistuminen on vuositasolla viitearvoa 500 000 Bq h/m³ pienempi (altistus lasketaan kaikissa työtiloissa vuoden aikana kertyneiden altistusten summana) – asia kunnossa. Radonaltistuslaskuri (excel-lomake), jolla työnantaja voi laskea ja raportoida STUKille työntekijöiden radonaltistuksia.
• Jos kiinteistön ilmanvaihto ei ole ajastettu, ainoa vaihtoehto on tehdä korjaustoimenpiteitä kiinteistössä, toisin sanoen radonkorjaus. Työpaikkojen radonkorjauksen suunnitteluun pätevät samat periaatteet kuin asuntojen radonkorjauksissa. Korjausten onnistuminen on todettava vähintään kaksi kuukautta kestävällä purkkimittauksella. Lue lisää radonkorjauksista
• Kiinteistöissä, joissa on työaikojen mukaan ajastettu ilmanvaihto, radonpitoisuus voi olla työaikana huomattavasti pienempi kuin muina aikoina. Jos tällaisessa kiinteistössä purkilla mitattu radonpitoisuus on suurempi kuin viitearvo, voidaan tehdä työnaikaisen radonpitoisuuden selvittämiseksi vähintään viikon kestoinen jatkuvatoiminen radonmittaus.

Mikä on työnaikainen radonpitoisuus

• Työnaikaisen radonpitoisuuden laskemiseksi tarvitaan sekä purkkimittaus että jatkuvatoiminen mittaus, jotka on tehty samoissa olosuhteissa (ei korjaustoimenpiteitä näiden mittausten välissä). Lue lisää työnaikaisesta radonmittauksesta
• Jos työnaikainen radonpitoisuus on viitearvoa suurempi, tulee tehdä radonkorjaus. Korjausten onnistuminen on todettava vähintään kaksi kuukautta kestävällä purkkimittauksella.
• Korjausyritykset saattavat tehdä korjausten jälkeen jatkuvatoimisen radonmittauksen, jolla saadaan nopea tulos korjaustoimenpiteiden vaikutuksesta. Tämä mittaus ei yksinään riitä korjaustoimenpiteiden onnistumisen toteamiseksi, vaan on tehtävä vielä vähintään kaksi kuukautta kestävä purkkimittaus.
• Jos työpaikalla tulee tehdä radonaltistusta rajoittavia toimenpiteitä, työnantajan on toteutettava nämä toimet viivytyksettä. Toimien riittävyys on todettava vastaavilla mittauksilla tai laskelmilla, joilla viitearvoa suurempi radonpitoisuus tai radonaltistus todettiin. Mittausten tulokset on ilmoitettava STUKiin.

Keskimääräinen radonpitoisuus voi muuttua kiinteistössä monista syistä. STUK suosittelee, että sisäilman radonmittaus toistettaisiin työpaikoilla, asunnoissa ja muissa oleskelutiloissa

• kymmenen vuoden välein, jos aiempi radonpitoisuus on ollut suurempi kuin 100 Bq/m³
• kymmenen vuoden välein, jos radonpitoisuuden pieneneminen viitearvoa pienemmäksi on saatu aikaiseksi radonkorjauksella
• viiden vuoden välein, jos viitearvoa pienempi pitoisuus on saatu aikaiseksi radonkorjauksella ja radonpitoisuus ennen korjausta on ollut suurempi kuin 1000 Bq/m³.

Jos edellisen säteilylain aikaan (ennen 15.12.2018) on mitattu radonpitoisuuden vuosikeskiarvoksi 300–400 Bq/m³, uusintamittaus on tehtävä viimeistään 10 vuoden sisällä uuden lain voimaantulosta eli vuoden 2028 loppuun mennessä (Säteilylaki 859/2018, 202 §) . 

Uusintamittaukset on tehtävä, jos kiinteistössä tehdään merkittäviä rakenteisiin tai ilmanvaihtoon liittyviä rakennus- tai muutostöitä kuten betonilaatan, salaojien ja ilmanvaihdon uusiminen tai ikkunoiden vaihto. Kiinteistön painesuhteet voivat muuttua ikkunoiden vaihdon jälkeen: jos vanhojen ikkunoiden raoista tuli merkittävästi korvausilmaa, voi uusien, tiiviiden ikkunoiden takia tilan alipaine lisääntyä, ilmanvaihto heiketä ja radonpitoisuus merkittävästi suurentua.