Radonin lähteet
Maaperän huokosilma sisältää aina paljon radonia. Maaperän radonpitoinen ilma tunkeutuu rakennuksen sisälle alapohjassa olevien rakojen kautta rakennuksen alipaineisuuden vuoksi. Alipaineen aiheuttaa ulko- ja sisäilman välinen lämpötilaero sekä koneellinen ilmanvaihto. Talvella radonpitoista ilmaa virtaa sisälle enemmän kuin kesällä. Tällöin myös radonpitoisuudet rakennuksissa ovat talvella korkeampia kuin kesällä.
Maaperän lisäksi radonia voi erittyä myös rakennuksen alla olevasta kalliosta ja täytemaasta sekä peruslaatan ja kantavien rakenteiden mineraalipohjaisista materiaaleista, kuten betonista ja kevytbetonista.
Maaperän uraanipitoisuus vaikuttaa radonpitoisuuteen. Mitä suurempi alueen maaperän uraanipitoisuus on, sitä korkeampia radonpitoisuuksia rakennuksissa esiintyy. Myös maaperän ja täytemaan läpäisevyydellä on merkitystä: mitä karkeampi ja läpäisevämpi maa, sitä korkeampia ovat radonpitoisuudet. Radonia voi kuitenkin esiintyä missä tahansa Suomessa ja se selviää vain mittaamalla.
Radoninfo
Maaperän lisäksi radonia erittyy myös rakennuksen alla olevasta kalliosta ja täytemaasta sekä peruslaatan ja kantavien rakenteiden mineraalipohjaisista materiaaleista, kuten betonista ja kevytbetonista.
Myös juomavedessä voi olla radonia
Suomessa eniten säteilyannosta aiheuttava radioaktiivinen aine juomavedessä on radon. Veden mukana nielty radon aiheuttaa säteilyannosta mahalaukulle. Sen lisäksi radonille altistutaan hengitysteitse, koska se haihtuu helposti ilmaan erityisesti vettä lämmitettäessä ja kylvyn/suihkun yhteydessä.
Rakennusmateriaali
Rakennusmateriaalit vaikuttavat radonpitoisuuteen eniten betonirakenteisissa rakennuksissa. Jos seinät, katto ja lattia on tehty betonielementeistä, ne tuottavat rakennukseen keskimäärin noin 70 Bq/m³ radonpitoisuuden. Puurakenteisessa pientalossa, jossa vain lattialaatta on betonista, laatan betoniaineksen vaikutus on vastaavasti alle 20 Bq/m3.
