Pienydinvoimalat

STUK varautuu mahdollisuuteen, että Suomeen halutaan rakentaa nykyistä pienempiä, sähköteholtaan alle 300-megawattisia ydinvoimaloita. STUKissa perehdytään erilaisiin pienydinvoimaloihin ja niiden erityispiirteisiin sekä osallistutaan pienvoimaloita koskevaan kansainväliseen yhteistyöhön.

Pienydinvoimalat ja ydinturvallisuus

Ydinvoimalaitosten, joissa on pieni ydinreaktori, on oltava yhtä turvallisia kuin suurien ydinvoimalaitosten. Ydinenergian käytön turvallisuudesta vastaavien ydinlaitoksen luvanhaltijoiden on noudatettava niin laitosten käytössä kuin niiden luvituksessa suomalaista lainsäädäntöä ja sitä täydentäviä määräyksiä.

1

Ydinenergian käytön perusedellytys on jatkossakin turvallisuus

Reaktorin tyypistä ja koosta riippumatta ihmisten ja ympäristön turvallisuus on varmistettava. Myös pienydinvoimaloiden osalta on osoitettava, että ne täyttävät säännöstössä asetetut turvallisuustavoitteet. Tarkempien teknisten vaatimusten soveltuvuudessa ja soveltamisessa voi kuitenkin olla eroja pienydinvoimaloiden ja nykyisten suurten ydinvoimalaitosten välillä.

Ydinjätteestä huolehtiminen on osa turvallista kokonaisuutta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa ollaan rakentamassa ydinjätteen loppusijoituslaitosta. Samankaltaiset ydinjätteen loppusijoitusratkaisut toimivat myös vesijäähdytteisille pienreaktoreille . Muunlaisten reaktoreiden käytetyn polttoaineen loppusijoitukselle ei ole vielä valmiita ratkaisuja.

2

Turvallisuus on aina arvioitava tapauskohtaisesti

Monissa pienydinvoimaloissa on turvallisuuden kannalta edullisia piirteitä. Pieni teho tarkoittaa pienempää reaktorikohtaista jälkilämpöä ja radioaktiivisten aineiden määrää, mikä on eduksi turvallisuudelle. Pieni teho tekee helpommaksi hyödyntää passiivisia järjestelmiä, eli esimerkiksi veden painovoimaista virtausta pumppujen sijaan. Silloin voidaan vähentää riippuvuutta sähkönsyötöstä ja ihmisen ja laitteiden toiminnasta. Turvallisuuteen vaikuttavat kuitenkin monet tekijät, minkä vuoksi turvallisuus on aina arvioitava tapauskohtaisesti.

3

Pienydinvoimalan voi mahdollisesti sijoittaa lähemmäs asutusta kuin nykyiset voimalaitokset

Pienydinvoimaloita voidaan sijoittaa asutuksen lähelle, jos sijoituksen turvallisuus on perusteltu. Esimerkiksi kaukolämmön tuotannossa lämpöä tuottavan laitoksen onkin sijaittava verrattain lähellä asutusta. Laitoksen sijoituspaikan turvallisuus on perusteltava – laitos ei saa aiheuttaa vaaraa ympäristölleen.

4

Nykyinen säännöstö mahdollistaa perinteisen teknologian pienydinvoimalat

 Suomessa ydinvoimalaitoksia koskeva säännöstö on tehty isoja ydinvoimalaitoksia silmällä pitäen eikä se kaikilta osin sovellu kovin hyvin pienreaktoreille. Perinteiseen kevytvesiteknologiaan perustuvan pienydinvoimalan luvitus ja valvonta ei merkittävästi eroaisi nykyisten laitosten luvituksesta ja valvonnasta. 

Käynnissä olevan ydinenergialainsäädännön kokonaisuudistuksessa huomioidaan pienydinvoimalat. Tavoitteena on mahdollistaa erilaisten reaktoreiden luvitus, kunhan turvallisuus voidaan osoittaa. STUKin ydinturvallisuussäännöstön uudistamisessa vähennetään vaatimusten yksityiskohtaisuutta ja muutetaan vaatimuksia tavoitteellisemmiksi, mikä antaa tilaa erilaisille ratkaisuille. 

Kansainvälistä yhteistyötä tehdään usealla foorumilla

Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) NHSI-aloite (Nuclear Harmonization and Standardization Initiative) tähtää yhteisiin turvallisuusarvioihin ja mahdollistaa toisten viranomaisten tekemien turvallisuusarvioiden hyödyntämisen omien arvioiden tueksi.

SMR Viranomaisfoorumi (SMR Regulators Forum) on kiinnostuneiden IAEA:n jäsenmaiden yhteistyöforum, jonka tarkoituksena on vaihtaa tietoja ja kokemuksia pienydinvoimaloiden valvonnasta ydinturvallisuusviranomaisten kesken. Lisäksi se selvittää pienydinvoimaloiden valvonnan erityispiirteitä.

STUK osallistuu myös OECD:n ydinenergiajärjestön (NEA) uusia teknologioita käsittelevään WGNT-työryhmään sekä WENRA:n RHWG-työryhmään, joka tavoittelee Euroopan maiden välisten turvallisuuslähestymistapojen yhdenmukaistamista. 

STUK osallistuu myös kahden- ja monenväliseen yhteistyöhön muiden maiden ydinturvallisuusviranomaisten kanssa.

Keskustelut pienydinvoimaloiden suunnittelijoiden ja muiden toimijoiden kanssa

  • STUK arvioi yhdessä yhdessä useiden eurooppalaisten ydinturvallisuusviranomaisten kanssa ranskalaisen energiayhtiö EDF:n kehittämän Nuward-reaktorin valittuja piirteitä. Projekti tuo STUKille mahdollisuuden pohtia konkreettisella tasolla, miten nykyistä ydinenergialainsäädäntöä sovelletaan pienydinvoimaloille. Saatuja oppeja hyödynnetään ydinenergialainsäädännön kehittämisessä.
  • VTT ja Steady Energy kehittävät LDR-50 kaukolämpöreaktoria. STUK käy VTT:n kanssa alustavia keskusteluja kehitystyöstä. Steady Energy on pyytänyt STUKilta periaatteellista turvallisuusarviota laitoksesta. Arvio valmistunee vuoden 2025 alkupuoliskolla.
  • Fortum selvittää uuden ydinvoiman rakentamisen edellytyksistä Suomessa ja Ruotsissa. Fortum on pyytänyt STUKilta alustavia arvioita muutamien laitosvaihtoehtojen erityispiirteistä.
  • Rolls-Royce SMR tutkii yhteistyömahdollisuuksia pienydinvoiman saralla Suomessa ja Ruotsissa. Työhön liittyen Rolls-Royce SMR käy alustavia keskusteluja STUKin kanssa kehittämästään pienreaktorista.
  • LUT-yliopistolla on yhdysvaltalaisyritys Ultra Safe Nuclear Corporationin kanssa yhteisymmärrysmuistio pienen kaasujäähdytteisen korkealämpötilareaktorin rakentamisesta Lappeenrantaan. STUK käy LUTin ja USNC:n kanssa alustavia keskusteluja hankkeesta.  

Lue lisää