Ydinjätteistä huolehtiminen

Radioaktiivisista jätteistä huolehtimisen periaatteelliset vaihtoehdot kiteytetään usein seuraaviin periaatteisiin:

1. Viivästä ja vähennä -periaate, eli jätteen varastointi kunnes sen aktiivisuus vähenee alle vapaarajojen, on käyttökelpoinen lähinnä silloin, kun jätteeseen sisältyvien radionuklidien puoliintumisajat ovat enintään noin sata päivää. Tällä tavoin voidaan tehdä vaarattomiksi suurin osa sairaaloiden radioaktiivisista jätteistä. Koska ydinjätteisiin sisältyy suuri joukko hyvin eri-ikäisiä radionuklideja, viivästysmenetelmä ei ole erityisen tehokas jätteen määrän vähentämiseksi. Viivästämällä voidaan kuitenkin usein helpottaa jätteen jatkokäsittelyä säteilytasojen ja helposti vapautuvien radioaktiivisten aineiden vähentämisen kautta.
2. Useilta säteilyvalvonnan piirissä olevilta laitoksilta päästetään radioaktiivisia aineita valvotusti ilmaan ja vesistöihin. Tällöin noudatetaan laimenna ja levitä -periaatetta: alkulaimennuksella varmistetaan, että enimmäispitoisuudetkin elinympäristössä jäävät vähäisiksi, ja pitoisuudet laimenevat edelleen radioaktiivisten aineiden levitessä ilmakehässä tai vesistössä. Laimenna ja levitä -periaate liittyy usein kaasumaisten ja nestemäisten radioaktiivisten aineiden käsittelyyn: vähäisen aktiivisuuden mutta suuren tilavuuden omaava osuus päästetään ympäristöön, kun taas valtaosa aktiivisuudesta tiivistetään kiinteäksi radioaktiiviseksi jätteeksi.
3. Kolmas, tiivistä ja tallenna -periaate, tarkoittaa radioaktiivisen jäteaineen saattamista kompaktiin, pysyvään muotoon ja eristämistä elinympäristöstä loppusijoittamalla nämä jätepakkaukset. Suuntauksena on ollut radioaktiivisten aineiden päästöjen jatkuva vähentäminen ja jäteaineiden yhä tarkempi talteenotto.

Ydinjätteen käsittely

Jätteen esikäsittelyyn voi kuulua jätteen kerääminen, lajittelu, neutralointi tai muu kemiallinen ominaisuuksien säätö, dekontaminointi ja alkukarakterisointi (ks. luokittelu). Nestemäisten jätteiden tilavuuden pienennykseen voidaan käyttää mm. ioninvaihtoa, mekaanista suodatusta, haihdutusta, kemiallista saostusta ja sentrifugointia. Kiinteiden jätteiden tilavuutta voidaan puolestaan pienentää polttamalla, kokoon puristamalla, paloittelemalla tai sulattamalla. Esikäsittelyn yhteydessä osa jätteistä voidaan vapauttaa valvonnasta hävitettäväksi tavallisena jätteenä, jos ne on todettu alkukarakterisoinnin yhteydessä riittävän matala-aktiivisiksi.

Loppukäsittelyssä jäte saatetaan vakaaseen muotoon ja pakataan säiliöön varastointia, kuljetusta ja loppusijoitusta varten. Nestemäiset ja hienojakoiset jäteaineet saatetaan yleensä pysyvämpään muotoon kiinteyttämällä ne jätepakkaukseen sopivan kiinteytyvän aineen kanssa, kuten sementin (Loviisan ydinvoimalaitoksella) tai bitumin (Olkiluodon ydinvoimalaitoksella). Kiinteät jätteet pakataan säiliöihin sellaisenaan tai sementtitäytteen kanssa.