Työntekijän säteilyaltistus ja terveydentilan seuranta
Säteilytyöntekijöiden suojeluun kuuluu työtehtävistä riippuen erilaisia toimenpiteitä. Niitä ovat altistusolosuhteiden seuranta, henkilökohtainen annostarkkailu, terveydentilan selvittäminen ja terveydentilan seuranta. Ennen säteilytyön aloittamista työnantaja arvioi tulevien työtehtävien ja työolosuhteiden perusteella, millaisille suojelutoimille on tarve. Tiedot työntekijöiden henkilökohtaisen annostarkkailun tuloksista tallennetaan Säteilyturvakeskuksen pitämään annosrekisteriin.
Annosrekisteri ja extranet-palvelu
Annosrekisteriin tallennetaan tiedot kaikista henkilökohtaisessa annostarkkailussa olleista työntekijöistä. Altistusolosuhteiden tarkkailun tuloksia (esim. ryhmäannosmittareista määritetyt annokset) ei tallenneta rekisteriin. Tiedot säilytetään rekisterissä siihen asti, kunnes työntekijä on tai olisi täyttänyt 75 vuotta, kuitenkin vähintään 30 vuotta säteilytyön päättymisestä. Tutkimustarkoituksia varten tietoja voidaan säilyttää pidempäänkin.
Tietoja käytetään säteilytyöntekijän säteilyturvallisuuden varmistamiseen. Työntekijän itsensä lisäksi tietoja voidaan luovuttaa vain säteilyyn perehtyneelle työterveyslääkärille, toiminnanharjoittajalle ja ulkopuolisen työntekijän työnantajalle. Näin voidaan toimia, jos tietoja tarvitaan terveydentilan seurantaa, säteilytyöntekijän luokittelemista tai työntekijän myöhemmän altistuksen seurantaa varten. Jokaisella työnantajalla tai toiminnanharjoittajalla on mahdollisuus saada vuosittain yhteenveto säteilyannoksista, jotka ovat aiheutuneet sen palveluksessa työskenteleville työntekijöille.
Säteilyturvakeskuksen annosrekisteriin liittyy extranet-palvelu, jonka käyttö edellyttää henkilökohtaisia käyttöoikeuksia. Toiminnanharjoittajan tai työnantajan nimeämällä annosrekisteriasioita hoitavalla henkilöllä, kuten säteilyturvallisuusvastaavalla, sekä säteilyyn perehtyneellä työterveyslääkärillä on mahdollisuus saada käyttöoikeudet annosrekisterin extranettiin. Yksittäisille työntekijöille käyttöoikeuksia ei voida antaa. Annosrekisterin extranet-palvelun kautta voidaan hoitaa muun muassa vuosiyhteenvetojen tarkastaminen, poikkeaviin annoksiin liittyvät selvitykset sekä asiakirjatilaukset. Extranet-palvelun kautta voi myös tulostaa yksittäisen työntekijän annosraportin, jossa on kaikki hänen annostietonsa, jotka annosrekisteriin on kirjattu.
Extranetin käyttöoikeuksien hakulomake
Kirjaudu annosrekisterin extranet-palveluun
Säteilytyö ulkomailla
Ulkomailla tehtävää säteilytyötä varten tarvitaan niin sanottu säteilypassi. Säteilypassi koostuu Säteilyturvakeskuksesta tilattavasta säteilyaltistuksen seuranta-asiakirjasta ja säteilyyn perehtyneen työterveyslääkärin kirjoittamasta lääkärintodistuksesta. Säteilypassiin tarvittava säteilyaltistuksen seuranta-asiakirja tilataan Säteilyturvakeskuksesta, ja siihen on merkitty tiedot työntekijän aikaisemmasta säteilyaltistuksesta. Lääkärintodistuksesta käy ilmi työntekijän soveltuvuus säteilytyöhön.
Kun henkilö menee EU:n alueelle säteilytyöhön, jossa hänet luokitellaan luokkaan A kuuluvaksi säteilytyöntekijäksi, hänen on toimitettava säteilypassi ulkomaiselle työnantajalle. Myös muiden ulkomaille säteilytyöhön lähtevien henkilöiden on hyvä etukäteen tarkistaa, mitä asiakirjoja mukaan tarvitaan.
Kun suomalainen työntekijä palaa Suomeen ulkomailla tehdyn säteilytyön päätyttyä, säteilyaltistuksen seuranta-asiakirja palautetaan Säteilyturvakeskukselle. Ulkomainen työnantaja tai annosmittauspalvelu merkitsee säteilyaltistuksen seuranta-asiakirjaan työnaikaista säteilyaltistusta ja työn kestoa koskevat tiedot. Tiedot kirjataan annosrekisteriin säteilyaltistuksen seuranta-asiakirjan palauttamisen jälkeen. Uusi säteilyaltistuksen seuranta-asiakirja voidaan myöntää vasta sen jälkeen, kun aiempi seuranta-asiakirja on palautettu. Säteilyaltistuksen seuranta-asiakirja tilataan tilauslomakkeella tai annosrekisterin extranet-palvelun kautta.
Mikäli tilataan postitse toimitettava säteilyaltistuksen seuranta-asiakirja, on tilaus lähetettävä kolme viikkoa ennen kuin asiakirja tarvitaan.
Työntekijän annosraportin ja säteilyaltistuksen seuranta-asiakirjan tilauslomake (formbox.fi)
Säteilytyöntekijän luokka A tai B määrittelee suojelutoimet
Työnantajan tehtävänä on arvioida, ketkä työntekijöistä ovat säteilytyöntekijöitä. Lisäksi työnantaja jakaa säteilytyöntekijät luokkiin A ja B. Tämän luokan perusteella kullekin säteilytyöntekijälle järjestetään tarvittavassa laajuudessa altistusolosuhteiden seuranta, henkilökohtainen annostarkkailu ja terveydentilan seuranta.
Lentohenkilöstöä ja radonille altistuvia työntekijöitä ei koske säteilytyöntekijöiden luokittelu eikä terveydentilan seuranta. Heidän osaltaan seurataan altistusolosuhteita ja tarvittaessa tehdään myös henkilökohtaista annostarkkailua laskennallisilla menetelmillä.
Luokittelun perusteena on arvio työssä aiheutuvasta säteilyaltistuksesta ja potentiaalisesta altistuksesta. Altistusta arvioitaessa on huomioitava erilaisten säteilysuojainten vaikutus altistumiseen. Säteilytyötä on työ, jossa efektiivinen annos voi ylittää 1 mSv vuodessa. Jos tämä ylittyy, mutta annos jää alle 6 mSv:n, työtekijä kuuluu luokkaan B. Jos työntekijä altistuu tätä enemmän, hän kuuluu luokkaan A. Näiden lisäksi on huomioitava mahdollinen paikallinen ihoaltistus ja silmien annos. Myös työntekijän terveydentila vaikuttaa työtehtävien ja luokan määräytymiseen. Luokkaan A työntekijän saa määrätä vain, jos säteilyyn perehtynyt työterveyslääkäri toteaa työntekijän soveltuvan sellaiseen työhön terveydentilansa puolesta.
Työssä aiheutuvaa altistusta arvioitaessa työnantajan on huomioitava kaikki työperäinen säteilyaltistus, mutta muuta kuin työperäistä altistusta ei huomioida. Tämän osalta työnantaja tekee mahdollisimman realistisen arvion siitä, kuinka paljon työntekijä altistuu säteilylle, kun työ hoidetaan suunnitellulla tavalla. Taustatietona voidaan käyttää aiemmin mitattuja annoksia ja altistusolosuhteiden seurantamittausten tuloksia. Myös kirjallisuutta voidaan hyödyntää. Potentiaalisen altistuksen osalta on otettava huomioon sellaiset tapahtumat, joita voidaan olettaa tapahtuvan, vaikka turvallisuudesta pyrittäisiin huolehtimaan. Näitä voivat olla esimerkiksi inhimilliset virheet, laitteiden rikkoutuminen, epätarkoituksenmukaisten suojavarusteiden käyttö tai huonot työtavat.
Työperäinen altistus on yksi osa säteilytoimintojen luokittelua. Luokittelussa säteilytyön luokka A vastaa luokkaa 1 ja luokka B vastaa luokkaa 2. Tilanne, jossa väestön annosraja ei ylity, vastaa luokkaa 3. Kun säteilytoimintoja luokitellaan, työperäisen altistuksen lisäksi huomioidaan väestön altistus ja lääketieteellinen altistus.
Altistusolosuhteiden tarkkailu
Altistusolosuhteiden tarkkailulla varmistetaan, että työympäristö on turvallinen. Altistusolosuhteita tarkkailemalla voidaan havaita ennalta arvaamattomat poikkeamat työntekijöiden säteilyaltistukseen vaikuttavissa tekijöissä. Altistusolosuhteiden tarkkailu on järjestettävä kaikilla työpaikoilla, joilla joko käytetään säteilylähteitä tai muuten altistutaan säteilylle. Altistusolosuhteiden tarkkailua ovat muun muassa ulkoisen säteilyn annosnopeuden mittaaminen ja kontaminaatiomittaukset työympäristössä sekä havaintojen tekeminen siitä, toimivatko turvalaitteet tarkoitetulla tavalla.
Myös ryhmäannosmittarin käyttäminen lasketaan altistusolosuhteiden tarkkailuksi. Ryhmäannosmittaria käytettäessä on tiedettävä, kuka kyseistä mittaria milloinkin on käyttänyt, jotta tulosta voidaan hyödyntää esimerkiksi henkilökohtaisen annostarkkailutarpeen selvittämiseen.
Henkilökohtainen annostarkkailu
Henkilökohtaisella annostarkkailulla tarkoitetaan ulkoisen ja sisäisen säteilyn yksittäiselle työntekijälle aiheuttaman annoksen mittaamista ja määrittämistä. Luokkaan A kuuluville säteilytyöntekijöille on järjestettävä henkilökohtainen annostarkkailu. Tarkkailujakson pituus on enintään kuukausi. Myös luokkaan B kuuluville säteilytyöntekijöille on usein tarkoituksenmukaista järjestää henkilökohtainen annostarkkailu, mutta tarkkailujakson pituus voi olla pidempi kuin kuukausi, tyypillisesti kolme kuukautta.
Henkilökohtaisen annostarkkailun on perustuttava hyväksytyn annosmittauspalvelun suorittamiin henkilökohtaisiin mittauksiin. Henkilökohtaiseen annostarkkailuun käytettävä annosmittari saa olla vain yhden työntekijän käytössä. Ryhmäannosmittarin käyttöä ei lasketa annostarkkailuksi. Henkilökohtaisen annostarkkailun tulokset tallennetaan Säteilyturvakeskuksen pitämään työntekijöiden annosrekisteriin.
Suomessa hyväksyttyjä annosmittauspalveluita ovat ulkoisen säteilyn osalta TVO:n Olkiluodon ydinvoimalaitoksella ja Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksella toimivat mittauspalvelut sekä kaupallisesti mittauspalveluita tuottava Doseco Oy. Sisäisen annoksen mittauksiin hyväksyntä on ainoastaan Säteilyturvakeskuksen Mittaukset ja ympäristön säteilyvalvonta -osastolla.
Ulkopuoliset työntekijät
Ulkopuolisia työntekijöitä ovat ulkopuolisen yrityksen työntekijät ja itsenäiset elinkeinonharjoittajat, jotka osallistuvat toiminnanharjoittajan teettämään säteilytyöhön olematta toiminnanharjoittajan palveluksessa.
Toiminnanharjoittaja ja ulkopuolisen työntekijän työnantaja ovat vastuussa ulkopuolisten työntekijöiden suojelusta. Heidän on varmistettava, että ulkopuolisilla työntekijöillä on samantasoinen suojelu kuin toiminnanharjoittajan omilla työntekijöillä.
Ulkopuolisen työntekijän työnantajalla on kokonaisvastuu työntekijän turvallisuudesta. Työnantaja vastaa muun muassa siitä, että työntekijän altistus pysyy sallituissa rajoissa. Tässä on huomioitava kaikki säteilylle altistava työ, jota kyseinen työntekijä tekee eri toiminnanharjoittajien teettämänä. Työnantaja luokittelee säteilytyöntekijät luokkiin A ja B sekä järjestää tarvittavan terveydentilan seurannan. Työnantajan vastuulla on antaa säteilyyn perehtyneelle työterveyslääkärille tarvittavat tiedot työntekijän terveydentilan seurantaa varten.
Työnantaja huolehtii omalta osaltaan siitä, että työntekijällä on tarvittava koulutus täydennyskoulutuksineen ja perehdytys tehtäviinsä. Työnantajan on huolehdittava myös siitä, että henkilökohtaisen annostarkkailun tulokset toimitetaan annosrekisteriin, vaikka altistusolosuhteiden tarkkailun ja henkilökohtaisen annostarkkailun järjestäminen onkin toiminnanharjoittajan vastuulla. Käytännössä tiedot annosrekisteriin toimittaa annosmittauspalvelu, jos kyse on Suomessa tapahtuvasta työstä. Ulkomailla työskenneltäessä asiasta on huolehdittava erikseen.
Toiminnanharjoittajan vastuulla on selvittää ennalta ulkopuolisen työntekijän aiempi työperäinen altistus. Toiminnanharjoittajan täytyy myös arvioida ennakkoon, kuinka suuri säteilyaltistus sen vastuulla olevista töistä aiheutuu ulkopuoliselle työntekijälle ja miten altistusta voidaan vähentää. Lisäksi toiminnanharjoittajan täytyy järjestää työntekijälle altistusolosuhteiden tarkkailu ja henkilökohtainen annostarkkailu. Toiminnanharjoittaja myös varmistaa, että työnantajan tekemä ulkopuolisen työntekijän luokitus on asianmukainen toiminnanharjoittajan vastuulla olevassa toiminnassa. Muutenkin toiminnanharjoittajan on varmistuttava siitä, että työnantaja on huolehtinut omista velvoitteistaan. Tarvittaessa toiminnanharjoittaja ja työnantaja voivat sopia kirjallisesti siitä, kuka huolehtii henkilökohtaisen annostarkkailun järjestämisestä, jos se halutaan hoitaa edellä kerrotusta poikkeavalla tavalla.
Terveydentilan seuranta
Säteilytyötä tekevän työntekijän terveydentilan seurannan tarkoituksena on varmistaa, että työntekijä soveltuu säteilytyöhön eikä hänen terveydentilansa ole esteenä säteilytyön tekemiselle. Luokkaan A kuuluvan säteilytyöntekijän terveydentilan seurantaa saa tehdä vain lääkäri, jonka Valvira on hyväksynyt säteilyyn perehtyneeksi työterveyslääkäriksi. Valvira pitää nettisivuillaan saatavilla luetteloa hyväksytyistä säteilyyn perehtyneistä työterveyslääkäreistä.
Luokkaan A kuuluvalle säteilytyöntekijälle on tehtävä alkutarkastus ennen työnteon aloittamista. Näin voidaan todeta, että työntekijä soveltuu työhön. Tämän lisäksi on järjestettävä vuosittainen terveydentilan seuranta. Työntekijää ei saa luokitella luokkaan A kuuluvaksi eikä pitää sellaisessa työssä, jos hän ei terveytensä puolesta siihen sovi. Luokkaan B kuuluvalle säteilytyöntekijälle ei ole säteilysuojelusyistä tarvetta terveyden seurantaan.
Työnantajan on ilmoitettava terveydentilaa seuraavalle lääkärille säteilytyöntekijän luokka sekä annettava tietoa työntekijän työtehtävistä ja työoloista. Lisäksi työnantajan on annettava säteilyaltistukseen vaikuttavista tekijöistä niin yksityiskohtaiset tiedot, että lääkäri voi päättää työntekijän työhön soveltuvuudesta ja terveydentilan seurannasta.
Säteilytoiminnan valvonnasta perittävät maksut
Työntekijöiden säteilyaltistuksen seuranta
![Ympyräkaavioissa kuvataan säteilytyöntekijöiden kollektiivisen efektiivisen annoksen jakautumista eri toimialojen työntekijöiden kesken vuonna 2023. Osuudet ovat seuraavat: Lentotoiminta 88,91 %, ydinenergian käyttö 8,28 %, teollisuus 1,02 %, terveydenhuolto (muut lähteet kuin röntgen) 0,93 %, terveydenhuolto (röntgen) 0,19 %, radon 0,09 %, tutkimus 0,19 %, radioaktiivisten aineiden valmistus 0,28 %, muut 0,09 % ja eläinlääkintä 0,02 %.](/documents/150192312/175963756/Kuva+1+(1).jpg/df03f5f9-7c1a-c4eb-7c28-a074c92c0178?t=1717655643596)
Säteilytyöntekijöiden kollektiivisen efektiivisen annoksen jakautuminen eri toimialoille vuonna 2023.
![Rengaskaavio esittää henkilökohtaisessa annostarkkailussa olevien säteilytyöntekijöiden lukumääriä toimialoittain vuonna 2023. Lukumäärät ovat suuruusjärjestyksessä: lentotoiminta 4 130, ydinenergian käyttö 3 977, terveydenhuolto (röntgen) 2 316, teollisuus 1 355, terveydenhuolto (muut lähteet kuin röntgen) 1 328, tutkimus 718, eläinlääkintä 505, muut 202 ja radioaktiivisten aineiden valmistus 37.](/documents/150192312/175963756/Kuva+2_2023.jpg/c71a8f5b-75ac-cca3-d614-973778733576?t=1717654059840)
![Pylväskaaviossa on esitetty henkilökohtaisessa annostarkkailussa olevien säteilytyöntekijöiden lukumäärien kehitystä viimeisen kymmenen vuoden ajalta toimialoittain. Terveydenhuollon röntgentoiminnassa lukumäärä on laskenut jyrkimmin lähes 4 000:sta 2 316:een. Eläinlääkinnässä lukumäärä on laskenut neljä viimeistä vuotta. Terveydenhuollossa (muut lähteet kuin röntgen), teollisuudessa ja muilla toimialoilla lukumäärät ovat pysyneet varsin samalla tasolla. Tutkimuksessa säteilytyöntekijöiden lukumäärä on lisääntynyt hieman kahden vuoden jälkeen. Ydinenergian käytössä on vuosittain ollut isoja vaihteluita. Radioaktiivisten aineiden valmistuksessa säteilytyöntekijöiden lukumäärä on pysynyt hyvin pienenä. Lentotoiminnassa ollaan palaamassa kohti korona epidemiaa edeltävän ajan lukumääriä.](/documents/150192312/175963756/Kuva+3_2023+(1).jpg/7b90f884-d1dd-d926-313b-d65c73f943f5?t=1717655502554)
![Pylväskaaviossa on esitetty kollektiivisten efektiivisten annosten kehitys viimeisen kymmenen vuoden ajalta toimialoittain. Terveydenhuollon röntgentoiminnassa kollektiivinen efektiivinen annos on laskenut lähes puoleen kymmenessä vuodessa. Eläinlääkinnässä, terveydenhuollossa (muut lähteet kuin röntgen), teollisuudessa, radioaktiivisten aineiden valmistuksessa ja muilla toimialoilla kollektiivinen annos on vaihdellut vuosittain, mutta selkeää trendiä ei ole havaittavissa. Tutkimuksen toimialalla kollektiivinen efektiivinen annos on laskenut alle puoleen kymmenen vuoden takaisesta. Radonin aiheuttama kollektiivinen annos on vaihdellut suuresti, mutta pysynyt hyvin pienenä viimeiset pari vuotta. Pääosin kaikilla kuvan toimialoilla kollektiivinen annos on ollut alle 0,2 mansievertiä. Ainoastaan radonista aiheutuva annos on ylittänyt tämän ja ollut korkeimmillaan yli 0,5 mansievertiä.](/documents/150192312/175963756/Kuva+4_2023+(1).jpg/0ccefac1-f5c0-0778-4c59-0de3058a83a5?t=1717655781973)
![Pylväskaaviossa on esitetty kollektiivisten efektiivisten annosten kehitys viimeisen kymmenen vuoden ajalta lentotoiminnassa ja ydinenergian käytössä. Ydinenergian käytössä annos on vaihdellut vuosittain, mutta pysynyt 2 mansievertin tuntumassa. Lentotoiminnassa annokset ovat olleet kasvussa vuosina 2016-2019 ja aiemmin pysyneet tasaisina. Lentotoiminta on palautumassa normaaliksi koronan jälkeen ja vuoden 2023 annos on 70 % vuoden 2019 annoksesta.](/documents/150192312/175963756/Kuva+5_2023.jpg/8504bff9-077a-dbe0-9948-2531baba63a5?t=1717655925299)
![Pylväskaaviossa on esitetty suurimpien efektiivisten annosten kehitys toimialoittain viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Kaikilla toimialoilla suurin efektiivinen annos vaihtelee vuosittain. Radonista aiheutuneet efektiiviset annokset ovat monena vuonna suurimmat verrattuna muihin toimialoihin, mutta ne ovat viime vuosina pienentyneet. Ydinenergian käytössä ja radioaktiivisten aineiden valmistuksessa 10 millisievertiä on ylittynyt useampana vuotena. Lentotoiminnassa suurin annos noin 5 millisievertiä joka vuosi. Teollisuudessa suurin annos on vuosittain välillä 6-12 millisievertiä. Tutkimuksen alalla, terveydenhuollossa ja muilla aloilla suurin annos on monena vuotena ollut alle 5 millisievertiä. Eläinlääkinnässä annokset ovat pysyneet hyvin pieninä.](/documents/150192312/175963756/Kuva+6_2023+(2).jpg/8dc54278-bc28-3e69-edaa-73e0e24c0115?t=1717674350357)