Toiminta säteilyvaaratilanteessa
Ohjeistusta kansalaisille säteilyvaaratilanteen varalle
Suomessa ei ole koskaan ollut sellaista säteilyvaaratilannetta, jossa olisi ollut tarve esimerkiksi sisälle suojautumiseen tai joditablettien ottamiseen. Viranomaiset ovat kuitenkin varautuneet säteilyvaaraan ennalta, ja toimintaa harjoitellaan säännöllisesti. Säteilyvaaratilanteessa viranomaisten toteuttamilla suojelutoimilla pyritään estämään ja rajoittamaan väestön altistumista säteilylle. Tavoitteena on pitää säteilyn satunnaisvaikutukset (syöpä) niin vähäisinä kuin mahdollista sekä estää säteilystä aiheutuvat suorat terveyshaitat (esimerkiksi säteilyvammat, säteilysairaudet).
Tutustu eri toimijoihin ja näiden tehtäviin Viranomaiset tekevät yhteistyötä säteilyvaaratilanteessa -sivulla.
Säteilyvaaratilanne ja suojelutoimet
Säteilyvaaratilanteella tarkoitetaan tilannetta, jossa tapahtuman seuraukset voivat edellyttää erityisiä toimenpiteitä, joilla väestön tai pelastustoimintaan ja suojelutoimiin osallistuvien henkilöiden säteilyaltistusta voidaan rajoittaa tai pienentää.
Suojelutoimet ovat toimenpiteitä, joiden tavoitteena on, että säteilyvaaratilanteessa väestön säteilyaltistus jää mahdollisimman pieneksi, tilanteesta aiheutuvat muut haitat saadaan pidettyä mahdollisimman pieninä sekä ihmisten elinolosuhteet ja yhteiskunnan toiminta saadaan säteilyvaaratilanteen jälkeen palautettua mahdollisimman normaaleiksi.
STUKin tehtävät säteilyvaaratilanteessa
Säteilyturvakeskuksen (STUK) tehtäviin kuuluvat säteilyvaaratilanteiden valmius- ja asiantuntijatehtävät. STUK muodostaa tapahtumasta tilannekuvan ja määrittää vaara-alueen. STUK myös arvioi tilanteen aiheuttamat haittavaikutukset väestölle ja ympäristölle sekä antaa suositukset tarvittavista suojelutoimenpiteistä. Lisäksi STUK neuvoo muun muassa teollisuutta, kauppaa sekä liikenne- ja tulliviranomaisia haittavaikutusten vähentämisessä ja selvittää tarpeen elintarvikkeiden käyttörajoituksille.
Säteilyvaaratilanteet jaetaan niiden ajallisen vaiheen mukaan varhaisvaiheeseen, jälkivaiheeseen ja toipumisvaiheeseen.
Laki Säteilyturvakeskuksesta (Finlex.fi)
Suojelutoimet säteilyvaaratilanteen varhaisvaiheessa
Säteilyvaaratilanteessa, jossa radioaktiivisia aineita uhkaa vapautua tai on vapautunut runsaasti ilmaan, toteutetaan suojelutoimet jo ennen radioaktiivisten aineiden alueelle tuloa. Keskeisimpiä suojelutoimia ovat sisälle suojautuminen, kulkurajoitukset ja tapahtumapaikan lähiympäristön evakuointi. Joditablettien ottaminen on sisälle suojautumista täydentävä toimi silloin, kun onnettomuudessa vapautuu radioaktiivista jodia. Näillä toimilla rajoitetaan ihmisten välitöntä säteilyaltistusta. Lisäksi tarvitaan maataloustuotannon ja muun tuotannon sekä erilaisten tilojen suojaamista niiden saastumisen vähentämiseksi.
Paikallisessa säteilyvaaratilanteessa alue eristetään ja evakuoidaan. Tällainen tilanne on esimerkiksi suojaamattoman säteilylähteen aiheuttama vaara, jolloin vaikutukset rajoittuvat tapahtumapaikan lähiympäristöön tai sisätiloihin. Paikallisen säteilyvaaratilanteen voi aiheuttaa onnettomuus radioaktiivisten aineiden käytössä tai kuljetuksessa tai tahallinen lainvastainen radioaktiivisten aineiden käyttö.
Säteilyturvakeskuksen julkaisemat ohjeet toimenpiteistä, joilla suojellaan ihmisiä ja yhteiskunnan toimintoja säteilyvaaratilanteissa, on julkaistu ohjeena VAL 1 (9.4.2024). Se kumoaa 20.12.2022 julkaistun VAL 1 -ohjeen.
Ohjeet sisältävät toimenpiderajoja sekä käytännön toimintatapoja. Säteilyvaaratilanteen varhaisvaiheessa toimia ovat esimerkiksi sisälle suojautuminen, joditablettien ottaminen, evakuointi sekä elintarvikkeiden, muiden tuotteiden ja tuotannon suojaaminen. Tilanteen edellyttämiä jälkihoitotoimia voivat olla esimerkiksi elinympäristön puhdistaminen ja radioaktiivisia aineita sisältävän jätteen käsittely.
Ohjeet kattavat sekä onnettomuudet että tahalliset teot, tapahtuivatpa ne sitten kotimaassa tai jossakin kauempana. Vakavien säteilyvaaratilanteiden vaikutukset voivat ulottua monen maan alueelle. Yhteiset ohjeet mahdollistavat kaikissa sopijamaissa yhdenmukaiset suojelutoimenpiteet sekä ohjeet väestölle.
Suojelutoimet säteilyvaaratilanteessa (VAL 1, 9.4.2024) (Stuklex.fi)
Yhteispohjoismaiset suojelutoimiohjeet julkaistiin syyskuussa 2024:
Sisätiloihin suojaudutaan radioaktiivisia aineita sisältävän pilven ylikulun ajaksi. Tällöin vältytään hengittämästä radioaktiivisia aineita sisältävää ulkoilmaa ja vähennetään altistumista pilvestä tulevalle suoralle säteilylle. Sisätilojen saastumisen vähentämiseksi on tärkeää sulkea ilmanvaihto. Ilmanvaihto suljetaan kaikista rakennuksista, myös julkisista tiloista ja toimistoista. Sisälle suojaudutaan korkeintaan kahdeksi vuorokaudeksi. Jos tilanne edellyttäisi tätä pidempää suojautumista, väestö evakuoidaan.
Lievemmissä tilanteissa voidaan kehottaa välttämään tarpeetonta ulkona oloa. Erityisen tärkeää on rajoittaa lasten ja raskaana olevien ulkona olo mahdollisimman vähäiseksi, sillä lapset ja sikiöt ovat aikuisia herkempiä säteilylle.
Lisätietoa Sisälle suojautuminen vähentää säteilyaltistusta -sivulla.
Jos on odotettavissa, että ilmassa on suuria määriä radioaktiivista jodia, ihmisiä kehotetaan ottamaan joditabletti. Joditabletin ottaminen on sisätiloihin suojautumista täydentävä toimi. Suojautumalla sisätiloihin vähennetään merkittävästi hengityksen kautta kehoon joutuvien radioaktiivisten aineiden määrää.
Jodi keräytyy kilpirauhaseen päätyessään esimerkiksi hengityksen kautta elimistöön. Kilpirauhasen saama säteilyannos lisää kilpirauhassyövän riskiä. Ohjeen mukaisesti otettuna tabletin sisältämä ei-radioaktiivinen kaliumjodidi täyttää kilpirauhasen niin, että radioaktiivisen jodin imeytyminen rauhaseen estyy. Tabletin antama suoja säilyy vuorokauden. Joditabletti suojaa vain kilpirauhasta eikä suojaa muilta radioaktiivisilta aineilta kuin jodilta.
Joditabletti otetaan vasta kun viranomaiset antavat suosituksen sen ottamiseksi. Oikea ajoitus on olennaista, sillä liian aikaisin tai myöhään otettuna tabletin suojavaikutus heikkenee. Kun voimassa on kehotus suojautua sisätiloihin, joditabletteja ei pidä lähteä hankkimaan, jos se edellyttää liikkumista ulkona.
Joditablettien ottamista ydinonnettomuudesta johtuvissa säteilyvaaratilanteissa suositellaan enintään 40-vuotiaille, raskaana oleville ja imettäville. Joditablettien ottaminen on erityisen tärkeää lapsille ja raskaana oleville, sillä lasten ja sikiön kilpirauhaset ovat herkempiä säteilylle kuin aikuisten. Jos tabletteja ei ole riittävästi kaikille alueella oleville, annetaan tabletit lapsille ja raskaana oleville.
Kulkurajoitukset ovat tarpeen alueilla, joilla tarvitaan sisälle suojautumista tai evakuointia. Ihmisten pääsyä alueelle rajoitetaan muutoin kuin aivan välttämättömiin tehtäviin. Rajoituksilla estetään ihmisten tarpeeton altistuminen ja kulkuvälineiden saastuminen.
Ydinvoimalaitosonnettomuudessa varhaisvaiheen evakuointia tarvitaan ainoastaan aivan voimalaitoksen lähialueella. Evakuointi pitää olla tehtynä ennen kuin radioaktiivinen pilvi saavuttaa alueen. Evakuointia ei käynnistetä, jos siirtymisen aikana on vaara joutua radioaktiivisen pilven alle, jolloin hengityksen kautta saatava annos voisi olla merkittävä. Tällöin evakuoinnin sijasta suojaudutaan sisätiloihin. Alueelta, jolle on annettu kehotus sisälle suojautumiseen, ei pidä lähteä oma-aloitteisesti.
Evakuoinnissa poistutaan viranomaisten ohjeiden mukaisesti turvalliseen poistumissuuntaan. Evakuoitavat ottavat joditabletin. Mukaan otetaan tärkeät henkilökohtaiset tavarat, kuten lääkkeet, henkilö- ja pankkikortit, vaihtovaatteet ja hygieniatuotteet. Asunnosta suljetaan ilmanvaihto. Muuten asunto jätetään kuten matkalle lähdettäessä.
Jos kotimaisella ydinvoimalaitoksella on uhka onnettomuudesta, evakuoidaan varotoimena viiden kilometrin etäisyydellä laitoksesta olevat ihmiset. Muutoin sisälle suojautuminen ja joditablettien ottaminen ovat riittäviä toimia pahimmassakin ydinvoimalaitosonnettomuudessa sinä aikana, kun päästöpilvi on päällä.
Ydinaseen räjäytyksen vaikutuksilta suojautumisessa väestönsuojat ovat tärkeitä säteilyannoksen rajoittamiseksi. Mikäli väestönsuojia ei ole tai niitä ei saada nopeasti käyttövalmiiksi, suojaudutaan mahdollisimman hyvin sisätiloihin, mieluiten kellarikerrokseen tai rakennusten keskiosiin. Huoneita, joissa on isoja ikkunoita, on syytä välttää.
Ydinvoimalaitosonnettomuuden vuoksi ei tarvitse siirtyä väestönsuojiin, vaan normaalit sisätilat antavat tarvittavan suojan.
Kaikissa tuotannon, kaupan ja logistiikan tiloissa suljetaan ilmanvaihto ennen radioaktiivisen pilven tuloa alueelle. Tuotantotiloissa ja -laitoksissa myös keskeytetään tuotanto, mikäli se on mahdollista. Ilmanvaihdon sulkeminen vähentää merkittävästi sisätilojen sekä niissä olevien laitteiden, raaka-aineiden ja tuotteiden saastumista. Erityisen tärkeää tämä on elintarvikkeiden tuotanto- ja jakeluketjussa.
Suojaamattomana olevat raaka-aineet ja tuotteet peitetään, mikäli se on mahdollista. Pakkauksissa ja suljetuissa tiloissa olevat sekä esimerkiksi muovilla tiiviisti suojatut raaka-aineet ja tuotteet säilyvät puhtaina. Suojaamattomana olleita aineita tai tuotteita ei pidä käyttää ennen kuin niiden turvallisuus on varmistettu.
Elintarvikkeiden alkutuotanto suojataan ennen kuin radioaktiiviset aineet tulevat alueelle. Näin vähennetään säteilyaltistusta, jonka ihmiset saavat elintarvikkeista.
Tuotantoeläimet siirretään sisäruokintaan ja niille turvataan puhdas rehu, jotta elintarvikkeet säilyvät mahdollisimman puhtaina.
Väliaikaisia myynti- tai käyttökieltoja tarvitaan alueilla, jonne ennakoidaan tulevan laskeumaa. Rajoitukset koskevat alueilla tuotettavia elintarvikkeita ja sieltä kerättäviä luonnontuotteita, kunnes niiden turvallisuus on varmistettu.
Säteilyvaaratilanteen jälkeen joidenkin elintarvikkeiden käyttöä voidaan joutua rajoittamaan. Tällaisia elintarvikkeita ovat esimerkiksi marjat, sienet, riistaeläimet ja kalat. Viranomaiset antavat ohjeita ja suosituksia siitä, mitä ruoka-aineita voi turvallisesti käyttää.
Talousveden suojaamiseksi vedenkäsittelylaitoksissa suljetaan ilmanvaihto. Näin vesijohtovesi pysyy puhtaana tilanteen aikana.
Muualla verkossa
- Ohjeistusta säteilyvaaraan varautumisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuden varmistamisesta löytyy Varautuminen säteilyvaaratilanteisiin -sivulta (Ruokavirasto.fi)
- Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi. Radioaktiiviset aineet. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) ohje 4/2016 (Valvira.fi) (pdf).
Tuotantoeläimet siirretään sisätiloihin ja niille turvataan puhdas rehu ja vesi. Säteilyvaaratilanteen aikana kerättyä sadevettä ei saa käyttää. Ilmanvaihtoa vähennetään, jos siitä ei ole haittaa eläimille.
Suojaamisella estetään radioaktiivisten aineiden kulkeutuminen tuotantoeläimistä elintarvikkeisiin.
Suojaamiseen ryhdytään jo hyvin lievässä säteilytilanteessa, sillä radioaktiiviset aineet kulkeutuvat tehokkaasti maitoon ja lihaan.
Työntekijöiden turvallisuus
Onnettomuustilanteessa pelastus- ja suojelutoimiin osallistuvat työntekijät voivat altistua säteilylle muuta väestöä enemmän. Suojelutoimenpiteet suorien terveyshaittojen välttämiseksi koskevat ennen kaikkea niitä pelastustyöntekijöitä, jotka joutuvat työskentelemään voimakkaiden säteilylähteiden välittömässä läheisyydessä.
Työnantaja on vastuussa säteilytoimintaan osallistuvien työntekijöiden säteilysuojelusta. Suojelutoimet on toteutettava niin, ettei työntekijöille aiheudu tarpeetonta säteilyaltistusta. Tavoitteena on, että työntekijän annos ei ylitä 20 millisievertiä (mSv) vuodessa. Ennen tehtävän aloittamista arvioidaan altistuksen suuruus ja suunnitellaan, miten annoksen kertymistä seurataan työn kuluessa. Jollei käytössä ole henkilökohtaisia annosmittareita, säteilyannosta arvioidaan mittaamalla ulkoisen säteilyn annosnopeutta.
Pelastus- ja suojelutoimiin osallistuvien tulee käyttää suoja-asua ja hengityssuojainta. Jos on mahdollista, että saastuneella alueella on hengitysilmassa radioaktiivista jodia, varaudutaan myös joditabletin ottamiseen.
Lisätietoa
Suojelutoimet säteilyvaaratilanteen jälkivaiheessa
Säteilyvaaratilanteen jälkivaiheessa säteilytasot eivät enää nouse eikä ole odotettavissa uutta radioaktiivisten aineiden vapautumista ympäristöön. Jälkivaiheessa päätetään, voidaanko varhaisvaiheessa toteutettuja suojelutoimia purkaa, lieventää tai muuttaa. Lisäksi tarvittaessa käynnistetään uusia suojelutoimia säteilyaltistuksen pienentämiseksi ja radioaktiivisten aineiden vähentämiseksi elinympäristöstä. Toimilla pyritään varmistamaan ihmisten säteilyturvallisuus ja yhteiskunnan tärkeiden toimintojen jatkuminen.
Riippuen ympäristön säteilytasosta jälkivaiheessa päätetään, pitääkö sisälle suojautumista jatkaa vai voidaanko se lopettaa. Sisätiloihin suojautumisen lopettaminen edellyttää, että ympäristön säteilytaso on tarpeeksi alhainen. Tällöinkin voi olla tarpeen välttää tarpeetonta ulkona oloa ja esimerkiksi pölyävän ulkotyön tekemistä.
Ihmiset evakuoidaan alueilta, joissa ympäristö on pahoin saastunut. Evakuointi tehdään suunnitelmallisesti ja ohjatusti siten, että ihmisten säteilyaltistus evakuoinnin aikana on mahdollisimman vähäistä.
Evakuointi pyritään pitämään mahdollisimman lyhytaikaisena puhdistamalla evakuoidut alueet nopeasti asuinkelpoisiksi. Alueen saastumistaso vähenee alussa nopeasti myös radioaktiivisten aineiden hajoamisen myötä. Lyhytkestoiseksi tarkoitettu evakuointi joudutaan muuttamaan pidempikestoiseksi, jos alueen puhdistamisesta huolimatta säteilytaso evakuoidulla alueella ei vähene riittävästi.
Kulkurajoituksilla estetään ihmisten pääsy saastuneelle alueelle. Ne ovat tarpeen alueilla, joissa tarvitaan sisälle suojautumista tai evakuointia. Rajoituksilla estetään ihmisten tarpeeton altistuminen sekä radioaktiivisten aineiden leviäminen ihmisten, tavaroiden ja kulkuneuvojen mukana. Kulkurajoitukset voivat koskea tie- ja raideliikennettä sekä satamia ja lentokenttiä.
Kulkurajoitusalueella voidaan käydä välttämättömissä toimissa, esimerkiksi pelastustoimeen, ruoka- ja muuhun elintärkeään huoltoon sekä evakuointiin ja kiireellisiin puhdistustoimiin liittyvissä tehtävissä. Alueella saatavan säteilyaltistuksen rajoittamiseen ja puhdistuspisteiden perustamiseen annetaan ohjeet.
Kulkurajoituksia ei enää tarvita, kun sisälle suojautuminen lopetetaan.
Sisätilojen puhdistus radioaktiivisista aineista:
- Puhdista pinnat, tekstiilit sekä lattialla ja hyllyissä esillä olevat tavarat. Vaihda tai pese ilmansuodattimet.
- Toista siivous tavallista useammin.
- Vie roskiin siivouksessa käytetyt liinat ja pölypussi.
- Jääkaapissa ja suljetuissa pakkauksissa olleet elintarvikkeet ovat turvallisia. Vie roskiin muut.
Sisätilojen tuuletus ja puhdistus aloitetaan mahdollisimman nopeasti radioaktiivisen pilven poistuttua alueelta. Tuuletus ja puhdistus on tärkeää, koska sisätiloihin tihkuu radioaktiivisia aineita pilven ylikulun aikana. Jos puhdistusta ei tehdä, radioaktiivisia aineita voi kulkeutua saastuneilta pinnoilta kehoon.
Yksinkertaisella sisätilojen puhdistuksella, kuten kostealla pyyhkimisellä, pintojen pesulla ja imuroinnilla, säteilyannos vähenee huomattavasti. Pölyäviä työmenetelmiä tulee välttää. Ensin puhdistetaan ne sisätilat, joissa vietetään paljon aikaa, esimerkiksi asunnot, päiväkodit, koulut ja sairaalat, tai joissa on paljon ihmisiä, kuten työpaikat ja kauppakeskukset. Puhdistus on tarpeen toistaa säännöllisesti, sillä sisätiloihin kulkeutuu ihmisen mukana uudestaan radioaktiivisia aineita.
Niissä tiloissa, joissa ilmanvaihto on ollut päällä pilven ylikulun aikana, ilmansuodattimet pitää vaihtaa tai pestä mahdollisimman nopeasti. Tällä estetään suodattimiin tarttuneiden radioaktiivisten aineiden irtoaminen ja kulkeutuminen sisätiloihin.
Elinympäristön puhdistusta tarvitaan saastuneella alueella, koska puhdistamattomalla alueella liikuttaessa ihmiset altistuvat ja radioaktiiviset aineet kulkeutuvat sisätiloihin ja muille alueille.
Puhdistus aloitetaan ihmisten välittömästä elinympäristöstä, kuten kulkuväylistä, rakennusten ulkopinnoista, pihoista, leikkikentistä ja puistoista. Keinoja ovat esimerkiksi vesipesu, harjakonepuhdistus, kasvillisuuden poisto, pintamaan poisto sekä talviaikaan lumen poisto.
Saastuneella alueella on tarve puhdistaa myös ulkotiloissa olleet kulkuneuvot, työkoneet, työvälineet ja tavarat. Alueella käytettävien kulkuneuvojen, työkoneiden ja työvälineiden puhdistus on tarpeen toistaa aina kun niitä käytetään.
Ihmisten elinympäristö pyritään puhdistamaan niin, ettei sen käyttöä tarvitse rajoittaa. Muualla saastuneella alueella ihmisten altistumista vähennetään alueiden käytön rajoituksilla. Rajoitukset koskevat sellaista toimintaa, joka ei ole aivan välttämätöntä, kuten vapaa-ajan liikkumista tai muuta virkistyskäyttöä. Alueiden virkistyskäyttöä voi olla tarve rajoittaa saastumisvaaran takia ensimmäisten kuukausien aikana.
Elintarvikkeiden turvallisuuden varmistamisen tarve on pitkäkestoinen. Elintarvikkeita ei saa käyttää eikä toimittaa myyntiin, jos niille asetetut aktiivisuuspitoisuusrajat ylittyvät. Ennen kuin elintarvikkeiden turvallisuus on mittauksin varmistettu, voidaan tarvita niiden väliaikaista myynti- ja käyttökieltoa. Myös tuotannolle asetetaan rajoituksia, mikäli tuotteiden aktiivisuuspitoisuusrajat voivat ylittyä.
Itse tuotettujen elintarvikkeiden sekä metsistä ja järvistä saatavien luonnontuotteiden käyttäjille annetaan ohjeita esimerkiksi käyttömäärien rajoittamisesta. Luonnossa radioaktiiviset aineet pysyvät pitkään. Kalojen, sienien ja marjojen käyttöä koskevia ohjeita voidaan tarvita vuosia, saastuneimmilla alueilla vuosikymmeniä.
Elintarviketuottajille ja tuotantolaitoksille annetaan ohjeita raaka-aineiden ja lopputuotteiden puhtauden varmistamiseksi, kuten puhtaan rehun hankkiminen laskeuma-alueen ulkopuolelta.
Ohjeistusta säteilyvaaraan varautumisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuden varmistamisesta löytyy Ruokaviraston Varautuminen säteilyvaaratilanteisiin -sivulta.
Alueen saastuminen haittaa elinkeinotoimintaa, kuten teollisuutta, maa- ja metsätaloutta, turve- tai biopolttoainetuotantoa, keskusvarastojen toimintaa, kauppaa, matkailua ja vapaa-ajan palveluja.
Saastuneella alueella tarvitaan toimia raaka-aineiden ja tuotteiden säteilyturvallisuuden varmistamiseksi sekä elinkeinotoiminnan jatkamiseksi. Myös työntekijöiden ja asiakkaiden säteilyturvallisuudesta huolehditaan.
Kaikki tuotannon, kaupan ja logistiikan tilat sekä tuotantolaitteet puhdistetaan. Tavarat ja suojaamattomana olleet raaka-aineet ja tuotteet puhdistetaan, mikäli se on mahdollista. Myös laitosten ulkoalueet puhdistetaan, jotta käsiteltävät raaka-aineet ja tuotteet eivät saastu eikä radioaktiivisia aineita kulkeudu puhdistetuille alueille. Puhdistus toistetaan, jos on syytä epäillä, että radioaktiivisia aineita voi kulkeutua uudelleen ihmisten ja tavaroiden mukana alueelle tai tuotantotiloihin.
On tärkeää varmistaa myyntiin menevien tuotteiden säteilyturvallisuus. Alussa voidaan tarvita tuotteiden väliaikaista myyntikieltoa, kunnes niiden turvallisuus on varmistettu.
Luonnontilaisia alueita ei ole tarkoituksenmukaista puhdistaa. Sen sijaan alueiden käyttöä voidaan ohjeistaa välttämään.
Radioaktiivisia aineita sisältävää jätettä syntyy, kun ympäristöä puhdistetaan ja tuotteita hylätään. Puhdistusjätettä ovat esimerkiksi poistettu maan pintakerros, poistettu kasvusto ja lumi, katujen ja pihojen puhdistusjäte sekä ilmansuodattimet ja vesilaitosten puhdistuslietteet. Hylättyjä tuotteita ovat esimerkiksi myymättä jäävät elintarvikkeet ja tuotteet. Jätemäärät voivat olla erittäin suuria.
Jätehuolto huomioidaan jo elinympäristöä puhdistettaessa esimerkiksi siten, että voimakkaasti saastuneen alueen ja lievemmin saastuneen alueen puhdistusjätteet pidetään erillään. Myös laadultaan erityyppiset jätteet, kuten maa-aines ja poistettu kasvusto, pyritään pitämään erillään. Näin jätteiden sijoittaminen helpottuu. Valtaosa jätteestä on vain vähäisessä määrin radioaktiivista ja voidaan sijoittaa läjitysalueelle tai kaatopaikoille.
Saastuneilla alueilla tehtävät työt, kuten elinympäristön puhdistus ja yhteiskunnan tärkeiden toimintojen ylläpito, suunnitellaan ja toteutetaan niin, että työntekijälle ei aiheudu tarpeetonta säteilyaltistusta. Työntekijät käyttävät tarvittaessa säteilyaltistuksen rajoittamiseksi suojavarusteita. Viranomaiset kertovat alueiden saastumistasosta ja työssä tarvittavista suojavarusteista. Säteilyaltistusta seurataan jatkuvasti.