Kestävyys ja vastuullisuus

Vuoden 2024 aikana STUK edisti YK:n tavoitteiden mukaisesti terveellisen elämän ja hyvinvoinnin takaamista kaiken ikäisille oman roolinsa mukaisesti turvallisella ja oikeutetulla säteilyn käytön valvonnalla, luonnonsäteilyn ympäristövalvonnalla, säteilyyn liittyvällä viestinnällä sekä ylläpitämällä ja kehittämällä valmiutta ja varautumista erilaisiin säteilyvaaraa aiheuttaviin onnettomuus- ja muihin poikkeaviin tilanteisiin.

Elinympäristön säteilyvalvonnan osalta radioaktiivisten aineiden rajavalvontaa ja yhteistyötä Tullin kanssa tiivistettiin vuoden aikana laatimalla rajavalvonnan mittausstrategia, luomalla yhteinen tilannekuvajärjestelmä ja kouluttamalla henkilöstöä. Säteilyyn liittyvien riskien viestintä oli aktiivista, ja uutena avauksena koottiin STUKin aloitteesta viranomaisten, terveydenhuollon, järjestöjen ja tutkimuslaitosten verkosto, jonka tavoitteena on tehostaa yhteistyötä ja luoda Suomeen yhtenäinen strategia UV-säteilyn haittavaikutusten vähentämiseksi.

Kansainvälinen epävarmuus jatkui edelleen, ja STUKin varautumista onnettomuus- ja muihin poikkeustilanteisiin arviointiin vuoden aikana päivitetyn uhka-arvion pohjalta. Tämän pohjalta STUK käynnisti valmiuden kehittämisohjelman, jolla pyritään parantamaan säteilyvaaratilanteiden ja muiden poikkeavien tilanteiden varalta luotuja varautumis- ja vastetoiminnallisuuksia.

YK:n tavoitteiden mukaisen edullisen, luotettavan, kestävän ja uudenaikaisen energian varmistamiseksi kaikille STUK edisti vuoden 2024 aikana yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa ydinenergialain kokonaisuudistusta, valvoi käytössä olevien ydinvoimalaitosten turvallisuutta, edisti ydinjätehuollon turvallisuutta valvomalla voimalaitosjätehuollon turvallisuusvaatimuksia sekä laajensi osaamistaan pienydinvoimalaitoksista. Vuoden aikana valvonnalla edistettiin myös käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen turvallista rakentamista ja käyttöönoton valmistelua, sillä ydinjätehuollon turvallisuus on yksi edellytys ydinenergian hyväksyttävälle käytölle tulevaisuuden energiavaihtoehtona.

Vuoden 2024 aikana jatkettiin myös aktiivista osallistumista kansainväliseen viranomaisyhteistyöhön ydin- ja säteilyturvallisuuden, ydinturvan ja ydinmateriaalien hallinnan edistämiseksi. Toimintaa asiantuntijana ja kansallisena viranomaisena osana kansainvälistä ydinkoekiellon valvontaa jatkettiin sekä tarjottiin asiantuntemusta kansainvälisen ydinterrorismin ehkäisyyn.

Afrikassa vuonna 2023 käynnistetty laaja ja monivuotinen ydinmateriaalivalvonnan koulutushanke, jossa STUK toimii Afrikan maiden ydinmateriaalivalvonnan osaajien kouluttajina, jouduttiin keskeyttämään STUKista riippumattomista syistä toistaiseksi loppuvuodesta 2024. Toimialan tehokkaat ja vastuulliset viranomaisinstituutiot ovat tärkeä osa YK:n tavoitteen saavuttamista, sillä ne edistävät paitsi turvallisuutta, myös ydinenergian rauhanomaista käyttöä ja lujittavat osaltaan kansainvälistä sopimusjärjestelmää muun muassa ydinmateriaalien valvonnan ja hallinnan osalta. STUK toivookin, että ensi vuoden kestävyysraportissa pääsemme kertomaan keskeytyneen koulutushankkeen edistymisestä.

STUK pienentää toimintaympäristöön aiheutuvia ekologisia vaikutuksia mm. Vantaan Jokiniemen toimitilojen tehokkaalla tilankäytöllä, energiaystävällisellä valaistuksella, tehokkaalla jätteiden kierrätyksellä ja energian käyttöä optimoivalla kiinteistöautomatiikalla. Toimitilat hyödyntävät tehokkaasti maalämpöä ja aurinkoenergiaa. Valtion tavoite hiilineutraaleista toimitiloista vuoteen 2035 mennessä on STUKissa lähes toteutunut. STUKin ympäristöohjelmasta laadittiin ensimmäisiä luonnoksia vuoden aikana ja työ jatkuu vuonna 2025.

STUKin tavoitteena on olla työpaikka, jossa henkilöstöä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti ja joka tarjoaa hyvän työympäristön ja -yhteisön, selkeät vastuut ja mielenkiintoiset sekä merkitykselliset työtehtävät. STUKin tärkein voimavara on hyvinvoiva ja osaava, motivoitunut ja vastuuntuntoinen henkilöstö sekä näitä tukevat työ- ja toimintatavat ja organisaatiokulttuuri.

Vuonna 2024 STUK teki henkilöstökyselyn, turvallisuuskulttuurin ulkoisen arvioinnin ja esihenkilöille suunnatun psykososiaalista kuormitusta koskevan selvityksen. Mittausten ja selvitysten perusteella henkilöstön työhyvinvointi ja työntekijäkokemus ovat hyvällä tasolla, ja monella osa-alueella kehitys on jatkunut positiivisena. Erityistä huomiota saivat lähiesihenkilöiden työtä koskevat tulokset, jotka olivat parantuneet merkittävästi edellisestä vuodesta. Valtion yhteinen henkilöstötutkimus (HenkilöstöBaro) toteutettiin STUKissa uudella Tutka-järjestelmällä. Kokonaistyytyväisyysindeksi STUKissa oli 3,91 (miehillä 3,94 ja naisilla 3,88), ja se pysyi näin selvästi parempana kuin valtiolla keskimäärin (3,70). STUKin henkilöstö on tyytyväisintä Työnantajakuva ja arvot -kohdan osalta (4,17), samoin kuin vuonna 2023 (4,04) ja 2022 (4,00).

STUKin HenkilöstöBaron perusteella sukupuolten tasa-arvo toteutuu työyhteisössä hyvin (STUK 4,19 ja valtio 4,17), kuten myös ihmisten yhdenvertaisuus (STUK 4,13 ja valtion 4,00). STUK käynnisti vuoden 2024 aikana viranomaisen toiminallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisen osaksi henkilöstöpoliittista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa.

STUKissa on tavoitteena, että henkilöstön osaaminen ja ammattitaito ovat korkealla tasolla. Henkilöstökoulutukseen käytettiin kokonaistyöajasta 2,02 % eli 5,1 työpäivää henkilötyövuotta kohden. HenkilöstöBaron kohdan ”Osaaminen, oppiminen ja uudistuminen” STUKin arvio oli 3,93 (3,8 vuonna 2023 ja 3,72 vuonna 2022) ollen parempi kuin valtion (3,74). Vuonna 2024 jatkettiin henkilöresurssien suunnittelun prosessin ja siihen liittyvän työkalun kehittämistä. Erityinen painopiste oli henkilöstöresurssien suunnittelun, virkarakenteiden ja taloudellisten resurssien välinen tasapaino. Osaamiskartoitusten tarkennuksia, pätevyyskoulutusten rakentamista ja tulevaisuuden osaamistarpeiden kartoitusta jatkettiin systemaattisesti osastoittain vuoden 2024 aikana ja työ jatkuu kesälle 2025 saakka. Tavoitteena on kattava ja systemaattinen koulutusohjelma, joka vastaa myös tulevaisuuden osaamistarpeisiin.

STUK tukee henkilöstön työkykyä ja työhyvinvointia eri tavoin. STUKin tarjoamia toimintoja ovat mm. kattavat työterveyshuollon palvelut, matalan kynnyksen psykologinen hyvinvointivalmennuspalvelu, ePassi (liikunta-, hyvinvointi- ja kulttuuri- sekä lounasetu), oman kuntosalin käytön mahdollisuus sekä virkistystoiminta, jota STUKin henkilökuntayhdistys järjestää.

STUK jatkoi vuonna 2024 suunnittelutoimenpiteitä kustannustehokkaan toiminnan ja kestävän talouden vahvistamiseksi. STUKin kestävän talouden ja vaikuttavan johtamisen kehittämisohjelma on jaettu neljään toimenpidekokonaisuuteen, joita ovat 1) Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonnan rahoitusjärjestelmän kehittäminen ja arviointi, 2) Valtion henkilöstöstrategian toimeenpano ja johtamisedellytysten vahvistaminen, 3) Tuloksellisten rakenteiden ja prosessien arviointi ja kehittäminen ja 4) Kestävän talouden varmistaminen ja vahvistaminen. STUK teki tuottavuusohjelman mukaiset suunnitelmat säästötavoitteiden saavuttamiseksi vuosille 2025–2027. Tilatehokkuuden nostaminen valittiin merkittäväksi säästökohteeksi. Tavoitteen saavuttamiseksi on käynnissä toimitilahanke kumppaniviraston kanssa, jossa STUK tiivistää omaa toimintaa nykyisissä toimitiloissa ja luovuttaa osan laboratoriotiloista kumppaniviraston käyttöön.

STUKin johtamisjärjestelmän hankintaohjeiden lisäksi mm. virkamatkoja koskevassa ohjeessa on korostettu kustannussäästöjen lisäksi ympäristökuormituksen vähentämiseen pyrkimistä valtion matkustusstrategian mukaisesti esim. etäkokouskäytännöillä ja matkustustavan valinnoilla. Sosiaalisen ja ekologisen vastuun periaatteet huomioidaan hankinnoissa tarkoituksenmukaisella tavalla tapauskohtaisesti arvioiden. STUKin omissa kilpailutuksissa edellytetään, että tarjoajat ovat hoitaneet yhteiskunnalliset velvoitteensa asianmukaisesti, ovat maksaneet veronsa ja sosiaaliturvamaksunsa ja noudattavat ympäristönsuojelua, työsuojelua, työoloja ja työehtoja koskevia lakisääteisiä velvoitteitaan. Valtioneuvoston periaatepäätös kestävien ympäristö ja energiaratkaisujen edistämisestä julkisissa hankinnoissa edellyttää, että julkisissa hankinnoissa otetaan huomioon ympäristönäkökohdat.