Laskeuman radioaktiivisuus

Laskeumalla tarkoitetaan maahan tai veteen ilmasta laskeutuneita radioaktiivisia aineita. Laskeuma voi tulla joko sateen mukana märkänä laskeumana tai kuivana laskeumana. Laskeumanäytteiden analysointi antaa tietoa eri puolille maata tulevien radioaktiivisten aineiden määristä ja on lähtökohta selvityksille ja tutkimuksille, jotka käsittelevät radioaktiivisten aineiden kulkeutumista maa- ja vesiympäristössä.

Näytteiden keräys

Laskeumanäytteitä kerätään jatkuvasti kahdeksalla paikkakunnalla. Näytteen keräysjakso on tavallisesti yksi kuukausi. Jos ilmanäytteiden tai ulkoisen säteilyn mittausten perusteella saadaan viitteitä tuoreesta laskeumasta, laskeumanäytteiden keräysjaksoa lyhennetään. Näin saadaan nopeasti tietoa laskeuman koostumuksesta ja radioaktiivisten aineiden määristä eri paikkakunnilla.

Laskeumanäytteet kerätään ruostumattomasta teräksestä valmistetulla laitteella, jonka keräysala on 0,07 m². Laite ei erota sateen mukana tullutta märkää laskeumaa ja kuivaa laskeumaa toisistaan, vaan kerää ne yhteen. Talviajan näytteiden keruun helpottamiseksi laitteessa on lämmitysvastus, mikä pitää näytteen sulana ja varmistaa sen, että kaikki keräysastiaan satanut lumi tulee mukaan näytteeseen.

Näytteiden analysointi

Yleensä laskeumanäytteiden tilavuutta pienennetään haihduttamalla näyte ennen analysointia. Näin pystytään havaitsemaan pienetkin radioaktiivisten aineiden pitoisuudet. Haihdutusjäännös laitetaan pieneen purkkiin ja siitä määritetään gammaspektrometrisesti gammasäteilyä lähettävät radioaktiiviset aineet, kuten esimerkiksi cesium-137. Näytteestä voidaan lisäksi määrittää radiokemiallisen erottamisen vaativia beeta- tai alfasäteilijöitä, kuten esimerkiksi strontium-90 ja plutonium. Lisäksi kahdelta paikkakunnalta kerätyistä sadevesinäytteistä määritetään tritiumpitoisuudet.

Mittaustulokset

STUK julkaisee mittaustulokset niiden valmistuttua.

Radioaktiivisten aineiden laskeuma kahdeksalla paikkakunnalla vuonna 2023

Taulukko 1: Taulukossa on cesium-137-laskeumien neljännesvuosisummat eri paikkakunnilla. Strontium-90:n osalta näytteet yhdistetään paikkakuntakohtaisesti vuosittain. Tulokset ovat becquereliä neliömetrissä (Bq/m2). 

Kaupunki Cs-137 (Bq/m2) Sr-90 (Bq/m2)
  Tammi-maaliskuu 2023 Huhti-kesäkuu 2023 Heinä-syyskuu 2023 Loka-joulukuu 2023 Tammi-joulukuu 2023
Imatra 0,23 0,44 0,18 0,40 0,65
Ivalo <0,08 0,09 0,11 0,08 <0,05
Kajaani 0,06 0,17 0,19 <0,11 0,11
Kotka 0,27 1,5 0,55 0,27 0,09
Kuopio <0,10 0,18 0,10 0,08 <0,05
Rovaniemi 0,09 0,09 0,11 0,07 <0,05
Sodankylä <0,06 0,13 0,11 0,10 <0,04
Vantaa 0,10 0,11 0,11 0,10 <0,05

Tritiumpitoisuudet sadevesinäytteissä 2023

Sadeveden tritiumpitoisuudet vuonna 2023 olivat pienet. Tritiumin aktiivisuuspitoisuudet olivat välillä 1-2 Bq/l tai alle havaitsemisrajan. 

Taulukko 2: Tritiumpitoisuudet sadevesinäytteissä vuonna 2023.

Referenssipäivä Rovaniemi
H-3 (Bq/l)
Vantaa
H-3 (Bq/l)
19.1.2023 <1,1 <1,1
20.2.2023 <1,1 <1,1
19.3.2023 <1,1 <1,1
17.4.2023 1,5 <1,2
19.5.2023 1,3 1,5
19.6.2023 1,9 <1,2
20.7.2023 1,3 1,8
21.8.2023 <1,2 1,6
18.9.2023 1,1 1,3
19.10.2023 <1,2 <1,2
20.11.2023 <1,2 <1,2
18.12.2023 <1,2 1,2

Cesium-137 ja strontium-90-laskeumat

Ennen vuotta 1986 havaitun laskeuman radioaktiiviset aineet ovat peräisin ilmakehässä tehdyistä ydinasekokeista. Tälle laskeumalle on tyypillistä vuodenaikaisvaihtelu. Vuoden 1986 jälkeen laskeumanäytteissä havaitut Cs-137 ja Sr-90 ovat peräisin pääasiassa Tšernobylin onnettomuudesta. Laskeuman mukana tulleet radioaktiiviset aineet liikkuvat paikallisesti ja pieni osa niistä joutuu uudelleen ilmaan.

Cesium-137- ja strontium-90-laskeumat pääkaupunkiseudulla 1960–2022
Cesium-137- ja strontium-90-laskeumat pääkaupunkiseudulla 1960–2022. Huiput 1960- ja 1980-luvuilla johtuvat ilmakehässä tehdyistä ydinkokeista ja vuonna 1986 tapahtuneen Tšernobylin onnettomuuden aiheuttamasta laskeumasta.

 

Cesium-137- ja strontium-90-laskeumat Rovaniemellä 1972–2022.
Cesium-137- ja strontium-90-laskeumat Rovaniemellä 1972–2022.