Tukiasemat
Tukiasemien toiminta ja sijoittelu
Matkapuhelimen ja tukiaseman välinen tietoliikenne on toteutettu radioaaltojen avulla. Puhelu tai muu informaatio siirtyy matkapuhelimesta radioaaltona lähimpään tukiasemaan ja siitä edelleen kiinteään verkkoon joko suoraan tai mikroaaltolinkin kautta.
Kaupungeissa ja taajamissa suurta aluetta palvelevat niin sanotut makrosolutukiasemat on usein sijoitettu talojen katoille tai ulkoseinille. Harvaan asutuilla seuduilla käytetään enemmän tukiasemamastoja. Samassa paikassa voi olla useamman operaattorin tukiasema-antenneja. Matkaviestinverkossa käytetään myös pienempiä alueita palvelevia tukiasemia muun muassa sisätilakuuluvuuden parantamiseen.
Suomessa on käytössä useita matkaviestintekniikoita, joista varhaisin otettiin käyttöön 1990-luvun alkupuolella. Lisääntyneiden tiedonsiirtotarpeiden myötä uusia tekniikoita on otettu käyttöön noin kymmenen vuoden välein. Viimeisimpänä käyttöönotettu 5G-verkko saavuttaa jo suurimman osan suomalaisista.
Muun muassa matkaviestinverkkojen taajuuksista ja kuuluvuudesta löytyy tietoa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin sivuilta.
• Lue lisää matkaviestinverkkojen taajuuksista ja luvanhaltijoista
• Lue lisää matkaviestinverkkojen toimivuudesta
Väestön altistus tukiasemien kentille on vähäistä
Matkaviestinverkkojen säteilyturvallisuuden varmistamiseksi säteilylainsäädännössä on määritelty altistuksen raja-arvot. Ne noudattavat Euroopan unionin neuvoston suositusta, joka on voimassa useimmissa Euroopan maissa. Radiotaajuisten kenttien ainoa tieteellisesti todennettu vaikutus ihmiseen on kudosten lämpeneminen. Rajaksi määrätyn altistuksen ja terveydelle haitallisen kudosten lämpenemisen väliin jää iso turvamarginaali.
Väestön altistuminen tukiasemien radiotaajuisille kentille on tyypillisesti merkittävästi raja-arvoja pienempää. Altistus pienenee nopeasti, kun etäisyys tukiasema-antenniin kasvaa. Väestön altistuksen raja-arvot voivat ylittyä pisimmillään noin kymmenen metrin päässä suurta aluetta palvelevan makrosolutukiaseman antennista. Sivullisilla ei saa olla pääsyä tälle alueelle. Pientä aluetta palvelevissa tukiasemissa lähetysteho on matala, eivätkä raja-arvot välttämättä ylity edes kosketusetäisyydellä.
Talon katolla tai ulkoseinällä oleva tukiasema ei altista merkittävästi talon asukkaita, koska radioaallot suuntautuvat antennin etupuolelle. Antennista alaspäin, ylöspäin tai taaksepäin kohdistuvat radioaallot ovat selvästi heikommat.
Uuden 5G-matkaviestinverkon käyttöönotto on herättänyt keskustelun säteilyturvallisuudesta. Tämänhetkisen tiedon perusteella 5G-verkon aiheuttamasta altistuksesta ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan. Alla perusteluja näkemyksen tueksi:
• Altistuksen raja-arvot kattavat kaikki 5G-verkon taajuudet.
• 5G-tukiasemien lähetystehot ovat samaa luokkaa kuin aiemmissa matkaviestintekniikoissa.
• 5G-tukiasemat eivät ole lisänneet merkittävästi väestön altistusta.
• Altistus on enimmilläänkin selvästi raja-arvoja pienempää paikoissa, joihin väestöllä on pääsy.
Altistuksen raja-arvot perustuvat parhaaseen tieteelliseen näyttöön
STUK seuraa raja-arvojen ajantasaisuutta ja alan tutkimustiedon kehitystä. STUK perustaa näkemyksensä ensisijaisesti riippumattomien kansainvälisten asiantuntijaryhmien (mm. WHO, SCHEER, ICNIRP) julkaisemiin kirjallisuuskatsauksiin radiotaajuisten kenttien terveysvaikutuksista. Kyseisissä ryhmissä on monipuolista ja monitieteellistä osaamista, jota terveysvaikutusten arviointiin tarvitaan. Kirjallisuuskatsauksia varten ryhmät ovat käyneet läpi tuhansia tutkimuksia. Tutkimusten arviointiin ne käyttävät ennalta-asetettuja laatukriteerejä.
Osassa tutkimuksia on havaittu biologisia vaikutuksia esimerkiksi soluviljelmissä, mutta näyttöä muista kuin kudosten lämpenemiseen perustuvista terveysvaikutuksista ei ole saatu. Katsausten perusteella Suomessa käytettävät altistuksen raja-arvot ovat ajan tasalla.
Vastuu raja-arvojen noudattamisesta on matkaviestinoperaattorilla. Niiden on esimerkiksi selvitettävä väestön altistus radiotaajuisille kentille ennen uuden tukiaseman käyttöönottoa. Altistus ei saa olla raja-arvoja suurempaa paikoissa, joihin väestöllä on pääsy.
STUK seuraa aktiivisesti operaattorien toimintaa. STUK puuttuu tarvittaessa tukiasema-asennuksiin, jos on syytä epäillä, että väestö voisi altistua raja-arvot ylittäville radiotaajuisille kentille.
STUK on mitannut useiden tukiasemien altistustasoja mm. asunnoissa ja ulkotiloissa. Kaikki mittaustulokset ovat olleet selvästi toimenpidetasoja pienempiä.
Altistuksen raja-arvot
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1045/2018 (väestön raja-arvot)
Valtioneuvoston asetus 388/2016 (työntekijöiden raja-arvot)
Neuvoston suositus 1999/519/EY
Raportteja
Väestön altistuminen matkapuhelintukiasemien radiotaajuisille kentille Suomessa (STUK-TR 16)
Tukiasema-antennien asentaminen (STUK opastaa)
ICNIRP (International Commission for Non-Ionizing Radiation Protection), 1998, ICNIRP guidelines for limiting exposure to time-varying electric, magnetic and electromagnetic fields (up to 300 GHz) (pdf)
ICNIRP (International Commission for Non-Ionizing Radiation Protection), 2020, ICNIRP guidelines for limiting exposure to electromagnetic fields (100 kHz to 300 GHz) (pdf)
SCENIHR/SCHEER, 2015, Opinion on potential health effects of exposure to electromagnetic fields (EMF) (pdf)
WHO, 2020, World Cancer Report 2020 (sivut 88-89)