Radon aiheuttaa keuhkosyöpää

Radon on näkymätön ja hajuton radioaktiivinen jalokaasu, jota esiintyy maaperässä, ja josta se voi tunkeutua rakennusten sisäilmaan. Pitkäaikainen oleskelu korkeassa radonpitoisuudessa suurentaa keuhkosyövän riskiä. Radonaltistumisen on arvoitu aiheuttavan Suomessa vuosittain 150–270 keuhkosyöpää (1).

Radon on radioaktiivinen aine ja sen hajotessa syntyy alfasäteilyä. Kaksi kolmasosaa suomalaisten keskimääräisestä säteilyannoksesta on peräisin sisäilman radonista (3). Radon tai sen hajoamistuotteet voivat kulkeutuvat hengitysilman mukana keuhkoihin, joihin pääosa radonin tuottamasta säteilystä kohdistuu. Keuhkoihin kohdistuva säteilyannos suurentaa keuhkosyövän riskiä. Mitä kauemmin ja mitä suuremmassa radonpitoisuudessa oleskelee, sitä suurempi riski on. 

Suomessa todetaan vuosittain noin 2800 keuhkosyöpää, joista jopa 270 liittyy sisäilman radoniin. Sisäilman radon on toiseksi merkittävin keuhkosyövän aiheuttaja tupakoinnin jälkeen. Tutkimusten mukaan pitkäaikainen oleskelu radonpitoisuudessa 100 Bq/m³ aiheuttaa 16 prosentin lisäriskin sairastua keuhkosyöpään (2). Jos kaikkien rakennusten radonpitoisuus saataisiin pienennettyä pitoisuuteen 25 Bq/m³, pystyttäisiin estämään 100–170 keuhkosyöpää vuosittain. Yksittäisen henkilön keuhkosyöpäriskiä on kuitenkin mahdoton arvioida, sillä radonaltistuksen ja keuhkosyövän välinen yhteys on päätelty tutkimalla isoja väestöryhmiä. Syövän ilmaantuminen on aina usean tekijän ja sattuman summa.

Tupakoitsijoilla radonista aiheutuva riski on suurempi kuin tupakoimattomilla. Kolmenkymmenen vuoden asuminen 700 Bq/m³ radonpitoisuudessa kaksinkertaistaa riskin sairastua keuhkosyöpään 75 ikävuoteen mennessä. Tupakoitsijan riski sairastua keuhkosyöpää ilman radonaltistusta on 10 %, ja 700 Bq/m³ pitoisuudessa asuvalla tupakoijalla 20 %. Vastaavasti tupakoimattomalla sairastumisriski ilman radonia on 0,5 % ja se kaksinkertaistuu radonin vaikutuksesta 1 %:iin. Radonin aiheuttamista keuhkosyövistä valtaosa esiintyy tupakoijilla, miehillä ja 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä, sillä näissä ryhmissä keuhkosyövän ilmaantuvuus on suurin. Radonin voidaankin sanoa aiheuttavan keuhkosyövän tavallisimmin yhdessä tupakan kanssa.

Nykykäsityksen mukaan radon ei aiheuta muita terveyshaittoja kuin keuhkosyöpää. Se ei aiheuta allergisia reaktioita, huimausta, väsymystä eikä muita sen kaltaisia tuntemuksia. Lisätutkimuksia on kuitenkin käynnissä muiden syöpätyyppien osalta. 

Radon ei vahingoita esineitä tai elintarvikkeita, joita säilytetään tilassa, jossa on korkea radonpitoisuus. Kun esine tuodaan pois tilasta, sen pinnalle kertyneet radonin hajoamistuotteet katoavat muutamassa tunnissa. 

WHO:n eurooppalainen syöväntorjuntaohjeisto neuvoo selvittämään kodin radonpitoisuuden. 
12 tapaa vähentää syöpäriskiä https://cancer-code-europe.iarc.fr/index.php/fi/

Julkaisut

1. Kurkela O, Nevalainen J, Pätsi SM, Kojo K, Holmgren O, Auvinen A. 2023. Lung cancer incidence attributable to residential radon exposure in Finland. Radiat Environ Biophys, 62, 35-49 https://link.springer.com/article/10.1007/s00411-022-01004-1 
2. Darby et al. 2005. Radon in homes and risk of lung cancer: Collaborative analysis of individual data from 13 European case-control studies. British Medical Journal, 330, 23–227 https://www.bmj.com/content/330/7485/223 
3. Suomalaisten keskimääräinen efektiivinen annos vuonna 2018 (julkari.fi)