Säteily kauneudenhoidossa
Moni esteettinen tai kosmetologinen laitehoito perustuu ihon tai kehon käsittelyyn säteilyllä. Säteilyä käytetään esimerkiksi tatuointien tai karvojen poistoon, ihomuutosten häivyttämiseen ja vartalon muotoiluun, kuten rasvan tai selluliitin poistoon.
Kauneudenhoidossa kehoa voidaan käsitellä optisella säteilyllä, radiotaajuisella säteilyllä sekä ultraäänellä. Optisella säteilyllä tarkoitetaan näkyvän valon lisäksi laser-, ultravioletti- ja infrapunasäteilyä.
Palveluntarjoajien ja asiakkaiden on hyvä olla tietoisia säteilyn käyttöön liittyvistä riskeistä. Säteilyä käyttäessä enemmän ei ole aina parempi, sillä liian voimakas säteily voi aiheuttaa monenlaista vauriota ja haittaa. Vauriot voivat olla esimerkiksi ihon palovammoja ja niiden seurauksena syntyviä arpeutumia. Myös ihon pigmentaatioon voi syntyä väliaikaisia tai pysyviä muutoksia. Väliaikaistenkin vaurioiden korjautuminen voi kestää jopa kuukausia, ja niiden korjaaminen saattaa vaatia lääketieteellistä hoitoa. Aina vaurion korjaaminen ei ole mahdollista. Esimerkiksi huolimattoman laserin käytön seurauksena suojaamattomaan silmään osunut säde voi vaurioittaa verkkokalvoa, eikä silmää pystytä hoitamaan enää entiselleen.
Toisin kuin joskus ajatellaan, kivun tunne ei ole merkki siitä, että hoito toimii. Usein kipuaistimus on ensimmäinen viesti siitä, että liikutaan riskirajalla tai jo sen väärällä puolen. Aina kipuaistimusta ei kuitenkaan synny. Osa hoidoista kohdistaa voimakkaimman säteilyn ihonalaisiin kudoksiin, joissa ei ole tuntoaistia. Tällöin mahdolliset vauriot ja niihin liittyvä kipu voivat ilmetä vasta hoitoa seuraavien päivien aikana. Joissain hoidoissa säteilyä voidaan kohdistaa iholle myös niin lyhytaikaisesti, ettei kipuun ehdi reagoimaan. Riskit kasvavat myös silloin, kun hoidon aikana kipuaistimusta pyritään estämään puuduttamalla tai jäähdyttämällä ihoa.
Ammattitaitoinen kosmetologi voi tehdä monet käsittelyt turvallisesti. Vaativammissa toimenpiteissä on kuitenkin syytä kääntyä lääketieteen ammattilaisten puoleen. Osa toimenpiteistä edellyttää niin voimakkaan säteilyn käyttöä, että niiden tekeminen on sallittua vain terveydenhuollossa. Vaativa toimenpide on esimerkiksi tatuoinninpoisto suuritehoisella laserlaitteella.
Hoidon esteitä eli vasta-aiheita tai kontraindikaatioita kysyttäessä asiakkaan tulee olla ehdottoman rehellinen, koska esimerkiksi erilaiset lääkkeet ja sairaudet voivat vaikuttaa merkittävästi ihon ja kehon kykyyn sietää säteilyä. Raskauden aikana kaikkien hoitojen ottamista tulee välttää, mikäli on epäilyksiä hoidon turvallisuudesta sikiölle.
Säteilyturvakeskus (STUK) valvoo säteilyn käytön turvallisuutta kauneudenhoidossa. Hoitojen toimivuuteen, tehokkuuteen tai hoitotuloksiin STUK ei ota kantaa.
Tatuoinninpoistossa käytetään voimakasta laseria, ja vain laserturvallisuusluokan 4 laserilla pystytään häivyttämään tatuointeja. Luokan 4 laserit tuottavat niin voimakasta säteilyä, että ihoon voi muodostua pysyviä vaurioita. Siksi niiden käyttö ihon käsittelyyn on sallittu ainoastaan terveydenhuollon ammattilaisille. Tatuoinninpoistossa laserilla tuleekin kääntyä kauneudenhoitopalvelujen sijasta lääketieteen ammattilaisten puoleen. Tehokkaiden laserlaitteiden käyttöön liittyy myös pysyvien silmävaurioiden riski, sillä silmään osuessaan luokan 4 laserin säteily vahingoittaa näköä välittömästi ja usein pysyvästi.
Perinteisten menetelmien (depilaatio, vahaus, sokerointi) ohella karvanpoistoon käytetään myös lasereita ja valoimpulssilaitteita. Laseria käytettäessä onnistunut karvanpoisto edellyttää laserturvallisuusluokkaan 4 kuuluvan laitteen käyttöä. Luokan 4 lasereita saa käyttää ihon käsittelyyn vain terveydenhuollossa, joten vain terveydenhuollon ammattilaiset saavat poistaa karvoja laserilla. Luokan 4 lasereiden säteilyteho on niin korkea, että ihovauriot ovat mahdollisia. Ihovauriot voivat olla palovammoja tai pysyvämpiä vauriota, esimerkiksi arpeumia. Silmään osuessaan luokan 4 laserin säteily vahingoittaa silmää ja näköä välittömästi ja usein pysyvästi.
Valoimpulssitekniikkaa (IPL, engl. intense pulsed light) käytettäessä on myös olemassa vaara palovammojen synnylle. Varsinkin kun käsitellään tummaa ihoa, suuri energiamäärä saattaa imeytyä ihoon aiheuttaen palovamman. Samoin ihon muut tummat kohdat (luomet, tatuoinnit) imevät voimakkaasti säteilyä, jolloin niitä ympäröivät kudokset lämpenevät voimakkaammin. Väärin tehtynä ihon pigmentaatioon syntyvät pysyvät muutokset, kuten ihoalueen läikikäs tummeneminen tai vaaleneminen, ovatkin valoimpulssikäsittelyn mahdollisia ei-toivottuja seurauksia.
Ihoa voidaan käsitellä usealla eri tekniikalla.
Laserilla pyritään parantamaan ihon ulkonäköä esimerkiksi kuorimalla ihokerroksia. Liian voimakkaan laserin käyttö voi aiheuttaa ihovaurioita. Laserturvallisuusluokan 4 lasereita saa käyttää ihon käsittelyyn vain terveydenhuollossa. Sama rajoitus pätee myös hoitoihin, joissa lasersäde kohdennetaan paljaan ihon sijasta iholle levitettyyn kosmeettiseen valmisteeseen, kuten niin sanotuissa carbon- tai hollywood-kuorinnoissa käytettävään hiililiuokseen.
Radiotaajuista säteilyä käyttävillä RF-laitteilla (engl. radio frequency) pyritään stimuloimaan ihonalaisia kehonosia. Tavoitteena on yleensä ihon ulkonäön nuorentaminen. RF-käsittelyssä suuri määrä sähkömagneettista energiaa kohdennetaan iholle. RF-säteilyn imeytyminen ihoon ja ihonalaisiin kudoksiin vaihtelee, joten hoito vaatii tarkkuutta. Liian suuren altistumisen seurauksena ihoon saattaa aiheutua pistelyä ja punoitusta ja pahimmassa tapauksessa jopa palovamma. Vaurioita saattaa syntyä ihon pintakerroksen alle, jolloin niiden havaitseminen on vaikeaa eikä välitöntä kipuaistimusta välttämättä synny.
Ultraääntä käytetään stimuloimaan ihonalaisia kehonosia, minkä toivotaan esimerkiksi parantavan ihon kimmoisuutta. Ultraääntä voidaan käyttää myös ihon puhdistamiseen. Ultraäänen käytössä on syytä varoa sen kohdistumista luustoon, koska liian tehokas ultraääni voi vaurioittaa luuta. Ultraäänen heijastuminen ihon eri kerrosten rajapinnoilla on myös vaikeasti ennakoitavissa. Erityisesti ultraääntä voimakkaasti kohdistavien laitteiden (esim. HIFU-laitteet, engl. high intensity focused ultrasound) käyttöön liittyy kudosvaurioiden riski, sillä ultraäänienergia kohdistuu hyvin pienelle alueelle.
Silmä on erityisen vaurioitumisherkkä elin ultraäänialtistuksen suhteen. Tämän vuoksi kasvojen alueelle kohdistuvissa ultraäänihoidoissa tulee huolehtia, ettei ultraääntä kohdisteta silmään. Ultraääni saattaa kulkeutua silmään myös epäsuorasti, esimerkiksi johtumalla kallon luita pitkin. Lisäksi kasvojen alueen ultraäänihoidoissa tulee huomioida kasvojen rasvakerroksen ohuus, mikä saattaa aiheuttaa yllättäviä tehotihentymiä.
Valoimpulssitekniikassa iholle suunnataan voimakas, lyhytkestoinen valoimpulssi tai valoimpulssisarja. Ihonhoidossa tavoitteena voi olla esimerkiksi pigmenttiläiskien poisto, aknen hoito tai muu ihon ulkonäön parantaminen. Valoimpulssissa voidaan tuoda suuri määrä energiaa pienelle ihoalalle ja lopputuloksena voi olla esimerkiksi palovamma tai muutoksia pigmentaatiossa.
Kauneudenhoidossa vartaloa voidaan pyrkiä muokkaamaan säteilyä käyttäen. Tavoitteena on yleensä rasvakudokseen tai selluliittiin vaikuttaminen.
Kun rasvanpoistoa tehdään lasersäteilyä hyödyntäen, puhutaan yleensä lipolaser-hoidoista. Tällöin suhteellisen matalatehoista laservaloa kohdistetaan rasvasoluihin, jolloin solut hajoavat ja niistä vapautunut aines poistuu aineenvaihdunnan mukana kehosta.
Rasvanpoistoa voidaan tehdä myös radiotaajuisia hoitolaitteita käyttäen. Tällöin rasvakudosta lämmitetään radiotaajuuslaitteen kehoon aiheuttamien sähkövirtojen avulla, jolloin lämpenemisen vaikutuksesta rasvakudoksen tilavuuden tulisi pienentyä ja kehon hoikistua. Rasvakudokseen vaikuttavat laitteet eivät voi olla kovin pienitehoisia, minkä seurauksena toimenpiteisiin liittyvät riskit lisääntyvät. Kun käytetään liian voimakasta laitetta, riskinä on kudosten liiallinen lämpeneminen ja palovammojen syntyminen.
Kavitaatiohoidoissa ihonalaista rasvakerrosta pyritään rikkomaan ultraäänen aiheuttaman kavitaatiovaikutuksen avulla. Hoidon aikana ultraääni aiheuttaa nopeita paineen muutoksia kohdealueelle muodostaen pieniä kaasukuplia rasvasolujen väliseen kudosnesteeseen. Painevaihtelujen jatkuessa kuplat romahtavat ja aiheuttavat samalla rasvasolujen seinämiin repeämiä. Rasvasoluista vapautuneen aineksen pitäisi poistua aikaa myöten kehosta normaalin aineenvaihdunnan mukana. Kavitaatiovaikutuksen aikaansaaminen rasvakudoksessa edellyttää suhteellisen voimakkaan ultraäänienergian kohdistamista kudoksiin, jolloin myös hoidon riskit kasvavat.
Ultraäänikavitaatiossa käytettävän ultraäänen tunkeutumissyvyys kehoon on jopa kymmeniä senttimetrejä, joten altistusta saattaa kohdistua myös hoidettavan henkilön luustoon, sisäelimiin ja raskaana ollessa sikiöön. Sikiöön kohdistuvien riskitekijöiden vuoksi sosiaali- ja terveysministeriö ja STUK katsovat, että ultraäänikavitaatiota ei pidä tehdä varsinkaan raskauden aikana. Lisäksi rasvakerrokseen sitoutuneet aineet saattavat kerralla vapautuessaan aiheuttaa riskin hoidettavan henkilön, imetettävän lapsen tai sikiön terveydelle.
Kauneudenhoitopalveluiden ultraäänihoitoja ei pidä sekoittaa lääketieteellisiin ultraäänitutkimuksiin. Ultraäänitutkimuksia käytetään muun muassa syöpäseulonnassa ja sikiöseulonnassa. Nämä tutkimukset ovat täysin turvallisia, eikä niistä ole haittaa potilaan tai sikiön terveydelle.
Vahingon sattuessa
Mikäli kosmeettisessa hoidossa syntyy vamma tai epäillään sellaisen syntyneen, tulee ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon, jossa arvioidaan vamman laatu ja mahdollisesti tarvittava lääketieteellinen jatkohoito.
Kauneudenhoidoissa tapahtuneissa vahinkotapauksissa neuvoja antaa kuluttajaneuvonta, mikäli asiakkaan ja kauneudenhoitoyrityksen välillä ei päästä tyydyttävään ratkaisuun vahingon korvaamisessa.
STUK toivoo, että mahdollisista vahingoista ja epäillyistä vaatimustenvastaisista palveluista ilmoitettaisiin myös osoitteeseen stuk (at) stuk.fi.
Terveydenhuollossa tapahtuneet vahingot käsittelee Potilasvakuutuskeskus.