Alara-lehti

Säteilyturvakeskuksen (STUK) julkaisema Alara-lehti ilmestyi vuosina 1992-2012 ja käsitteli ajankohtaisia aiheita säteilyn käytöstä, säteilyturvallisuudesta ja ydinturvallisuudesta. Lehti tarjosi asiantuntevaa tietoa alan ammattilaisille, viranomaisille ja muille aiheista kiinnostuneille. 

Tällä sivulla on julkaistu sähköisessä muodossa osa Alara-lehden numeroista eri vuosilta. 

Jos et löydä etsimääsi lehteä tai artikkelia sähköisesti, voit tilata ne STUKin kirjaamosta lähettämällä sähköpostia osoitteeseen [email protected]. Kerro viestissäsi tarkasti, minkä lehden tai artikkelin haluat saada luettavaksi.

Usein kysyttyjä artikkeleita

• Tshernobylin onnettomuudesta 30 vuotta (Alara 2/2006) (PDF)
• Fukushiman ydinvoimalaitoksen onnettomuus (Alara 2/2011) (PDF)

Siirry PDF-muodossa saatavilla oleviin vuosikertoihin

2012 | 2011 | 2010 | 2009 | 2008 | 2007 | 2006 | 2005

Vuosikertojen 2000-2004 sisältölistaukset

2012

Alara 1/2012

Alara 1/2012 kokonaisuudessaan (PDF)

Pääkirjoitus: Eteenpäin, sanoi mummo lumessa!

Lyhyesti

• TT-tutkimusten yleistyminen huolettaa pohjoismaisia säteilyviranomaisia: Pohjoismaiset säteilyturvallisuusviranomaiset julkaisivat tammikuussa 2012 yhteisen kannanoton tietokonetomografiatutkimusten (TT) lisääntymisestä lääketieteellisissä tutkimuksissa. Vaikka TT-tutkimuksista on selvästi hyötyä diagnoosien teossa, haluavat viranomaiset kiinnittää huomion tutkimusten aiheuttamaan säteilyaltistukseen ja ehkäistä turhia TT-tutkimuksia.
• Annosrekisteri uudistetaan tänä vuonna: STUK pitää valtakunnallista rekisteriä annostarkkailussa olleille työntekijöille aiheutuneista säteilyannoksista. Vuoden 2012 aikana STUK ottaa käyttöön uuden annosrekisterin.

Artikkelit

STUK valmistautuu ydinvoimaloiden rakentamislupahakemusten käsittelyyn: STUKin Ydinvoimalaitosten valvonta -osastolla valmistaudutaan jo uusien ydinnvoimalayksiköiden rakentamislupahakemusten käsittelyurakkaan. Hyvissä ajoin sitä ennen pitää saada uusittua koko voimalaitosohjeisto, jonka pohjalta rakentamisluvat haetaan.

Fukushima terästi Tullin säteilyvalvontaa
Tulli tarkensi säteilyvalvonnan ohjeitaan Japanin tapahtumien jälkeen. Jo ennen Fukushimaa aloitettu laitteiston uudistaminen parantaa valvontaa entisestään. 

Säteilyvalvonta rajoilla uudistuu
STUKin ja Tullin yhteistyössä huippuluokan säteilytutkimusta sovelletaan käytännönn rajavalvontaan.

Likainen pommi mietitytti harjoituksessa
STUKin järjestämässä valmiusharjoituksessa päättäjät pohtivat Helsingin keskustan puhdistamista radioaktiivisista aineista.

Ydinturvallisuusajattelusta vientituote
Ydinvoiman rakentaminen kiinnostaa yhä uusia maita ympäri maailmaa. EU haluaa ottaa kehityksen ohjakset käsiinsä viemällä eurooppalaista ydinturvallisuusajattelua näihin maihin. STUK on aktiivisesti mukana levittämässä osaamistaan viranomaisyhteistyön kautta.

Uraanitietoa Kanadasta
STUKin sekä työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijat tutustuivat kanadalaiseen uraanintuotantoon ja sen valvontaan.

Villit laser-laitteet vedettiin pois käytöstä
Ilta-Sanomat teki viime keväänä isoja otsikoita siitä, miten "laiton laser pilasi käden". Eduskunnan oikeusasiamiehelle tehdyn kantelun seurauksena laserlaitteiden valvonta sai vauhtia.

Lähihistorian mahdottomuuksia: Vetypommit rikkoivat kalastajakylän rauhan
Kylmä sota toi ihmiskunnan kauhistuttavimmat aseet myös Euroopan ylle. Historian vakavin ydinaseturma tapahtui Espanjan kaakkoisrannikolla vuonna 1966, kun kaksi vetypommia tuhoutui lentokoneonnettomuudessa. Artikkeli: Vetypommit rikkoivat kalastajakylän rauhan (PDF)

Alara 2/2012

Alara 2/2012 kokonaisuudessaan (PDF)

Pääkirjoitus: Aseiden salakuljettaja ja FBI:n kouluttaja!

Lyhyesti

• Magneettikuvausten työntekijöiden hyvinvointia tutkitaan: Työterveyslaitos ja STUK selvittävät magneettikuvausten vaikutuksia hoitohenkilökuntaan työtilanteissa. Hankkeessa tutkitaan erityisesti melun ja sähkömagneettisten kenttien yhteisvaikutuksia työntekijöille.
• Vuonna 2011 historiallisen pienet vuosihuoltoannokset: Viime vuonna ydinvoimalaitoksissa työskentelevien säteilytyöntekijöiden annokset pienenivät peräti 30 prosenttia edellisvuodesta.

Artikkelit

Puhdistustyö jatkuu Fukushimassa
Fukushiman ydinonnettomuudesta on jo yli vuosi aikaa. Osa kaikkiaan 150 000 evakuoidusta asukkaasta ei ole vieläkään päässyt palaamaan koteihinsa.

RADPAR yhdistää eurooppalaisen radontietämyksen
Toukokuussa päättyneessä RADPAR-hankkeessa vertailtiin eri maiden radontorjunnan menetelmiä.

Radonkoulutus kiinnosti ammattilaisia
STUKin järjestämässä koulutuksessa esiteltiin aiempaa tehokkaampia, ilmanvaihtoon perustuvia korjausmenetelmiä.

Ydinvoimaloiden stressitestit osoittivat kaikkialla parannettavaa
Eurooppalaisten ydinvoimaloiden turvallisuutta luonnon ääriolosuhteissa ja vastaavien uhkien alla on nyt arvioitu stressitesteillä. Suomessa jo käynnistetyt toimenpiteet arvioitiin hyviksi.

Ydinvoimaloissa varaudutaan maanjäristyksiin
Suomessa ydinvoimaloiden järistyskestävyyttä on vahvistettu jo ennen EU:n stressitestejäkin.

Matkapuhelinsäteily - toistaiseksi turvallista
Matkapuhelinsäteilyn terveysvaikutuksista on edelleen enemmän avoimia kysymyksiä kuin vastauksia.

Uusi ilmaisin paljastaa plutoniumin
Tulli ottaa rajojen säteilyvalvonnassa käyttöön STUKissa kehitetyn menetelmän, joka havaitsee radioaktiivisia aineita aikaisempaa paremmin.

"Kaaoksesta" KETALEeseen
KETALE-tietojärjestelmä nopeuttaa onnettomuustilanteissa leviämisennusteiden tekemistä ja toimenpidesuositusten antamista.

Työryhmä selvittää ydinjätteen loppusijoitusvaihtoehdot
Ydinvoimayhtiöiden välinen kiista käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta kääntyy toivon mukaan vielä yhteistyöksi. Työ- ja elinkeinoministeriön puolueeton työryhmä selvittää vaihtoehdot vuoden loppuun mennessä.

Kasvavalle ydinenergia-alalle tarvitaan laaja kirjo osaajia
Ydinenergia-alalle tarvitaan lähimmän vuosikymmenen aikana 2400 uutta, pääosin korkeasti koulutettua osaajaa. Työntekijätarpeesta valtaosa koskee muuta kuin ydintekniikkaa pääaineenaan opiskelleita, joilla lisäksi on ydinturvallisuusosaamista.

Haastateltavana Anneli Salo: "Herrasmiessopimuksilla syntyi hyvää yhteistyötä"
STUKin pitkäaikainen tutkimus- ja valvontaosastojen johtaja Anneli Salo teki pioneerityötä ympäristön säteilyvalvontaverkoston luomisessa.

Alara 3/2012

Alara 3/2012 kokonaisuudessaan (PDF)

Pääkirjoitus: Tie vie

Lyhyesti

• Inventaari paljasti lukuisia rekisteröimättömiä hammasröntgenlaitteita: STUK lähetti viime vuonna 1772 asiakkaalle inventaarikyselyn hammasröntgenlaitteista, joiden käyttöön ei tarvita turvallisuuslupaa. Inventaari paljasti selkeitä puutteita laitteiden rekisteri-ilmoituskäytännöissä.

Artikkelit

Suomessa radiologisista tutkimuksista aiheutuva väestöannos Euroopan alhaisimpia
Radiologisista tutkimuksista aiheutunutta väestöannosta selvitetään ensimmäistä kertaa Euroopan laajuisesti Dose Datamed 2 -projektissa.

Säteilyturvakeskus arvioitavana
Työ- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa on pyytänyt IAEA:ta toteuttamaan ydinenergian ja säteilyn käyttöä koskevan arvioinnin Suomessa.

IAEA:n pääjohtaja vieraili STUKissa
Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n pääjohtaja Yukiya Amano vieraili STUKissa 22.8.2012. Pääjohtajaa kiinnostivat Suomen vierailulla erityisesti käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen suomalainen ratkaisumalli.

Nallekin käy röntgenissä
Täplällä on kaulan kanssa ongelmia. Ei kai se vain ole mennyt poikki? Onneksi röntgenillä pystytään selvittämään, mikä Täplää vaivaa.

Ripeästi, mutta rauhassa
Lasten röntgentutkimuksissa korostuvat säteilysuojelu ja hoitajan sosiaaliset taidot. Nopeutta ja pientä oveluuttakin tarvitaan.

Alarasta eteenpäin
Alara-lehti on palvellut STUKin viestintää kauan ja hyvin, mutta nyt on aika jättää sille hyvästit. Lehden julkaiseminen lopetetaan vuoden vaihteessa. Tavoitteena on kuitenkin pitää huoli siitä, että Alaran perinne elää STUKin viestinnässä tulevaisuudessakin.

Putkistokartoitus vaatii tarkkoja pelisääntöjä
Teollisuusradiografian käyttö asuntojen putkistokartoituksiin huolestuttaa Säteilyturvakeskusta.

Säteilylähde on suojattava väärinkäytöksiltä
STUK valmistelee ohjetta säteilylähteiden turvajärjestelyistä.

Ydinvoimalan vuosihuolto on tuhannen tekijän urakka
Ydinvoimalan vuosihuolto on tarkoin suunniteltu ja valvottu jättioperaatio, johon osallistuu tuhatkunta huoltoon erikoistunutta työntekijää. Pääosa vuosittaisista säteilyannoksista voimaloissa saadaan huollon aikana, joten säteilyturvallisuudesta huolehtiminen on ehdottoman tärkeää.

Röntgenhuoneiden säteilysuojauksissa on puutteita
Säteilyn lääketieteellisen käytön vaikutuksia ympäristöön rajoitetaan määräysten mukaisilla rakenteellisilla säteilysuojauksilla. Niiden asennusten lukuisat puutteet ovat johtaneet paikallisesti kohonneisiin säteilyannoksiin ja ylimääräisiin korjaustoimenpiteisiin.

Solariumeihin tulossa lisää valvontaa
Heinäkuun alusta lähtien solariumin käyttö on kiellettyä alle 18-vuotiailta. Kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen itsepalvelusolariumeja ei enää ole - paikalla pitää aina olla vastuuhenkilö opastamassa ja valvomassa.

NERIS koordinoi valmiustutkimusta
Fukushiman onnettomuus opetti, että Euroopan mailla on parannettavaa säteilyvaaratilanteisiin varautumisessa ja reagoinnissa. Haasteeseen vastaa valmiustoiminnan tutkimusta Euroopassa koordinoiva yhteenliittymä NERIS. STUK on NERIS-yhteenliittymän puheenjohtaja.

Ultraviolettivalo avuksi alfasäteilyn tunnistamiseen
Alfasäteilyä ei ole aiemmin pystytty havaitsemaan kaukana lähteestä. Uudella ultraviolettivaloa hyödyntävällä menetelmällä alfasäteily voidaan havaita jopa kilometrin etäisyydeltä. Haasteitakin vielä riittää.

Lähihistorian mahdottomuuksia: Salaperäisten lieriöiden lämpö koitui kohtalokkaaksi
Voimakkaasta säteilylähteestä ei ole nuotion korvikkeeksi. Tämän saivat julmalla tavalla kokea kolme georgialaista polttopuiden kerääjää. Artikkeli: Salaperäisten lieriöiden lämpö koitui kohtalokkaaksi (PDF)

Fukushiman äidit erityisseurannassa
Fukushiman ydinonnettomuuden jälkeen japanilaiset ovat aloittaneet väestön laajan terveysseurannan. Tarkimmassa seurannassa ovat onnettomuuden aikaan raskaana olleet naiset. 

Alara 4/2012

Alara 4/2012 kokonaisuudessaan (PDF)

Pääkirjoitus: Hiukkasen ydinfysiikkaa

Lyhyesti

• Oletko jo mitannut kotisi radonpitoisuuden? STUK suosittelee, että sisäilman radonpitoisuus mitataan kaikissa pientaloissa, rivitaloasunnoissa ja kerrostalojen alimpien kerrosten asunnoissa. Asuntojen radonmittauskausi alkoi marraskuun alussa ja jatkuu huhtikuun loppuun.
• Solariumeista on tulossa uusi ohje: Solariumlaitteiden säteilyturvavaatimuksista ja valvonnasta on valmistunut uusi ohjeluonnos. Keskeisimmät muutokset liittyvät säteilylain ja terveydensuojelulain muutoksiin solariumien käytöstä ja valvonnasta. Yksittäisistä lakimuutoksista merkittävin on solariumin käytön kieltäminen alle 18-vuotiaalta.

Artikkelit

Kansainvälinen arviointiryhmä antoi STUKille tunnustusta
Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n asettama arviointiryhmä antaa valtaosin hyvät arvosanat STUKin valvontatyöstä. Parannettavaa on etenkin lainsäädännön kirjauksissa. Ryhmän arviointityötä edeltäneessä itsearvioinnissa STUKin oma väki jo tunnisti tärkeimmät kehittämistarpeet.

Arktista yhteistoimintaa
CEEPRA-hanke selvittää ydinonnettomuuden pitkäaikaiset vaikutukset arktisilla alueilla.

Laserosoittimista on leikki kaukana
Ihmiset ovat edelleen tietämättömiä matkatuliaisina leluiksi tuotujen laserosoittimien vaaroista. Rangaistus kertoo ongelman vakavuudesta: terveydelle vaarallisten laserosoittimien hallussapidosta julkisella paikalla voidaan tuomita jopa vankeutta.

Mikä selittää matkustamohenkilöstön suurentunutta syöpäriskiä?
Väitöstutkimuksessa kehitetyillä menetelmillä voidaan arvioida tarkemmin matkustamohenkilöstön koko työuran säteilyaltistusta.

Säteily on Tullille valvonnan kohde ja apuväline
Säteillyn käyttö on tärkeä osa Tullin turvallisuusvalvontaa. Rajoilla valvotaan myös saapuvan ja lähtevän liikenteen säteilevyyttä.

Ydinmateriaalien salakauppa on yhä ongelma
STUKin johtava asiantuntija Matti Tarvainen toimi IAEA:n palveluksessa Wienissä syyskuusta 2002 tammikuun loppuun 2012. Hän teki uraauurtavaa työtä ydinmateriaalien salakaupan paljastamiseksi.

Talvivaaran säteilytoiminta STUKin valvontaan
Sotkamon Talvivaaran kaivoksen kipsisakka-altaan padolla havaittiin vuoto sunnuntaiaamuna 4.11.2012. Altaasta pääsi vuotamaan ympäristöön uraani- ja raskasmetallipitoista vettä viikon ajan. Uraanipitoisuudet kaivosalueen eteläpuolella Lumijoessa nousivat niin suuriksi, että ne ylittivät uraanin säteilyvaikutuksiin perustuvan enimmäistason 100 mikrogrammaa litrassa. STUK antoi suosituksen olla käyttämättä tällaista vettä juoma- tai ruokavetenä.

Tapahtuma ja tarve antaa veden käytön rajoittamista koskeva suositus osoittivat, että Talvivaaran kaivosalueen vesien hallinta on toimintaa, josta voi aiheutua terveydellistä tai ympäristöllistä haittaa. Siksi STUK on päättänyt, että toimintaa tulee pitää säteilylain mukaisena säteilytoimintana.

Ydinvoiman tulokkaat perehtyivät viranomaisvalvontaan
Kasvava joukko uusia maita suunnittelee ydinvoiman rakentamista. Tulokasmaiden viranomaisille järjestetty turvalisuuskurssi veti lokakuussa Suomeen osallistujia 17 maasta.

Haastateltavana Heikki Reponen: Kansainväliseltä uralta kansainvälisiin maisemiin
STUKin toimistopäällikkö Heikki Reponen jää eläkkeelle ydinturvallisuuden lähialueyhteistyöstä vastaavan yksikön esimiestehtävistä.

2011

Alara 1/2011

Alara 1/2011 kokonaisuudessaan (PDF)

Pääkirjoitus: So far so good - Entiseen ei ole paluuta

Lyhyesti

• Hanke selvittää radiologisten tutkimusten säteilyaltistusta: STUK koordinoi tänä vuonna alkanutta eurooppalaista Dose Datamed 2 -hanketta (DDM2). Hankkeessa selvitetään 39 Euroopan mmaan keskimääräistä väestölle röntgen- ja isotooppitutkimuksista aiheutunutta säteilyaltistusta. Näiden tietojen perusteella tehdään arvio eurooppalaisesta väestöannoksesta.
• STUK mukaan sosiaali- ja terveysalan yhteistyöhön: Kolme sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan asiantuntijalaitosta, Säteilyturvakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Työterveyslaitos, tiivistävät tutkimusyhteistyötään. Hallitus antoi näiden asiantuntijalaitosten yhteenliittymää koskevan asetuksen tammikuussa.
• Uusi menetelmä radioaktiivisten aineiden määrittämiseen: STUKissa on kehitetty uudenlainen menetelmä raskaiden radioaktiivisten aineiden, kuten plutoniumin, määrittämiseen. Mittauslaitteisto on saanut nimekseen PANDA, Particles And Non-Destructive Analysis.
• Geologian tutkimuskeskus 125 vuotta: Geologian tutkimuskeskuksen toiminnan aloittamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 125 vuotta.
• Japanin luonnonkatastrofi aiheutti vaaratilanteita: Japanissa sattui perjantaina 11.3.2011 voimakas maanjäristys ja sitä seurannut tsunami. Luonnonmullistukset aiheuttivat vahinkoja osalle maan itärannikolla sijaitsevista ydinvoimaloista, kun reaktorien jäähdytysjärjestelmät menivät epäkuntoon. Uutinen perustuu 14.3. klo 11 saatavilla olleisiin tietoihin. Japanin tapahtumiin palataan tarkemmin Alaran seuraavassa numerossa, joka ilmestyy 9.6.
• Uusi SAFIR parantaa tutkimuksen edellytyksiä: Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus jatkuu, kun 2010 päättyneen SAFIR2010-ohjelman tilalle tulee nelivuotinen SAFIR2014.

Artikkelit

Ydinturvayhteistyö Venäjän kanssa vaakalaudalla
STUKin keskeisin tehtävä on suojella kansalaisia säteilyn aiheuttamilta haitoilta. Tehtävän hoidossa rajoja ylittävällä lähialueyhteistyöllä on merkittävä rooli. Säteily- ja ydinturvallisuusyhteistyölle ei kuitenkaan tahdo löytyä luontevaa paikkaa, kun pohditaan koko lähialueyhteistyön muutostarpeita ja rakennetta. Työn tulevaisuus on tällä hetkellä avoin.

USA:n arvioinnista oppia Suomellekin
STUKin pääjohtaja Jukka Laaksonen ja Ydinvoimalaitosten valvonta -osaston johtaja Petteri Tiippana vierailivat viime lokakuussa kahden viikon ajan USA:ssa arvioimassa maan ydinvoimalaitosten turvallisuusvalvontaa. Vertaisarvioinnissa löytyi kehittämisideoita Suomeenkin.

Ydinvoimalaitosohjeet uudistuvat
STUKin julkaisemien ydinvoimalaitosohjeiden (YVL-ohjeet) kokonaisuudistus etenee. Ohjeiston rakenne muutetaan vastaamaan lainsäädäntöä ja samalla kiinnitetään huomiota ohjeiston käytettävyyden parantamiseen. Myös sisältö saatetaan ajan tasalle. Uusittu ohjeisto on tarkoitus saada voimaan ensi vuoden alussa.

STUK on avannut verkkopalvelun, jossa ydinenergia-alan toimivat ja tavalliset kansalaisetkin voivat tutustua tekeillä oleviin YVL-ohjeisiin ja kommentoida niitä. Kansalaisten kommentit toimitetaan ohjeiden valmistelijoille. Luvan antaneiden kansalaisten kommentit näytetään myös palveluun rekisteröityneille ammattilaisille. STUK myöntää rekisteröidyn käyttäjän oikeuksia esimerkiksi alalla toimiville voimayhtiöille, valmistajille ja tutkimuslaitoksille sekä tarkastus- ja testausyrityksille. Rekisteröitynyt käyttäjä voi ladata palveluun kommenttiasiakirjoja ja näin helpottaa virallisten lausuntojen käsittelyä STUKissa. Palvelussa voi lukea ja kommentoida myös uudistettavia säteilyturvallisuuden ST-ohjeita.

https://ohjeisto.stuk.fi/

Turvallisuuskulttuurin puutteet aiheuttivat säteilyaltistuksen
Viime vuonna sattuneessa teollisuuskuvaustapaturmassa työntekijä sai tarpeettoman säteilyannoksen. Tapahtuma on esimerkki siitä, miten puutteellinen turvallisuuskulttuuri voi johtaa tarpeettomaan säteilyaltistukseen.
 
Lähihistorian mahdottomuuksia: Kyshtumin onnettomuus salattiin yli 20 vuotta
Majakin ydinmateriaalin käsittelylaitoksella Etelä-Uralilla noin 1600 kilometriä Moskovasta itään tapahtui räjähdys 29. syyskuuta 1957. Säteilyonnettomuudesta alkoi tihkua tietoa vasta vuonna 1980. Artikkeli: Kyshtumin onnettomuus salattiin yli 20 vuotta (PDF)
 
Alfasäteilyä vai ei?
Alfasäteilyä lähettävät aineet, kuten Litvinenkon tapauksessa käytetty poloniumin isotooppi 210, ovat ihmisen kudoksiin joutuessaan erittäin vaarallisia. Alfasäteilyn tunnistaminen voikin olla elämän ja kuoleman kysymys, mutta se vaatii aikaa ja laboratorio-olosuhteita. Uusilla menetelmillä alfasäteily voitaisiin tunnistaa jo paikan päällä.

Namibian uraaniryntäys pakottaa luomaan pelisäännöt
Uraanin hinnan kohoaminen ja näköpiirissä oleva kysynnän kasvu saivat uraanin etsinnän viriämään uudelleen Suomessakin. Todellinen uraaniryntäys on kuitenkin meneillään eteläisessä Afrikassa sijaitsevassa Namibiassa. Yhteisten pelisääntöjen valmistelu on kuitenkin vielä kesken. Geologian tutkimuskeskus ja STUK tukevat Namibian viranomaisia lainsäädännön kehittämisessä.

Haastateltavana Janne Koivukoski: "Nyt mittaustiedot saa napinpainalluksella"
Maanantaina 28. huhtikuuta 1986 sisäministeriössä saatiin ensimmäisiä säteilyhavaintoja Suomesta. Tshernobylin lauantaisesta onnettomuudesta ei vielä tiedetty mitään. Onnettomuus pisti 28-vuotiaan sisäministeriön vt. suunnittelijan todelliseen tulikasteeseen. "Muutama tapaus muistuu mieleen valokuvamaisena muistona", sisäministeriön nykyinen valmiusjohtaja Janne Koivukoski kertoo.

Tshernobyl tänään
Kansainvälinen yhteisö kerää rahaa uudelle suojarakennukselle.

Alara 2/2011

Alara 2/2011 kokonaisuudessaan (PDF)

Pääkirjoitus: Järisyttävä meininki

Lyhyesti

• Fukushima ydinturvakokouksen pääaiheena: Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus nousi ydinturvallisuussopimuksen (Convention on Nuclear Safety, CNS) viidennen tarkastelukokouksen pääaiheeksi. Kokous oli Wienissä huhtikuussa. Tarkastelukokouksen merkittävintä antia oli päätös järjestää ydinturvallisuussopimuksen historian ensimmäinen teemakohtainen kokous. Kokous pidetään elokuussa 2012, ja siinä käsitellään Fukushiman opetuksia.
• Suomen ydinvoimaloissa ei välittömiä parannustarpeita: Suomalaisissa ydinvoimalaitoksissa ei ole tullut esiin sellaisia uusia uhkatekijöitä tai puutteita, jotka vaatisivat välittömiä turvallisuusparannuksia, toteaa Säteilyturvakeskus (STUK) Fukushiman onnettomuuden johdosta tekemässään selvityksessä. STUK teki selvityksen työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä.

Artikkelit

Fukushima käynnisti kriisitoimet Suomessakin
Fukushiman ydinvoimalaitoksen onnettomuudet Japanissa seurasivat perjantaina 11. maaliskuuta 2011 Sendain maanjäristystä ja sen jälkeistä tsunamia. Suomessa reagoitiin nopeasti. Kun maanjäristys tapahtui aamulla kello 7.46, reilun puolen tunnin kuluessa oli ulkoministeriön kriisiorganisaatio käynnistetty ja tilannekuvahuone täydessä toiminnassa.

Fukushima jättää jäljet elintarvikevalvontaan
Elintarvikkeiden valvonnassa Fukushima tuntuu todennäköisesti vielä vuosia ja vuosikymmeniä. Vaikka pelisäännöt ovat nyt voimassa vain kesään, on kyse pitkän aikavälin seurauksista, Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ylitarkastaja Ulla Karlström arvioi.

Hyökyaalto ylitti uhkakuvat
Japanin itärannikolla tapahtui 11.3.2011 klo 15:46 Japanin aikaa voimakas maanjäristys, jonka seurauksena valtakunnan sähköverkko kaatui laajalta alueelta. Alueella sijainneet Fukushima Dai-ichin, Fukushima Dai-nin, Onagawan ja Tokain ydinvoimalaitokset menivät maanjäristyksessä pikasulkuun. Fukushima Dai-ichilla sähkönsyöttö siirtyi ulkoisen verkon menetyksen myötä laitoksen dieselgeneraattoreille. Tästä alkoi tapahtumaketju, jonka seurauksena Japanissa tapahtui maailman vakavin ydinvoimalaonnettomuus 25 vuoteen.

Laskeuman vaikutuksia voidaan lieventää
Vakavassa ydinvoimalaonnettomuudessa radioaktiivisia aineita voi päästä ilmaan ja levitä ympäristöön. Ennen päästöpilven ylikulkua ihmisten ja eläinten altistumista ja ruoan saastumista voidaan vähentää huomattavasti, mikäli ihmiset suojautuvat sisälle, kotieläimiä pidetään sisätiloissa ja koko elintarviketuotantoa ja rehua suojataan. Suojelu- ja puhdistustoimilla voidaan myös lieventää laskeuman pitkäaikaisvaikutuksia.
 
50 vuotta ihmisen radioaktiivisuusmittauksia Lapissa
Ydinkokeet ja Tšernobylin onnettomuus näkyvät yhä saamelaisten muita suurempana radioaktiivisuutena. Sen sijaan Fukushiman onnettomuus ei näkynyt tämän kevään mittauksissa.

Jalokaasua ydinkoekiellon valvontaan
Jyväskylän yliopisto ja Säteilyturvakeskus ovat kehittäneet menetelmän puhtaiden ksenonkalibrointinäytteiden valmistamiseen. Näytteiden avulla maanalaiset ydinkokeet tullaan havaitsemaan nykyistä tarkemmin ja luotettavammin.

Tuleva ydinjätedirektiivi noudattaa Suomen mallia
Ydinjätehuollon järjestämisessä Suomi voi edelläkävijämaana näyttää mallia, kun EU käsittelee tulevaa ydinjätedirektiiviä. Direktiivin keskeisenä ajatuksena on, että EU:ssa tuotettu ydinjäte pitää käsitellä ja loppusijoittaa siinä maassa, missä se on syntynyt.

Ydinjätekapselit sijoitetaan ehjään kalliolohkoon
Käytetyn ydinpolttoaineen sopivin loppusijoituspaikka Suomen oloissa on murtumavyöhykkeiden ympäröimä, ehjä kalliolohko syvällä peruskalliossa. Paikan tärkeitä ominaisuuksia ovat pohjaveden riittävän hidas virtausnopeus kalliossa ja veden alhainen suolaisuus.

Tšekin säteilyviranomaiselta löytyy nuoria osaajia 
Tšekin tasavallan ja Suomen säteilyviranomaisorganisaatiot ovat yllättävän samankaltaiset. Ydinmateriaalivalvonnan haasteissa kuitenkin on eroja.

Alara 3/2011

Alara 3/2011 kokonaisuudessaan (PDF)

Pääkirjoitus: Röntgenkuva on enemmän kuin aiheuttamansa riski

Lyhyesti

• Hoitaja ei voi antaa röntgenlähetettä: Säteilyturvakeskuksen tietoon on tullut, että joissakin terveydenhoidon toimipaikoissa hoitajille on annettu oikeus päivystyksen ruuhkatilanteessa antaa potilaalle lähete röntgentutkimukseen. Hoitajat siis määrittävät näissä tapauksissa itsenäisesti potilaan hoidon tarpeen. Tapaa perustellaan lääkärivajeella ja terveydenhuollon pyrkimyksellä turvata potilaalle joustava ja mahdollisimman nopea hoito. Käytäntö on kuitenkin säteilylainsäädännön vastainen eikä se ole Säteilyturvakeskuksen hyväksymä.
• STUK uudisti hammasröntgenohjeistusta: Hammasröntgenkuvauksissa viime vuosina tapahtuneiden muutosten vuoksi hammasröntgeniä koskevaa viranomaisohjeistusta on uusittu. Päivitetty ohje ST 3.1 Hammasröntgentutkimukset terveydenhuollossa tulee voimaan lokakuun alussa. Lisäksi Säteilyturvakeskus laatii uuden oppaan Hammasröntgentoiminnan laadunvalvonta ja kuvaushuoneen säteilysuojaus. Molemmat julkaistaan STUKin nettisivuilla www.stuk.fi kohdassa Julkaisuja ja määräyksiä.
• Harjoituksesta oppia onnettomuuden hoitoon: Elokuun viimeisenä päivänä Lounais-Suomen aluehallintovirasto järjesti laajan OLKI 11 -pelastustoimintaharjoituksen. Siinä hiottiin toimintatapoja Olkiluodon ydinvoimalaitoksen onnettomuuden varalle. Harjoitukseen osallistui yli kolmekymmentä organisaatiota: useita ministeriöitä ja muita keskushallinnon toimijoita sekä organisaatioita ja kuntia Lounais-Suomen ja Varsinais-Suomen alueelta. Säteilyturvakeskus osallistui noin 90 henkilön voimin.

Artikkelit

Röntgentutkimus on pieni riski sikiölle
Lääketieteellistä säteilyaltistusta voidaan pitää oikeutettuna, jos säteilyn käytöstä odotettavissa oleva terveydellinen hyöty ylittää kuvauksesta aiheutuvat riskit. Raskaana olevan naisen kohdalla riskiarvioinnissa huomioidaan sekä äiti että syntymätön lapsi. Kun tutkimus tehdään äidin terveyden vuoksi, osa säteilyn aiheuttamasta haitasta kohdistuu syntymättömään lapseen.

Ammattilainen tietää säteilyn vaikutukset
Säteilyn vaikutukset olivat röntgenhoitaja Leena Sarren mielessä raskauden aikana tavallista enemmän, kun oman ja potilaan lisäksi hänen piti huolehtia vielä syntymättömän Tuomo Sarren säteilysuojelusta. Sarre kuuluu työnsä perusteella säteilytyöluokka A:han. Säteilytyötä tekevän on lain mukaan siirryttävä raskauden ajaksi säteilytyöluokkaan B.

Vesijohdot puhtaiksi ruokasoodalla
Radioaktiivisten aineiden saastuttama vesijohtoverkosto voidaan puhdistaa myrkyttömillä ja edullisilla kemikaaleilla. Ruokasooda puhdistaa tehokkaasti poloniumia ja amerikiumia sekä muovi- että teräsputkista.

Fukushima vaikutti myös henkisesti
Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus järkytti japanilaisia. Onnettomuuden jälkeen lastenkin kannalta tärkeintä on vaikuttaa asenteisiin asiatiedolla, ymmärtää tapahtuneen mittasuhteet ja estää säteilyn lisävaikutukset. 

Japani toipuu hitaasti
Radioaktiivisen laskeuman vaikutukset näkyvät Japanissa vielä vuosia. Pahin laskeuma-alue on pieni, mutta laskeuman voimakkuus on suuri.

Altistuuko kaivoksissa radonille?
Nykyisen Saksan alueella sijaitsevassa Schneebergissä havaittiin 1500-luvulla outo ilmiö: nuoret, uraanikaivoksissa työskennelleet miehet kuolivat usein keuhkosairauteen. Schneebergin kaivostyöläiset ovat ensimmäisiä tiedossa olevia radonin uhreja. Myöhemmin on todettu, että radonpitoinen hengitysilma lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään.

Herkät anturit paljastavat radioaktiiviset aineet
Säteilyvalvontaverkon uudet ilmaisimet havaitsevat säteilytilanteen muutokset aiempaa herkemmin. Näin saadaan nopeammin tietoja radioaktiivisten aineiden leviämisestä ja päästön koostumuksesta.

Antti Vuorinen on poissa
Säteilyturvakeskuksen pitkäaikainen pääjohtaja, professori Antti Vuorinen kuoli 27.7.2011 kesäpaikassaan Lammilla. Hän oli 79-vuotias, syntynyt 8.3.1932 Hämeenlinnassa.

Röntgenin sattumuksista enemmän ilmoituksia
Suomessa tehdään terveydenhuollossa vuosittain noin 3,9 miljoonaa radiologista tutkimusta tai toimenpidettä sekä lisäksi hammasterveydenhuollossa noin 2,5 miljoonaa hammasröntgentutkimusta. Suuriin tutkimusmääriin mahtuu aina myös epäonnistuneita ja uusintaa vaativia kuvauksia esimerkiksi potilaan kuvauksen aikaisesta liikkeestä johtuen.

Säteilysuojelukoulutuksessa on parannettavaa
Terveydenhuollossa säteilyn käyttö on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi. Alalle opiskelevien saamassa säteilysuojelukoulutuksessa on kuitenkin puutteita, ja joiltakin vastavalmistuneiden ammattiryhmiltä se puuttuu kokonaan.

Alara 4/2011

Alara 4/2011 kokonaisuudessaan (PDF)

Pääkirjoitus: STUK pysyy aktiivisena

Lyhyesti

• Säteilysuojeludirektiivin luonnos kommentoitavana: Vielä ehtii kommentoida EU:n komission ehdotusta uudeksi säteilysuojeludirektiiviksi. Säteilysuojelun perusnormidirektiivi on uudistettu viimeksi vuonna 1996. Ehdotus muun muassa muuttaisi sisäilman radonpitoisuuden suositusarvot laillisesti sitovammiksi ja tiukentaisi raja-arvoja. Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää yhteistyössä STUKin kanssa kommentteja direktiiviluonnoksesta 31.12.2011 mennessä. Luonnos ja kommentointilomake löytyvät STUKin ProInfo-verkkopalvelusta.
• Kännyköiden säteilyvaikutusten tutkiminen jatkuu: Diplomi-insinööri Reetta Nylund tutki väitöskirjassaan matkapuhelinsäteilyn biologisia vaikutuksia. Tulokset ovat osin ristiriitaisia. Väitöskirja tarkastettiin 4.11.2011 Aalto-yliopistossa. Väitöskirja on julkaistu Säteilyturvakeskuksen A-sarjassa (A-250): Proteomics analysis of human endothelial cells after short-term exposure to mobile phone radiation (Ihmisen endoteelisolujen proteomiikka-analyysi lyhytaikaisen matkapuhelinsäteilyaltistuksen jälkeen). Matkapuhelimen käytön ja terveyshaittojen välistä yhteyttä tutkitaan myös käyttömäärien perusteella. STUK aloitti vuonna 2009 matkapuhelimen käyttäjien seurantatutkimuksen (COSMOS) osana laajaa eurooppalaista hanketta. Nyt menossa on kolmas kyselykierros, johon on kutsuttu 50000 työikäistä suomalaista. Lisätietoa hankkeen internetsivuilta: www.cosmostutkimus.fi

Artikkelit

STUK laskee todella lujaa
STUKissa on kehitetty laskentaohjelmisto, jonka avulla havaitaan ydinvoimaloiden monimutkaiset ja epätodennäköiset vikayhdistelmät. Laskentaohjelmisto on nimeltään FinPSA.

Tero Varjoranta, IAEA: Japanilaisilla on valtava jälleenrakentamisen henki
Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden taustalla näyttää luonnonkatastrofin lisäksi olleen puutteita turvallisuusratkaisuissa. Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n asiantuntijaryhmä kävi lokakuussa paikan päällä arvioimassa alueen puhdistustöitä. Mukana oli myös STUKin tuleva pääjohtaja Tero Varjoranta.

Pääjohtaja Jukka Laaksonen: STUKin toiminta arvostetaan kansainvälisesti korkealle
Fukushiman ydinonnettomuuden aiheuttama jälkityö on lyönyt leimansa Jukka Laaksosen viimeiseen vuoteen STUKin pääjohtajana. Euroopan tasolla hän on vetänyt ydinvoimaloiden stressitestien suunnittelua. Tehtävä kuvastaa STUKin saavuttamaa asemaa alan kansainvälisissä piireissä. 

Tutkimusreaktori kohti kuudetta vuosikymmentään
VTT:n tutkimusreaktorin käyttölupa umpeutuu vuodenvaihteessa. Valtioneuvosto päättää joulukuussa luvan jatkosta, jota VTT on hakenut vuoteen 2023 asti.

Lähihistorian mahdottomuuksia: Lisa Norris antoi kasvot sädehoitovirheille
Maailmalla on 2000-luvulla todettu jo toistakymmentä vakavaa sädehoidon tai röntgenkuvauksen aiheuttamaa onnettomuutta. Virheellisen sädehoidon tuloksena on raportoitu 20 kuolemaa. Skotlantilaisen Lisa Norrisin tapaus on yksittäinen, mutta järkyttävyydessään syitä ja seurauksia valaiseva. Artikkeli: Lisa Norris antoi kasvot sädehoitovirheille (PDF)

Ydinvoimalan ohjaajaksi monen testin kautta
Ydinvoimalaitoksen turvallinen käyttö edellyttää pätevää ja hyvin koulutettua valvomohenkilökuntaa. Sen on pystyttävä suoriutumaan normaalin käyttötoiminnan lisäksi oletetuissa häiriö- ja hätätilanteissa sekä tarvittaessa käynnistämään valmiustoiminta ja johtamaan sen alkuvaiheet.

Mallinnus näyttää ydinkoesaasteiden leviämisen Suomeen
Ilmatieteen laitos on laskenut tietokonemalleilla, miten 1950- 1960-luvuilla ilmakehässä tehdyistä ydinasekokeista saattoi levitä radioaktiivisuutta Suomeen. Ydinasekokeiden laskeumaa näkyi etenkin Lapissa.

Pii-ilmaisintekniikka avaa uusia ovia säteilyn mittamiseen
Hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa CERNissä hyödynnetään suomalaista piiosaamista uusilla tavoilla. Pii-ilmaisintekniikan kehitys voi merkitä edistysaskelia esimerkiksi säteilyn mittaamisessa ja sädehoidossa.

CERNin palomiehellä dosimetri kulkee matkassa
Mikko Karvonen on yksi Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen CERNin palokunnan peräti kahdeksasta suomalaisesta palomiehestä.

Tulokaskoulutus läpi täysin pistein
Säteilyasioihin perehtynyt toimittaja osallistui ydinvoimalan tulokoulutukseen - ja yllättyi.

Haastateltavana Jorma Hietalahti - Paikallistarkastaja on kehityksen näköalapaikalla
Koneinsinööri Jorma Hietalahti aloitti ydinvoimalaitosten paikallistarkastajan tehtävät 1970-luvulla Loviisassa. Lähes 40 vuodessa laitosmaailma on muuttunut, mutta paineastioiden turvallisuusvaatimukset ovat pysyneet tiukkoina.

2010

Alara 1/2010

Alara 1/2010 kokonaisuudessaan (PDF)

Pääkirjoitus: Kolme ässää hihassa

Safety + Security + Safeguards - Turvallisuutta kolmella S:llä
Turvallisuus, turvajärjestelyt ja ydinmateriaalien valvonta muodostavat yhdessä niin sanotun 3S-konseptin. Sen perustavoite on säteilyn vahingollisten vaikutusten välttäminen.

Safeguards by Design - Valvonta huomioon jo suunnittelussa
Ydinvoimaloissa valvotaan ydinaineiden käyttöä. Uusissa laitoksissa valvonnan järjestäminen on helpompaa, koska se voidaan suunnitella jo ennen rakentamista.

3S:ää ydinenergian käytössä

Lyhyesti

• Uusittu INES-ohje tutuksi
• STUKin Tero Varjoranta johtajaksi IAEA:han
• Uudenlaisia keinoja ydinmateriaalien valvontaan

Heimo Kahlos in memoriam
Pitkän uran Säteilyturvakeskuksen palveluksessa tehnyt diplomi-insinööri Heimo Kahlos kuoli marraskuun 11. päivänä 2009 Espoossa. Hänen työjälkensä oli poikkeuksellisen monipuolinen.

Ydinvoiman terveysvaikutukset huolettavat
Mielipidekirjoitusten perusteella pohjoissuomalaiset arvelevat ydinvoiman vaikuttavan terveyteen lähinnä kielteisesti.

Alaikäiset pois solariumeista
Solariumin käyttö aiotaan Suomessa kieltää alle 18-vuotiailta. Kieltoon on päädytty, koska solariumit on nyt luokiteltu selkeästi syöpää aiheuttaviksi. Tilastollisesti arvioiden solariumien käyttö merkitsee Suomessa seitsemää ihosyöpäkuolemaa vuodessa.
  
Lähihistorian mahdottomuuksia: Piittaamattomuus johti ydinturmaan
Tokaimuran ydinonnettomuus Japanissa 1999 oli usean laiminlyönnin summa. Kymmeniä ihmisiä altistui säteilylle ja kaksi heistä menehtyi onnettomuuden seurauksena. Artikkeli: Piittaamattomuus johti ydinturmaan (PDF)

Kaivoslaki uudistuu - miten käy uraanin etsinnän?
Uraanikaivosten lupamenettely on yksi uudistettavan kaivoslain eniten huomiota herättäneistä muutosehdotuksista.

Kaivosyhtiö arvostelee lakiesitystä: Kaivoksen sijainnille ei ole vaihtoehtoa
Kaivos on perustettava sinne, missä malmivarat sijaitsevat. Sille ei ole vaihtoehtoista paikkaa, korostaa uraania etsivän AREVAn maajohtaja Osmo Kaipainen.

Talvivaara haluaa ottaa uraanin talteen siinä sivussa
Talvivaarasta ei tule ydinenergialain tarkoittamaa uraanikaivosta. Talvivaaran kaivos Sotkamossa tuottaa päätuotteinaan nikkeliä ja sinkkiä. Metalleja on malmissa sen verran, että viime vuonna tuotannon aloittanut kaivosyhtiö arvelee jatkavansa louhimista vähintään seuraavat 25 vuotta.

EU:n laaja selvitys julki lähiaikoina - Henkilöskannerit syynissä
Lentokenttien turvatarkastuksissa käytettäviä kokovartaloskannereita kehitetään kovaa vauhtia. Valmistajat kilpailevat jo tulevista markkinoista, vaikka nyt vasta odotetaan EU:n päätöstä skannereiden ottamisesta pysyvään käyttöön turvatarkastuksissa. Toisaalta keskustelu käy kiivaana skannereiden vaikutuksista yksityisyydensuojaan ja terveyteen.

Alara 2/2010

Alara 2/2010 kokonaisuudessaan (PDF)

Pääkirjoitus: Management by Perkele

Aktiivinen asunnonostaja kysyy radonista
Sisäilman radonpitoisuuden selvittäminen asunto- ja talokaupan yhteydessä on käytännössä ostajan aktiivisuuden varassa, kuten on myös mahdollisten korjauskulujen huomiointi kaupan hinnassa. Mitään ohjeistusta menettelytavasta tai vastuista ei ole.

Torjunta tehoaa radoniin
Tuore tutkimus osoittaa, että torjuntatoimet alentavat merkittävästi uusien pientalojen radonpitoisuuksia. Torjuntatyössä on kuitenkin suuria alueellisia eroja.
Radon-artikkelit PDF-tiedostona

Lyhyesti

• Eduskunta äänestää ydinvoimahankkeista
• Kännykän terveysvaikutuksia tutkittava lisää

Romupihalta löytynyt säteilylähde tappoi miehen Intiassa
Intian New Delhissä sijaitsevalla Mayapurin metalliromuttamolla havaittiin huhtikuun alussa radioaktiivista materiaalia. Romuttamolta löydettiin lopulta useita koboltti-60-lähteitä. Intian viranomaisten mukaan kaikki radioaktiivinen materiaali saatiin talteen ja alueen säteilytaso palautettua normaaliksi. Ainakin seitsemän ihmistä ehti kuitenkin altistua merkittävälle säteilyannokselle. Yksi heistä kuoli huhtikuun lopussa säteilyn aiheuttamiin oireisiin.

Ruotsissa pohditaan ydinvoiman tulevaisuutta
Ruotsi on ratkaisemassa kysymystä ydinjätteen lopullisesta sijoituspaikasta. Ydinjätteen käsittelykeskus SKB valitsi viime kesänä loppusijoituspaikaksi Forsmarkin alla olevan peruskallion. Lopullisen päätöksen tekee syksyn valtiopäivävaalien jälknee aloittava uusi hallitus.

Elämää ydinvoimalan suojavyöhykkeellä
Kaikki ydinvoimalan lähialueella asuvat täytyy suojata radioaktiivisuudelta kaikissa tilanteissa - asukkaiden lukumäärästä riippumatta. 

Ukrainalle oma SONNI
Kylmän sodan jälkeen ydinaseita ja radioaktiivisia aineita on joutunut vääriin käsiin. Se ja terrorismin uhka pakottavat valtiot yhteistyössä etsimään heitteille jätettyjä tai varastettuja radioaktiivisia aineita ja lähteitä. Osana tätä yhteistyötä Suomi ja Ruotsi lahjoittivat yhdessä Kansainvälisen ydinenergiajärjestön IAEA:n kanssa Ukrainalle maan ensimmäisen liikkuvan säteilymittauslaboratorion. Sen toimittamisesta vastasi Säteilyturvakeskus.

IAEA edistää ydinenergian rauhanomaista käyttöä
Säteilymittausauto SONNIn toimittaminen Ukrainan viranomaisille on osa Kansainvälisen ydinenergiajärjestön IAEA:n toimintaa ydinturvallisuuden parantamiseksi.

"Tullista, päivää!"
Tullikoulun kolmannen kerroksen käytävällä etsitään vahtimestarin huonetta.Tullin koulutettavien tiimi on saanut vihjeenä vain säteilylähteen sijainnin rakennuksessa ja perustiedot kohteesta. Uudet säteilymittarit saavat tulikasteen. "Tullista, päivää, on saatu vinkki, että täällä pitäisi säteillä", tullitarkastaja Henri Puranen sanoo.

Säteilyn tarina lumoaa
Säteilyllä on dramaattinen historia, joka kääntyy taiteeksi Tekniikan museon Säteilyn lumo -näyttelyssä. Ensimmäiset säteilyn lumoamat maksoivat innostuksestaan hengellään. Siksi säteilyn historia on myös säteilysuojelun historiaa.

Itsepalvelusolariumien kulta-aika päättyy
Säteilyturvakeskus esittää solariumien käytön kieltämistä alaikäisiltä.

Pohjois-Suomen aluelaboratorio suuntaa tutkimukseen
Euroopan unionin pohjoisin radioaktiivisuusseurantaa tekevä laboratorio, Säteilyturvakeskuksen Rovaniemellä sijaitseva Pohjois-Suomen aluelaboratorio muutti uusiin tiloihin keväällä. Samaan aikaan muuttuu ja kehittyy myös laboratorion toiminta. Rutiinimittauksista ja ympäristön tarkkailusta siirrytään yhä enemmän tutkimustoimintaan.

Alara 3/2010

Alara 3/2010 kokonaisuudessaan (PDF)

Pääkirjoitus: Ohjeita neuvottomille ja neuvoja ohjeettomille

Lyhyesti

• IRPA kokosi 850 säteilysuojelun ammattilaista Helsinkiin: Kansainvälinen säteilysuojelujärjestö IRPA (International Radiation Protection Association) muodostuu alan kansallisista tai alueellisista yhdistyksistä, joita jäseninä on 56 kaikkiaan 45 eri maasta. Kansallisten yhdistysten kautta IRPAan kuuluu kaikkiaan 17 000 henkilöjäsentä. Kolmas eurooppalainen IRPA-kongressi järjestettiin kesäkuun puolessa välissä Helsingin Finlandia-talossa. Järjestäjänä oli Pohjoismainen säteilysuojaseura, ja käytännön järjestelyistä vastasi Säteilyturvakeskus. Kongressiin osallistui noin 850 säteilysuojelualan Kansainvälistä säteilysuojelujärjestöä IRPAa ammattilaista.
• Eurooppalainen verkosto tehostaa pienten säteilyannosten tutkimusta: Säteilysuojelun eräs eniten keskustelua herättävistä aiheista on pienten säteilyannosten vaikutukset ihmisiin. Aihetta tutkivien ryhmien yhteistyön parantamiseksi on vastikään luotu eurooppalainen verkosto DoReMi (Low Dose Research towards Multidisciplinary Integration), jota koordinoi Säteilyturvakeskus.

Artikkelit

PET-kuvaus paljastaa syövän etäpesäkkeet
PET-kuvantaminen eli positroniemissiotomografia on suorastaan ällistyttävän hieno tapa tutkia, mitä ihmisen sisällä tapahtuu. Erityisen hyödyllinen PET onsyöpähoidoissa, koska sen avulla voidaan paitsi erottaa syöpäkasvain, myös löytää sen etäpesäkkeet.

Terveydenhuollon röntgentoiminnan valvonta muuttuu
Röntgenlaitteet ja -toiminnot luokitellaan arvioiden perusteella vaativuusluokkiin. Luokittelu muuttaa valvontakäytäntöä.

Hellän kuvauksen kampanjalla lasten säteilyannos pienemmäksi
Röntgensäteitä hyödyntävät tietokonekerroskuvaukset ovat yleistyneet nopeasti terveydenhuollossa, etenkin Yhdysvalloissa. Huoli potilaiden kasvavasta säteilyaltistuksesta on synnyttänyt Image Gently -kampanjan, jossa tiedotuksen avulla pyritään vähentämään erityisesti lapsiin kohdistuvia säteilyannoksia.

Yhä harvempi suomalainen röntgenkuvataan
Suomessa tehtiin vuonna 2008 hieman yli 3,9 miljoonaa röntgentutkimusta eli 717 tutkimusta tuhatta asukasta kohti. Vuonna 2005 luku oli 733. Tutkimusten vuosittainen kokonaismäärä onkin laskenut tasaisesti viime vuosikymmeninä. Samanaikaisesti tietokonetomografian (TT) osuus röntgentutkimuksista on kasvanut merkittävästi.

Ydinjätteiden loppusijoitushanke etenee kohti rakentamislupaa
Suomen ydinjätteiden loppusijoitusta on suunniteltu jo neljännesvuosisadan ajan; tänään Suomi on alan kansainvälinen edelläkävijä. Loppusijoitusyhtiö Posivan esirakentamisluvan käsittely on parhaillaan menossa. Aikataulun mukaan varsinainen rakentamislupa jätetään vuonna 2012 ja loppusijoitus alikaa vuonna 2020.

Osaajien riittävyys haaste ydinalalle
Kahden uuden ydinvoimalan periaatepäätökset lisäävät paineita vahvistaa ydinalan osaamista.

Valmiusharjoitukset ovat oppimisen paikka
Ydinvoimaloiden ja viranomaisten harjoituksissa hiotaan toimintatapoja tositilanteen varalta.

Kesäharjoittelijat ovat kuin kalat vedessä
Säteilyturvakeskuksen työntekijöiden keski-ikä laskee aina kesäksi. "Syyllisiä" ovat kesäharjoittelijat, joita kuhisi tänä kesänä käytävillä aiempaa enemmän - peräti 21. Määrä on noussut, mutta nousu saattaa tyrehtyä valtion tuottavuusohjelmaan. Nuoria se ei näytä huolettavan, vaan mielessä siintää pesti myös ensi kesäksi.

Väitös ei vetänyt vakavaksi
Säteilyturvakeskuksen tarkastaja Anna Lahkola väitteli matkapuhelimen käytön aivokasvainriskistä Tampereen yliopistossa kesäkuussa. Väittelijä ja hänen esimiehensä Elina Martikka kertaavat väitöspäivän kulun.

Usko ydinsulkusopimukseen vahvistui
Salaisten ydinaseohjelmien paljastuminen on koetellut ydinsulkusopimukseen perustuvan valvontajärjestelmän uskottavuutta. Järjestelmän toimivuutta arvioidaan viiden vuoden välein seurantakokouksessa. Edellinen kokous epäonnistui, joten tänä keväänä pidetyn kokouksen täytyi onnistua.

Haastateltavana Olavia Valkeajärvi: Näppituntumasta luotettaviin tarkastuksiin
Ylitarkastaja Olavi Valkeajärvi on Säteilyturvakeskuksen erikoisasiantuntija siinä, miten ydinvoimaloiden rakenteiden ja laitteiden vikoja voidaan tutkia niitä rikkomatta.

Alara 4/2010

Alara 4/2010 kokonaisuudessaan (PDF)

Pääkirjoitus: Huipulla tuulee

Lyhyesti

• Radioaktiivinen laskeuma ei lisännyt syöpiä Lapissa: Runsaasti poronlihaa syövät pohjoisimman Suomen asukkaat altistuivat eniten ydinasekokeiden radioaktiivisella laskeumalle. Heillä ei ole kuitenkaan muuta pohjoisen väestöä enempää syöpäsairauksia. Tämä käy ilmi STUKin ja Suomen Syöpärekisterin tutkimuksesta.
• Kutsu kännykkätutkimukseen 70 000 uudelle osallistujalle: Matkapuhelimen käytön mahdollisia terveysvaikutuksia selvittävä COSMOS-tutkimus jatkuu. Marraskuussa tutkimukseen kutsuttiin uusina osallistujina 70 000 suomalaista matkapuhelimen käyttäjää.

Artikkelit

Turvallisuuskulttuuri on henkilökohtaista
Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus loi maailmanlaajuisen yhteisymmärryksen turvallisuuskulttuurin välttämättömyydestä. Silti turvallisuuskulttuurin soveltaminen ydinvoima-alalla vaatii yhä sitkeää työtä esimerkiksi siinä, miten jokainen työntekijä motivoidaan ottamaan se huomioon omassa työssään.

Turvallisuuskulttuuria voi arvioida ja kehittää
Turvallisuuskulttuurin arvioinnissa ongelmat on helppoa havaita. Haastavampaa on selvittää, mistä ne pohjimmiltaan kertovat ja mitä toiminnan parantamiseksi pitää tehdä. VTT:n tutkimusryhmä on kehittänyt arvioinnin ja kehittämisen mallin, jossa on määritelty hyvän turvallisuuskulttuurin kriteerit. Mallia varten tutkijjat arvioivat ydinvoima-alan organisaatiota ja muita turvallisuuskriittisiä organisaatioita.

Osaava työyhteisö toimii turvallisemmin
Ydinvoima-alan kaltaisissa turvallisuuspainotteisissa organisaatioissa hyvin toimiva työyhteisö on keskeistä. Sen takana on osaava työyhteisö, jonka jäsenet jakavat keskenään tietoa ja uskaltavat kyseenalaistaa totuttuja toimintatapoja. Hyvä toimintatapa on myös osa hyvää turvallisuuskulttuuria.

Suomessa uraanintuotanto kannattaa sivutuotteena
Muutama vuosi sitten Suomessa riehunut innostus uraaninetsintään on laantunut selvästi. Mitään varsinaisia uraanikaivoshankkeita ei ole näköpiirissä. Sen sijaan suunnitelma erottaa uraania sivutuotteena Talvivaaran nikkelikaivoksen prosessiliuoksesta tekisi Talvivaarasta Euroopan suurimman uraanintuottajan.

Haastateltavana Ulla Vuoria: Avoimuus on valttia käyttökokemustoiminnassa
Ulla Vuorio työskentelee Alankomaiden Pettenissä koko Euroopan ydinvoimakentän näköalapaikalla. Työssään hän edistää ydinlaitosten käyttökokemustiedon hyödyntämistä ja jakamista.

Kaiken varalta - Viranomaiset varautuvat radioaktiivisten aineiden käyttöön terrori-iskuissa

Huippukokous sopi kunnianhimoisesta ydinturvatavoitteesta
Washingtonissa keväällä pidetty ydinturvahuippukokous sitoutti maailman pääasialliset ydinenergiavaltiot kunnianhimoiseen ohjelmaan. Sen mukaan ydinturvan kannalta arka ydinmateriaali turvataan neljässä vuodessa.

Aika ehkä kypsä Lähi-idän ydinaseettomalle vyöhykkeelle
Ydinsulkuneuvottelujen ilmapiiri on muuttunut sen verran toiveikkaaksi, että ydinaseettoman vyöhykkeen luominen Lähi-itään on herännyt uudelleen henkiin. Toukokuun ydinsulkusopimuksen seurantakokouksessa esitettiin jo toimintasuunnitelma asian ajamiseksi. YK:lle annettiin tehtäväksi kutsua koolle kaikki Lähi-idän valtiot neuvotteluja varten vuonna 2012.

Lähihistorian mahdottomuuksia: Three Mile Islandin onnettomuus vaikuttaa vieläkin
28. maaliskuuta 1979 noin kello neljältä aamuyöllä käynnistyi USA:n Pennsylvaniassa Harrisburgin kaupungin lähellä läntisen maailman tähän asti pahin ydinvoimalaonnettomuus. Sen seuraukset vaikuttavat vieläkin. Artikkeli: Three Mile Islandin onnettomuus vaikuttaa vieläkin (PDF)

2009

Alara 1/2009

Alara 1/2009 kokonaisuudessaan (PDF)

Pääkirjoitus: Hyvinvoiva asiantuntija on yrityksen tärkein menestystekijä

Uutiset

• WLAN-tekniikkaan perustuva sisätilapaikannus ei vielä sovellu säteilyläteiden havainnointiin: Opinnäytetyössä Sisätilapaikannus säteilylähteiden turvajärjestelyissä osoitettiin, että säteilylähteiden paikantaminen on mahdollista rakennuksen sisällä hyödyntämällä WLAN -tekniikkaa. Langattomaan lähiverkkoon perustuva sisätilapaikannus ei kuitenkaan vielä sovellu ad-hoc-tyyppiseen nopeaan ja huomaamattomaan säteilylähteiden paikantamiseen, koska sen käyttöönotto on työlästä ja aikaa vievää.
• Laserosoittimet STUKin valvontaan: Laserlaitteiden valvontavastuita tarkennettiin vuoden alussa. Jatkossa Säteilyturvakeskus valvoo showlasereiden lisäksi kuluttajakäyttöön tarkoitettuja paristo- ja akkukäyttöisiä lasereita, työsuojeluviranomaiset valvovat työkäyttöön tarkoitettuja laitteita ja Kuluttajavirasto leluja, jotka sisältävät laserin. Tullilaitos puolestaan osallistuu ETA-alueen ulkopuolelta tuotavien tuotteiden tuoteturvallisuuden valvontaan.
• Uusi käsikirja säteily lainvastaisesta käytöstä aiheutuvien vaaratilanteiden hoitamiseen: Tshernobylin onnettomuuden jälkeen valmiussuunnittelussa pääpaino on ollut ydinvoimalaitosonnettomuuksiin varautumisessa. Viime vuosina on korostunut myös radioaktiivisten aineiden lainvastainen käyttö, esimerkiksi niin sanotun likaisen pommin räjäyttäminen. TMT (Triage, Monitoring and Treatment) -hankkeen tarkoituksena on ollut tehdä käytännön käsikirja tämän tyyppisten tilanteiden hoitamiseen. Käsikirjassa annetaan ohjeita muun muassa alkuvaiheen toimintaan tapahtumapaikalla, säteilyn mittaamiseen sekä mahdollisesti altistuneiden henkilöiden seulontaan sekä altistuneiden hoitoon. Käsikirja julkaistaan maaliskuun lopussa, jonka jälkeen se on saatavana sähköisessä muodossa osoitteesta www.tmthandbook.org.
• Optinen säteily ympäröi sinua - uusi kirja ilmestynyt: Kun aamuauringon säteet heijastuvat verhonraosta sisään tai kun sytytät valot huoneeseen, näet ja tunnet optista säteilyä. Aurinko – optisen säteilyn tärkein lähde – säteilee kaikilla optisen säteilyn  aallonpituusalueilla: ultraviolettisäteilyn, näkyvän valon ja infrapuna- eli lämpösäteilyn. Optinen säteily on nyt kirjoitettu yksiin kansiin. STUKin julkaisema kirja Ultravioletti- ja lasersäteily julkaistaan kevään aikana. 

Artikkelit

Ydinvoimalarakentaminen vaatii asennetta
Ennen Olkiluoto 3 -hanketta länsimaissa ei pitkään aikaan ole suunniteltu ja rakennettu ydinvoimaloita. Eräs syy rakentamisen viivästyksiin on ollut, että moni hankkeessa mukana oleva ei ole mieltänyt ydinvoimalan rakentamista mitenkään erilaisena projektina kuin mitkään muutkaan suurhankkeet.

Käytöstäpoistoa ja jätehuoltoa vuoteen 2028
Pohjois-Italiassa sijaitsevassa EU-komission tutkimuskeskuksessa JRC Isprassa on meneillään vuonna 1999 käynnistetty laaja ydinlaitosten käytöstäpoisto- ja jätehuolto-ohjelma, joka kestää lähes kolmekymmentä vuotta. Kokonaiskustannus on arviolta lähes 680 miljoonaa euroa.

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoistoon varaudutaan
Suomessa ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto on ajankohtaista vasta vuonna 2027. Maailmalla sen sijaan on purettu useita laitoksia. Purkaminen voidaan tehdä turvallisesti, kunhan siihen varaudutaan etukäteen teknisesti ja taloudellisesti.
  
Lähihistorian mahdottomuuksia: Neljän vuoden kokeilu 
Bohunicen A1-ydinreaktori Tshekkoslovakiassa jouduttiin sulkemaan reilun neljän vuoden kuluttua sen käyttöönotosta. Reaktori kärsi jatkuvista toimintahäiriöistä ja siellä sattui kaksi onnettomuutta, joista ensimmäisessä kuoli kaksi ihmistä toisen vaurioittaessa reaktorisydämen korjauskelvottomaksi. Laitoksen puhdistustoimet jatkuvat edelleen. Artikkeli: Neljän vuoden kokeilu (PDF)

Radonremonttia tarvittaisiin monessa pientalossa
Suomessa on yli 50 000 asuntoa, joissa sisäilman radon uhkaa terveyttä. Radonista ollaan usein onnellisen tietämättömiä – radonmittaukseen asti, jonka jälkeen remonttipäätös syntyykin helposti. Tehokkaimpia ratkaisuja ovat radonin poisto radonimurilla tai -kaivolla.

"Radonpitoisuus oli shokki"
Sisäilman iso radonpitoisuus oli ikävä yllätys Hannu ja Pirjo Aallon perheelle. Vantaan Hiekkaharjuun rakennetun omakotitalon sisäilmasta mitattiin 2000 becquerelin radonlukemat. Tuolloin talossa oli jo ehditty asua lähes kymmenen vuotta. Ratkaisuna oli poistaa radon sisäilmasta radonimurin avulla.

Pietarin hätätilakeskuksen modernit mittauslaitteet vakuuttavat
Tiistaiaamu 9.9.2008, Venäjän federaatio, Sankt-Peterburg.Venäjän federaatio, Sankt-Peterburg. Ystävälliset kollegat Pietarin Emergency Response Centeristä (ERC) ovat piilottaneet  säteilylähteen läheiseen kaupunginosaan kukonlaulun aikaan. Ensimmäisenä tehtävänämme on löytää kyseinen lähde asuinalueelta ERC:n kalustolla.

Leukemiapiikille ydinvoimaloiden lähellä ei löydy selitystä
Saksalaistutkimus lasten leukemian esiintyvyydestä ydinvoimalaitosten ympäristössä on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta. Siihen on tartuttu keskusteluissa Suomessa erityisesti mahdollisilla uusilla ydinvoimalaitospaikkakunnilla. Maaliskuussa STUKissa vierailleelta tohtori Bernd Groschelta saatiin ensi käden tietoa tutkimuksen taustoista.

SONNIn liikkeitä voidaan seurata kartalta reaaliajassa
Säteilyturvakeskuksen kenttäryhmän kokoontumistiloissa voi seurata isolla ruudulla kartalta, kuinka SONNI-mittausauto etenee Helsingin keskustassa. Karttaohjelmisto on kehitetty erityisesti liikkuvien mittauspartioiden tulosten esittämiseen.

Alara 2/2009

Alara 2/2009 kokonaisuudessaan (PDF)

Pääkirjoitus: Ydinaseiden leviäminen - huolen ja toivon aika

Uutiset:

• RADAR-hankkeella rajavalvonta kuntoon: STUK ja Tulli varustavat raja-asemat uusimmalla teknologialla. Työtä varten on perustettu RADAR eli Radioaktiivisten aineiden rajavalvonta -hanke.
• Uljas täytti vuoden: Ulkoisen säteilyn valvontaverkko Uljas on ollut nykyisessä laajuudessa käytössä hieman yli vuoden. Tänä aikana se on lunastanut kaikki sille asetetut tärkeimmät ennakko-odotukset. Asemien toiminta on ollut erinomaista, eikä laitevioista aiheutuneita hälytyksiä enää tule.
• Ydinmateriaalivalvonnan asiantuntijat kokoontuivat Vilnassa: Eurooppalainen ydinmateriaalivalvonnan tutkimus- ja kehittämisjärjestö ESARDA (European Safeguards Research and Development Association) järjesti 31 vuosittaisen kokouksensa Vilnassa 26.-28.5.2009.
• Bulgarian säteilyn käytön turvallisuutta parannettiin suomalaisen mallin mukaisesti: STUK osallistui vuoden kestävään yhteistyöprojektiin, jolla parannettiin säteilyn lääketieteellisen käytön turvallisuutta Bulgariassa. Suomalaista osaamista jaettiin Twinning-projektissa, johon osallistui STUKista 17 asiantuntijaa. Projekti päättyi toukokuussa 2009.

Artikkelit 

Ihmisen aikaansaama radioaktiivisuus ympäristössä on tiukan valvonnan alla
Ympäristössä esiintyvää radioaktiivisuutta valvotaan jatkuvasti toisiaan täydentävillä tavoilla. Äärimmäisen herkät laitteistot pystyvät erottamaan ilmasta radioaktiivisten aineiden pitoisuuksia, jotka ovat jopa alle miljardisosia väestön suojaustoimenpiteitä aiheuttavasta pitoisuudesta. Tässä todella pätee "no news is good news".

Ydinvoimalat ovat vastuussa oman ympäristönsä valvonnasta
Ydinvoimalaitosten ympäristön säteilyvalvonta on voimayhtiöiden vastuulla. STUK on valvova viranomainen, joka asettaa vaatimukset ja tarkastaa toimintaa.

Itämeren pohjassa Tshernobyl näkyy vielä pitkään
Tshernobylin onnettomuuden vuoksi Itämeri on radioaktiivisuuden saastuttama merialue, mutta radioaktiivisuutta ei kuitenkaan ole ihmisille haitaksi asti. Ilman suuria lisäpäästöjä Itämeren veden radioaktiivisuuden arvioidaan laskevan Tshernobyliä edeltävälle tasolle noin 10 vuoden päästä. Sedimenteissä onnettomuuden vaikutus näkyy kuitenkin vielä ainakin 100 vuotta.

Itämeren venäläismajakoiden säteilylähteet puretaan urakalla
Itämeren alueella aloitetaan tänä kesänä purkuoperaatio, jossa säteilyenergialla toimivat venäläiset majakat muutetaan aurinkoenergialla toimiviksi. Kansainvälisen hankkeen projektiasiantuntemus tulee Norjasta: norjalaisilla on pitkä kokemus vastaavasta työstä Pohjoisen Jäämeren meriväylillä. STUK on hankkeessa mukana ulkoasiainministeriöltä tulevan osarahoituksen valvojana ja säteilyriskien asiantuntijana. 
  
Lähihistorian mahdottomuuksia: Kylmän sodan uhrit
Heinäkuussa 1961 neuvostoliittolaisella K-19 sukellusveneellä sattui uhkaava ydinreaktorionnettomuus. Kahdeksan miehistön jäsentä joutui uhraamaan henkensä muun miehistön ja aluksen pelastamiseksi. Samalla saattoi pelastua koko maailma ydinaseselkkaukselta. Artikkeli: Kylmän sodan uhrit (PDF)

Laserosoittimista on pidettävä leikki kaukana
Kun maailmantähtien rock-konserteissa punaiset, vihreät ja jopa siniset lasersäteet lävistävät savukoneiden tihentämää ilmaa, harva tulee ajatelleeksi Säteilyturvakeskusta. Juuri STUK kuitenkin valvoo, että lasereilla ei leikitä turvallisuuden tai terveyden kanssa.

UV-säteily uhkaa ulkotyöntekijöitä
Auringon ultraviolettisäteily on  niin voimakasta, että elämä maapallolla ei olisi mahdollista, ellei ilmakehän otsonikerros suodattaisi haitallisinta UV-säteilyä. Osa siitä kuitenkin läpäisee otsonin, ja aiheuttaa merkittäviä terveyshaittoja. Suurille säteilyannoksille altistuvia väestöryhmiä ovat ulkotyöntekijät, jotka työskentelevät avoimilla paikoilla kesäkuukausien ajan.

Pakistanin ydinaseet Talibanin käsiin?
60 ydinaseen Pakistan voi romahtaa muutamien kuukausien kuluessa. Tätä mieltä on ainakin kasvava joukko amerikkalaisia korkean tason tiedustelu- ja sotilasasiantuntijoita sekä USA:n ulkoministeri Hilary Clinton. Taliban on edennyt sekavassa Pakistanissa sadan kilometrin päähän sen pääkaupungista Islamabadista.

Pienet annokset kasvavan kiinnostuksen kohteena
Pienten säteilyannosten terveysvaikutukset ovat nousseet laajentuneen tutkimuksen kohteeksi. Lisääntynyt tieto säteilyn vaikutusmekanismeista yhdessä väestötutkimuksen kanssa osoittaa, että pienillä annoksilla saattaa olla muitakin kuin syöpäriskiin liittyviä terveyshaittoja. Tämä voi tulevaisuudessa muuttaa säteilysuojelun ohjeistusta.

Alara 3/2009

Alara 3/2009 kokonaisuudessaan (PDF)

Pääkirjoitus: Mitä tänään pelättäisiin?

Uutiset

• Finavian henkilöskannerin koekäyttö päättyi: Toistaiseksi toimintaa ei jatketa
• Kolumni: Kun asiantuntija kirjoittaa, siitä on yleensä "leikki kaukana": Varma, alansa ja asiansa läpikotaisin osaava asiantuntija ottaa alusta alkaen huomioon lukijansa ja tekstinsä tarkoitusperän. Hän uskaltaa kirjoittaa ymmärrettävin lauserakentein, selkein sanoin ja vääntää tarvittaessa rautalankamallin maallikolle uudesta ja ehkä vaikeasti hahmottuvasta asiasta, kirjoittaa STUKin asiantuntijoita kouluttanut Marsa Luukkonen.
• Petteri Tiippana STUKin Ydinvoimalaitosten valvonta -osaston johtajaksi 1.9.2009 alkaen
• Ydinvoimalaitosten paloturvallisuusseminaari houkutteli osallistujia 15 maasta: VTT ja Teknillinen korkeakoulu järjestivät 20. SMiRT-konferenssin elokuussa Otaniemessä. Joka toinen vuosi seminaariin liittyvä jatkoseminaari ydinvoimalaitosten paloturvallisuudesta pidettiin STUKissa.

Artikkelit

Halutaan palkata sädehoitolääkäri
Suomi on sädehoidon huippumaita maailmalla, miljoonaa asukasta kohti löytyy 7,1 sädehoitolaitetta, kertoo ylitarkastaja Petri Sipilä STUKista. Laitekanta on kunnossa, nyt rajoittavana tekijänä ovat ihmisresurssit. Sädehoitohenkilöstöstä on pulaa.

Boorineutronisädehoidon ydinosaaminen löytyy Suomesta
Boorineutronisädehoito on tutkimusvaiheessa oleva syöpähoito, jonka tulokset ovat lupaavia. Suomi on maailan ainoa paikka, jossa tätä hoitoa annetaan.

Palovaroittimien kierrätys on käsityötä
Sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätyksessä radioaktiivista ainetta sisältävät palovaroittimet muodostavat oman erityisryhmänsä. Niidenkin materiaalit tulee kierrättää, mutta palovaroittimien purku on pikkutarkkaa käsityötä. Alan ensimmäinen yrittäjä aloitti toimintansa vuoden alussa.

Röntgen aseena tuberkuloosia vastaan
Tiivistelmä FL Olavi Pukkilan artikkelista Röntgensäteilyn käyttö tuberkuloosin vastustamistoiminnassa.

Radioaktiivisen aineen kuljetuksessa turvallisuuden perusta on kunnon pakkaus
Suomessa kuljetetaan vuosittain noin 20 000 pakkausta, jotka sisältävät radioaktiivisia aineita. Mitä vaarallisempi aine, sitä suuremmat vaatimukset asetetaan pakkaukselle.
  
Lähihistorian mahdottomuuksia: Sädehoitoa ylisuurin annoksin
Panamalaisessa syöpäsairauksien hoitolaitoksessa 28 potilasta altistui ylisuurille säteilyannoksille 2000-luvun alussa. Hoitolaitteiston virheellisen käytön myötä ainakin 18 potilasta on menehtynyt saamiensa säteilyannosten seurauksiin. Artikkeli: Sädehoitoa ylisuurin annoksin (PDF)

Empire 2009 - valmiutta amerikkalaiseen tyyliin
Albanyssa, New Yorkin osavaltion pääkaupungissa, harjoiteltiin likaisen pommin räjäytyksen seurauksien hoitamista. Harjoitusta pääsi seuraamaan kansainvälinen tarkkailijaryhmä, jonka mukana oli myös kolme suomalaista.

Ydinvoimalaitosten radioaktiivisten päästöjen merkitys vähäinen lämminvesipäästöihin verrattuna
Ydinvoimalaitosten radioaktiivisten aineiden ja lämminvesipäästöjen ympäristövaikutukset ovat viime vuosikymmeninä nousseet vilkkaan keskustelun kohteeksi ekologisena huolenaiheena.

Itämeren alueelta mallia säteilyturvallisuudesta: Tehokas rajavalvonta rakentuu yhteistyölle
Ydinmateriaalien ja radioaktiivisten aineiden rajavalvonta toimii hyvin Itämeren alueella. Isona apuna tässä on eri maiden viranomaisten välinen käytännön yhteistyö. Tämä yhteistyö voisi toimia mallina myös muualla Euroopassa. Rajavalvonnan kehittämiskeinoja pohdittiin STUKin isännöimässä turvallisuusseminaarissa.

Alara 4/2009

Tämä numero on mahdollista saada nähtäväksi STUKin arkistosta tilaamalla se sähköpostilla osoitteesta [email protected]. 

Pääkirjoitus: Mä pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan!

Uutiset:

• Arvio Suomen ydinjätehuollon valvonnasta: Pitkäjänteistä ydinjätetyötä
• Amerikiumlähteet joutuivat sulatukseen terästehtaalla
• Suomen Nukliditekniikka aloittaa radioaktiivisen jätteen vastaanoton
• Etelä-Ranskassa yllätyserä plutoniumia

Ydinvalvonta tiivistää yhteistyötään
Ydinvoiman maailmanlaajuinen lisärakentaminen, teknologian  kehittyminen sekä ydinaseiden leviäminen haastavat myös ydinturvallisuuden. Kansainvälisten verkostojen merkitys kasvaa tässäkin toiminnassa, STUKin pääjohtaja Jukka Laaksonen ja ydinjätteiden ja ydinmateriaalien valvontaosastoa johtava Tero Varjoranta uskovat.

Uusien ydinvoimalaitosten turvallisuus puntarissa
Valtioneuvostolta odotetaan ensi keväänä periaatepäätöstä siitä, onko yhteiskunnan kokonaisedun mukaista rakentaa Suomeen yksi tai useampi uusi ydinvoimalaitos.
  
Lähihistorian mahdottomuuksia: Tulipalo plutoniumin tuotantolaitoksessa
Ydinvoiman historian ensimmäinen vakava reaktorionnettomuus tapahtui Isossa-Britanniassa vuonna 1957. Tuolloin Windscaleen sotilaskäyttöön rakennetun plutoniumin tuotantolaitoksen reaktori syttyi palamaan ja radioaktiivisia aineita pääsi ympäristöön. Artikkeli: Tulipalo plutoniumin tuotantolaitoksessa (PDF)

Albanian tähtäimessä myös ydinenergia
Albania on voimakkaasti kehittyvä maa. Jatkossa tavoitteena on myös ydinenergian hyödyntäminen, mikä vaatii turvallisuuskulttuurin laajaa parantamista. Albanian säteilyturvallisuusviranomaisen johtaja Rustem Paci vieraili lokakuun lopussa Säteilyturvakeskuksessa parin viikon ajan.

Työpaikkojen radon on mitattava korkean radonpitoisuuden alueilla
Työnantajan on mitattava työpaikan hengitysilman radonpitoisuus alueilla, joilla esiintyy tavallista korkeampia radonpitoisuuksia. STUK ylläpitää luetteloa kunnista, joissa mittaukset on tehtävä työpaikoilla.

Ulkoilman pienhiukkaset ja UV-säteily terveydelle haitallisimmat ympäristöaltisteet
Suomessa on ensimmäistä kertaa selvitetty terveyshaittoja, jotka aiheutuvat useista kymmenistä elin- ja työympäristön altisteista. Näitä ovat esimerkiksi ulkoilman pienhiukkaset, passiivinen tupakointi, säteily ja ympäristömelu.

Suomalaisten hiuksissa enemmän uraania kuin muilla
STUK selvitti suomalaisen työikäisen väestön virtsan ja hiusten keskimääräistä uraanipitoisuutta.

Kuolan uusien ydinvoimalayksiköiden rakentaminen lykkääntyy
Venäjän mittavat ydinvoimaloiden rakentamissuunnitelmat lykkääntyvät nykyisen taloustilanteen vuoksi. Kuolan ydinvoimalan yhteydessä piti alun perin vuosina 2017-2020 olla valmiina neljä uutta voimalayksikköä vanhojen tilalla, mutta rakennussuunnitelmia ei vielä ole.

Ydinvoiman tulo Suomeen paransi turvallisuuskulttuuria idässä
Daniel Jåfsin vuonna 1950 Åbo Akademissa aloittamat opinnot huipentuivat syksyllä 2009 väitöskirjaan aiheesta Ydinvoiman tulo Suomeen.

2008

Alara 1/2008

Alara 1/2008 kokonaisuudessaan (PDF)

Pääkirjoitus: Kuinka hyvään turvallisuuteen Suomella on varaa?

Uutiset

• Pienelle potilaalle mahdollisimman pieni säteilyannos:  Säteilyturvakeskus (STUK) on julkaissut oppaan lasten röntgentutkimuskriteereistä. Siinä esitellään röntgentutkimuksia, jotka ovat perusteltuja lapsipotilaan diagnoosin tai hoidon kannalta, sekä annetaan lasten hyvän röntgentutkimuksen kriteerit.
• Digitaalitekniikka uudistaa hammasröntgentoimintaa: Suomessa tehdään noin 1,3 miljoonaa hammasröntgenkuvausta vuodessa. Digitaaliset menetelmät mahdollistavat säteilyannosten pienentämisen entisestään, jopa kymmenesosaan perinteisen filmin edellyttämiin annoksiin verrattuna.
• Säteilyn salat pro kokosi vanhoja säteilykurssilaisia: STUK ja VTT järjestivät maaliskuun alussa säteilytietoja syventävän Säteilyn salat pro -kurssin toimittajille.
• Säteileekö itkuhälytin? Altistaako WLAN? Radiotaajuisen säteilyn lähteitä on nykyään kaikkialla ihmisen elinympäristössä. Esimerkiksi matkapuhelimet, langattomat internetyhteydet ja tv-lähetykset perustuvat radioaaltoihin. Laitteiden jatkuva lisääntyminen lisää myös ihmisten huolta radioaalloille altistumisesta. Luodakseen kokonaiskuvan tilanteesta STUK päätti selvittää, mitkä laitteet aiheuttavat eniten altistumista ja paljonko ihmiset altistuvat ympäristössä olevien lähettimien kentille.

Artikkelit

Näköalapaikalla pääjohtaja Jukka Laaksonen, STUK: 50-vuotiaalla STUKilla on kysyntää

Kolme sattumaa -  tai ainakin kaksi
Säteilyturvakeskuksen edeltäjän, Säteilyfysiikan laitoksen, perustamisesta tulee tänä keväänä kuluneeksi 50 vuotta. Suomen ensimmäinen säteilysuojauslaki oli vahvistettu huhtikuun lopulla 1957, ja sitä täsmentävä asetus annettiin vielä samana vuonna. Säteilyfysiikan laitoksen toiminnan katsotaan alkaneen 19. maaliskuuta vuonna 1958. Sisäasiainministeriö myönsi tuolloin varat neljän säteilysuojaustarkastajan ja kahden kanslistin virkojen perustamiseen. Säteilyfysiikan laitoksen toimintakenttä hahmottui kymmenen vuoden aikana kuitenkin erinäisten sattumien tuloksena aivan erilaiseksi kuin vuonna 1958 kuviteltiin.

Haastateltavana Antti Vuorinen 
Vuoteen 1997 Säteilyturvakeskuksen pääjohtajana toiminut Antti Vuorinen: ”Näin pienellä maalla ei ole varaa vakaviin onnettomuuksiin”.
Olli J. Marttilan ukki pelkäsi aikanaan, että biologiasta kiinnostunut nuorimies ryhtyisi hyönteistohtoriksi. Ukki sai huokaista helpotuksesta. Olli J. Marttila sanoo olevansa henkeen ja vereen opettaja.
Professori Erkki Vauramo oli nuori maisteri, kun hän aloitti uransa yhtenä ensimmäisistä säteilysuojelutarkastajista. Elettiin 1950-luvun loppua. ”Ensimmäiset säteilysuojelutarkastajat olivat tien päällä 40 000 kilometriä vuodessa", Vauramo kertoo.

STUK kehittää innovatiivista säteilymittaustekniikkaa
Säteilyturvakeskus tutkii ja kehittää ainetta rikkomatonta analyysitekniikkaa. Ydinfysiikan menetelmin saadaan radioaktiivisten aineiden tunnistus ja määritys entistä tehokkaammaksi. Tulokset palvelevat ydinmateriaalivalvontaa, rikostutkintaa ja ympäristöanalytiikkaa.

STUKin Turvateknologialaboratorio (TTL) ja Jyväskylän yliopisto ovat juuri aloittaneet monivuotisen tutkimushankkeen, jolla pyritään näytteen kokonaisvaltaiseen havainnointiin hukkaamatta mitään olennaista informaatiota nuklidin hajotessa. Hankkeen alussa suunniteltiin prototyyppilaitteisto, joka sai nimekseen PANDA (Particles And Non-Destructive Analysis). Sen suuressa tyhjökammiossa on kaksi erillistä mittausasemaa, joita tarvitaan koko näytteen analyysiin ja tietyn kohteen tarkempaan tutkimukseen. Toisaalta etsitään kiinnostavia hiukkasia ja määritetään näytteen keskimääräisiä ominaisuuksia, toisaalta tehdään tarkkuusmittauksia valituille hiukkasille käyttäen pienikokoisia ja parhaan mahdollisen energiaerottelukyvyn ilmaisimia.

Ydinterrorismin maailmanlaajuinen uhka on todellinen
Alan asiantuntijat ovat varsin yksimielisiä siitä, että terroristit saavat likaisen pommin ennemmin tai myöhemmin. Ydinterrorismi koskee myös niitä maita, jotka eivät ole sen ensisijaisia kohteita, siis myös Suomea.

Radioaktiivisella merkkiaineella parannetaan teollisuusprosessia
Radioaktiivisella merkkiaineella kuten bariumilla voidaan tutkia, miten teollisuusprosessia voitaisiin parantaa. Eniten kokeita tehdään puunjalostus- ja kemianteollisuudessa sekä energiantuotannossa.

Matkapuhelinten turvallisuus askarruttaa myös Tansaniassa
Tansaniassa matkapuhelimet ja tukiasemat tulivat ensin, standardeja ja vaatimuksia esimerkiksi tukiasemien rakentamiseen on lähdettävä pohtimaan jälkikäteen.

Sairaaloiden radioaktiivista jodia päätyy jäteveden puhdistamolle
Sairaaloissa käytetty radioaktiivinen jodi aiheuttaa pienen lisän jäteveden puhdistamon työntekijän säteilyannokseen. Osa radioaktiivisuudesta kulkeutuu lopulta mereen.

Ydinvoimaloiden suojautumista ympäristöuhkilta parannettu
Luonnonolot otetaan entistä tarkemmin huomioon uusia ydinvoimalaitoksia Suomeen suunniteltaessa ja rakennettaessa. Myös jo toiminnassa olevia voimaloita on kehitetty varautumaan ympäristöuhkiin ja äärimmäisiin sääoloihin. STUKissa ei kuitenkaan uskota, että ilmastonmuutos muuttaisi oleellisesti voimalaitosten toimintaedellytyksiä Suomessa.

Alara 2/2008

Alara 2/2008 kokonaisuudessaan (PDF)

Pääkirjoitus: Tosi kuin vesi

Uutiset

• Periaatepäätöksiä odotellessa: Kolme yhtiötä suunnittelee rakentavansa uuden ydinvoimalaitosyksikön Suomeen. Teollisuuden Voima ja Fortum Power and Heat haluavat uuden reaktorin entistensä viereen Eurajoen Olkiluotoon ja Loviisan Hästholmeniin. Fennovoima punnitsee neljän eri paikkakunnan hyviä ja huonoja puolia oman laitoksensa sijoituspaikaksi. CARDIORISK selvittää pienten säteilyannosten vaikutusta sydän- ja verisuonisairauksien kehittymiseen
• Säteilysuojelun keskeinen kysymys viime vuosina on ollut, voiko ionisoiva säteily aiheuttaa pieninä annoksina muitakin sairauksia kuin syöpää ja perinnöllisiä sairauksia. Mielenkiinnon kohteena on erityisesti säteilyn osuus sydän- ja verisuonitautien kehittymisessä. Maaliskuussa 2008 alkoi CARDIORISK-hanke, jolla asiaan halutaan saada lisävalaistusta. STUKissa hanketta vetää tutkimusprofessori Dariusz Leszczynski.
• Lukijoilta hyvät arvosanat Alaralle: Alara-lehdestä loka-marraskuussa 2007 tehty lukijatutkimus kertoo, että lehteen luotetaan ja sitä luetaan aktiivisesti. Lehti saa lukijoilta kokonaisarvosanaksi 8,4. Aktiivisimmat lukijat löytyvät terveydenhoitoalalta.
• Työsuojeludirektiivi lykkääntyy: Työntekijöitä sähkömagneettisilta kentiltä suojelevan EU-direktiivin (2004/40/EY) voimaan saattamista on siirretty neljällä vuodella. Uusi takaraja voimaansaattamispäivämäärälle on 31.4.2012. STUKin Ionisoimattoman säteilyn laboratorion johtajan Kari Jokelan mukaan direktiivin lykkäyksestä huolimatta työpaikoilla on hyvä hyvissä ajoin ryhtyä arvioimaan pientaajuisten kenttien aiheuttamaa riskiä ja tarvittaessa vähentämään altistusta.
• STUKin 50-vuotishistoria valmistui: Ilmakehän ydinkokeet olivat alkuaikojen haaste: STUK perustettiin 50 vuotta sitten. Merkkipäivän kunniaksi STUK julkaisi valtiotieteen tohtori, dosentti Kai Hoffmanin kirjoittaman historiateoksen juhlaseminaarissa 9.5.2008.

Artikkelit 

Radonin poisto ratkaistiin naapuruston yhteispelillä
Turussa Satavan saarella kolme perhettä ratkaisi porakaivojensa radonin poiston ilmastusmenetelmällä. Panu Riihiluoma pohtii, että radonongelman hoitaminen on tärkeää erityisesti lapsia ajatellen.

Lähihistorian mahdottomuuksia: Romunkerääjät asialla
Moni yllättäväksi koettu onnettomuus tai vaaratilanne on ollut seurausta paitsi tietämättömyydestä ja tekniikan pettämisestä, myös selkeiden toimintamääräysten puuttumisesta tai niiden laiminlyömisestä. Alara aloitti tässä numerossa sarjan, joka penkoo säteilyn käytön viime vuosikymmenien historiaa. Tarkoituksena on palauttaa mieliin näitä ehkä jo unohduksiin jääneitä tapahtumia.

Sarjan ensimmäinen osa kertoo romunkerääjistä, jotka brasilialaisessa Goianian kaupungissa löysivät sädehoitolaitoksen vanhoista toimitiloista esineen, jonka käyttötarkoitusta he eivät tienneet. Seurauksena oli yksi vakavimmista säteilylähteen aiheuttamista onnettomuuksista maailmalla. Artikkeli: Romunkerääjät asialla (PDF)
  
Avaruussäteily tavoittaa meidät miljoonien vuosien takaa
Suomalaisten keskimääräisestä säteilyannoksesta kymmenesosa aiheutuu kosmisesta säteilystä. Tämä säteily tavoittaa meidät 3 - 20 miljoonan vuoden takaa. Avaruussäteily on onneksi enemmän kiinnostava ilmiö kuin merkittävä asia esimerkiksi terveyden kannalta. Lentotyössä säteilyaltistusta on kuitenkin seurattava.

Säteilyä voidaan havainnoida lennokilla: Pää pilvissä mutta jalat maassa
Kevyitä miehittämättömiä ilma-aluksia käytetään maailmalla erilaisiin sovelluksiin. Yksi tulevaisuuden sovelluksista on säteilyn havainnointi. Säteilyturvakeskus on Patria Aviationin kanssa kehittänyt säteilyn havainnointilaitteistoa siipiväliltään puolitoistametriseen lennokkiin.

Varkauden tehtailla kaikki säteilylähteet yhdessä taulukossa
Stora Enson Varkauden tehtailta suolletaan vuosittain maailmalle tuhansia tonneja paperia ja kartonkia. Tuotannon valvonnan apuna käytetään noin 200 säteilylähdettä, joilla muun  muassa seurataan, onko valmistettu paperi paksuudeltaan toivotunlaista. Tällaisen säteilylähdemäärän elinkaaren hallinta - laitteiden hankinnasta ja asennuksesta niiden hävittämiseen - vaatii tarkkaa suunnittelua ja koordinointia. "Kaikki tehtaiden säteilylähteet on dokumentoitu Excel-taulukkoon ja laitteiden sijainti on merkitty tehdasaluekarttaan. Keskeistä on, että karttaa myös todella ylläpidetään laitepaikkojen muuttuessa ja muutoksista ilmoitetaan palokunnalle", kertoo tehtailla säteilyn käytön vastaavana johtajana toimiva Heikki Leppänen.

Kuntalaiset huolissaan uraaninetsintäinnostuksesta
Muutamassa vuodessa kasvanut innostus uraaninetsintään aiheuttaa kohdekuntien kansalaisissa huolestuneisuutta. Yhtiöt hakevat valtauksia tarkempaan etsintään toiveenaan löytää tarpeeksi rikasta malmia uraanikaivostoiminnan aloittamiseksi.

Säteilysuojelu on osa EU:n kriisinhallintaa
Kansainvälinen suojeluosasto on osa Euroopan unionin nopean toiminnan joukkoihin kuuluvaa Pohjoismaista taisteluosastoa. Suojeluosastoon hakenut STUKin tutkija Petri Smolander arvostaa vuoden mittaisen palveluksen aikana saatavaa kokemusta ja uskoo siitä olevan hyötyä myös siviilitehtävissä. Korkeatasoinen ja syvällinen koulutus on laajentanut näkökulmaa säteilysuojeluun ja kriisitilanteisiin varautumiseen.

Alara 3/2008

Alara 3/2008 kokonaisuudessaan (PDF)

Pääkirjoitus: Vastuu turvallisuudesta on ketjureaktio

Uutiset

• Sisäilma puhtaaksi radonista korjaamalla: Suomessa on yli 50 000 asuntoa, joissa sisäilman radonpitoisuuden enimmäisarvo 400 becquereliä kuutiometrissä ylittyy. Näissä asunnoissa tarvitaan radonkorjauksia. Säteilyturvakeskuksen uudessa oppaassa annetaan perustiedot korjausmenetelmistä, joilla radonpitoisuutta voidaan alentaa parhaimmillaan yli 95 prosenttia. Opas on julkaistu STUKin internetsivuilla: Asuntojen radonkorjaaminen. STUK-A 229.
• STUK kehittää röntgensäteilyn valvontaa uudella ohjeella:  Röntgensäteilyn käyttö teollisuudessa, tutkimuksessa ja opetuksessa lisääntyy jatkuvasti. Vaikka röntgenlaitteiden turvallisuus on vuosien saatossa parantunut, asettaa laitteiden kasvava määrä uusia haasteita niiden valvonnalle. Tähän haasteeseen STUK vastaa uudella lokakuussa julkaistavalla säteilyturvallisuusohjeella.
• STUKin ja VTT:n välille merkittävä ydinjätehuollon puitesopimus: STUK teki Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) kanssa elokuussa 2008 merkittävän ydinjätehuollon tutkimus- ja asiantuntijatyötä koskevan puitesopimuksen.
• STUKin asiantuntijat aina tavoitettavissa: STUK on varautunut säteilyvaaraan vuorokauden kaikkina aikoina. STUKin hälytysryhmään kuuluu 160 henkilöä, ja viimeksi kesäkuussa testattiin heidän tavoitettavuuttaan.
• Ruotsi yhdisti säteilyalan viranomaistoimintonsa yhden katon alle: Heinäkuun alusta lähtien Ruotsin säteilyalalla toimii yksi viranomainen, Strålsäkerhetsmyndigheten (SSM), eli suomeksi Säteilyturvavirasto.

Artikkelit

Kliinisellä auditoinnilla parempiin tutkimus- ja hoitokäytäntöihin
Tampere-taloon kokoontui syyskuun alussa lähes 130 lääketieteellisen säteilyn käytön asiantuntijaa 29 eri maasta arvioimaan tuoretta suositusluonnosta siitä, miten kliiniset auditoimmit tulisi toteuttaa.

Alihankkijoiden ja keikkalaisten yleistyessä vastuu säteilyturvallisuudesta mutkistuu
Terveydenhuollon, teollisuuden ja tutkimuksen käytössä on ympäri maata tuhansia erilaisia säteilylähteitä. Kaikki laitteet ovat luvanvaraisia ja STUKin valvomia. Niistä vastaa säteilytoiminnan harjoittaja. Mitä enemmän teollisuus käyttää alihankkijoita ja sairaalat keikkatyövoimaa, sitä monimutkaisemmaksi vastuu jokapäiväisestä säteilyturvallisuudesta kuitenkin muuttuu.

Uusi opas terveydenhuollon röntgenlaitteiden laadunvalvontaan
Terveydenhuollon röntgenlaitteiden tekninen kehitys ja erityisesti digitaalitekniikan käyttöönotto ovat antaneet aihetta päivittää laitteiden teknistä laadunvalvontaa koskevia ohjeita. STUK on julkaissut uuden Terveydenhuollon röntgenlaitteiden laadunvalvontaoppaan (STUK tiedottaa 2/2008), jonka ensisijaisena tarkoituksena on toimia apuna laitekohtaisten laadunvalvontaohjelmien laadinnassa.
  
Lähihistorian mahdottomuuksia: Avaruusromua Kanadan erämaihin
Moni yllättäväksi koettu onnettomuus tai vaaratilanne on ollut seurausta paitsi tietämättömyydestä ja tekniikan pettämisestä, myös selkeiden toimintamääräysten puuttumisesta tai niiden laiminlyömisestä. Alaran Lähihistorian mahdottomuuksia -juttusarjassa pengotaan säteilyn käytön viime vuosikymmenien historiaa. Sarjan toinen osa kertoo neuvostoliittolaisesta ydinvoimakäyttöisestä Cosmos 954 -satelliitista, joka putosi Kanadan koillisosaan. Radioaktiivista romua leivisi laajalle alueelle. Artikkeli: Avaruusromua Kanadan erämaihin (PDF)

Bulgaria valitsi Suomen asiantuntemuksen
Säteilyturvakeskus vetää hanketta, jonka tarkoituksena on kehittää Bulgarian säteilyn käyttöä terveydenhuollossa. Kyseessä on yksi EU:n kahdenvälisistä Twinning-projekteista, joissa siirretään jäsenmaiden hallinnon erityisosaamista uusille jäsenille. Projekti painottuu mittanormaalitoimintaan, sädehoidon laadun kehittämiseen ja säteilyn potilasannosten vertailutasojen päivittämiseen.

Terveydenhuollon haasteena odottamattomat säteilyaltistukset
Säteilyonnettomuus on hyvin harvinainen tapahtuma. Suomessa ei ole koskaan sattunut vakavaa tapaturmaa, eikä maassamme siksi ole kokemusta säteilyvamman tunnistamisesta tai hoidosta. Terveydenhuollon haasteena onkin säteilyä saaneen potilaan tunnistaminen silloin, kun altistuksesta ei tiedetä.

KETALE - Valmiustoiminnan uusi kumppani
Jos säteilyvaara uhkaa, on tärkeää saada tilannekuva mahdollisimman nopeasti, jotta suojelutoimenpiteet voidaan toteuttaa ajallaan ja tehokkaasti. Tilannekuvan luomisessa laskennalliset leviämis- ja annosennusteet ovat keskeisiä. STUKin ja Ilmatieteen laitoksen yhdessä toteuttaman KETALE-järjestelmän myötä on ennusteiden käsittelyssä ja hallinnassa astuttu Suomessa uudelle aikakaudelle.

Iran jatkaa määrätietoisesti ydinohjelmansa kehittämistä - päämäärä pysynyt epäselvänä
Iran on jatkanut kansainvälisistä vetoomuksista huolimatta määrätietoisesti laajan ydinohjelmansa kehittämistä. Jopa Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n äänenpainot ovat koventuneet viime aikoina sen raportoidessa turhautuneesti paikallaan polkevasta valvontatilanteesta.

Haastateltavana neuvottelukunnan puheenjohtaja Osmo Soininvaara:
STUKin tehtävissä riittää haastetta
STUKin toimintaympäristö on haastava, STUKin neuvottelukkunnan puheenjohtaja Osmo Soininvaara sanoo. Säteilyssä on kysymys asioista, joiden mittasuhteita kansalaisten on vaikea mieltää. Ydinvoiman voimakas kasvu maailmalla voi johtaa hyötyreaktoreiden aikakauteen. Tämä moninkertaistaisi ydinvoimaan liittyvät riskit.

Alara 4/2008

Alara 4/2008 kokonaisuudessaan (PDF)

Pääkirjoitus: Turvallisuuden ja vaarattomuuden agenttien missio

Uutiset

• TV:stä tutut meteorologit opissa STUKissa: STUK ja Ilmatieteen laitos järjestivät marraskuussa seminaarin, johon oli kutsuttu YLEn, Nelosen ja MTV3:n TV-kanavilla esiintyvät meteorologit. Seminaari antoi ainutkertaisen mahdollisuuden meteorologien sekä Ilmatieteen laitoksen ja STUKin asiantuntijoiden vuoropuheluun.
• Ydinlaitoksia koskevia päätöksiä stuk.fi:ssä: STUK julkaisee ydinlaitoksia koskevat keskeiset päätökset internetsivuillaan. Julkaistavat päätökset koskevat esimerkiksi ydinlaitosten lupa-asioita ja laitoksilla tehtäviä turvallisuuden kannalta merkittäviä lainmuutoksia.
• Radioaktiivinen jätealue Sillamäessä saatiin kuntoon:  Radioaktiivisia ja kemiallisia haitta-aineita sisältävän suuren jätealueen kunnostus pysyvästi hyväksyttävään kuntoon Sillamäessä Koillis-Virossa on saatu onnistuneesti päätökseetn. Jätteet eivät enää aiheuta vaaraa alueen väestölle.
• Vuosaaren satama vihittiin käyttöön 28.11.2008: Sataman säteilyvalvontajärjestelmä koostuu 18 ajoneuvoportista, kolmesta henkilöportista ja yhdestä junaportista.
• Säteileekö leikkipuistossa liikaa? STUK antoi lokakuun lopussa lausunnon, jossa se totesi, että Helsingin Kulosaaressa sijaitsevaa Juliuksenpuistoa voidaan käyttää lasten leikkialueena, vaikka puiston kohdalla kulkee 110 kilovoltin voimajohto. STUKin mittausten mukaan voimajohdon aiheuttaman magneettikentän voimakkuus on alle sadasosa lainsäädännössä määritellystä enimmäisarvosta.

Artikkelit

Loviisan automaatiouudistus toteutuu viime hetkillä
Loviisan ydinvoimalaitoksen automaatiouudistuksen ensimmäinen vaihe toteutettiin vuosihuollon yhteydessä syksyllä 2008. Merkittäväksi uudistuksen tekee se, että vanhenevia ydinvoimalaitoksia on kymmenittäin ympäri maailmaa. Onnistuneita automaatiouudistuksia on tiedossa vain kaksi, joista toinen on juuri kyseinen kaksi kuukautta sitten toteutettu Loviisan ykkösvaihe.

Kovaa peliä Yucca-vuorella
Yhdysvaltojen ydinturvallisuusviranomainen NRC on vastaanottanut hakemuksen ydinjätteiden loppusijoittamiseksi Yucca-vuoren uumeniin Nevadan autiomaahan, sadan mailin päähän Las Vegasista. Hakemuksen käsittely kestää noin neljä vuotta. Sinä aikana on odotettavissa kovaa poliittista ja taloudellista peliä. Suomessa loppusijoitushanke on edennyt ilman suurta dramatiikkaa, ja STUK odottaa loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemusta vuonna 2012.

Posivan loppusijoitushanke laajenee
Maassamme on vireillä kolme uutta ydinvoimahanketta. Teollisuuden Voiman ja Fortumin hankkeiden toteutuminen merkitsisi nykyisten ydinvoimalaitosten laajentamista lisäyksiköillä, kun taas Fennovoima suunnittelee ydinvoimalaitoksen perustamista kokonaan uudelle paikalle. Näihin hankkeisiin kytkeytyy myös käytetyn ydinpolttoaineen huollon järjestäminen, mikä edellyttää erillisiä ympäristövaikutusten arviointi- ja periaatepäätösprosesseja.

Radioaktiivisen jodin päästö sai Belgian valmiusjärjestelmän ryhtymään tositoimiin
Elokuun lopulla Etelä-Belgiassa radioisotooppeja tuottavasta laitoksesta levisi ympäristöön radioaktiivista jodia. Kukaan ei vahingoittunut, mutta Belgian kriisikeskus onnettomuuksia varten toimi muutaman päivän ajan täydellä teholla.

Saksan suolaluolat vuotavat
Saksassa kohistiin syyskuussa, että Ala-Saksissa sijaitsevaan Assen suolakaivokseen haudatut ydinjätesäiliöt ovat alkaneet syöpyä puhki ja vuotaa.

Uudet ydinvoimalaitoshankkeet: STUKiin lisää työtä ja työntekijöitä
Kolme eri yhtiötä haluaa rakentaa Suomeen uuden ydinvoimalan ja kaikkia hankkeita viedään eteenpäin samanaikaisesti. Maan yksi ja ainoa ydinturvallisuusviranomainen, Säteilyturvakeskus, joutuu suunnittelemaan työnsä tarkasti selvitäkseen kunnialla omasta tehtävästään.

Ydinenergialainsäädännön remontti
Ydinenergialainsäädännön uudistuksen tavoitteena on moderni kokonaisuus, joka luo vankan pohjan viranomaisvalvonnan toteutumiselle.

Heiluttaako häntä koiraa
Säteilyturvakeskuksessa otetaan käyttöön uusi asianhallintajärjestelmä keväällä 2009.

Haastateltavana Venäjän Suomen-suurlähettiläs, akateemikko Aleksandr Rumjantsev: Ydinvoima vastaa haasteisiinsa
Uudentyyppisissä ydinreaktoreissa ja polttoaineen entistä paremmassa hyödyntämisessä ja kierrätyksessä on ydinvoimatuotannon tulevaisuus, arvostettu ydintutkija ja akateemikko, Venäjän Suomen-suurlähettiläs uskoo. Kansainvälisen yhteistyön voimin alan toimijat pystyvät vastaamaan niihin haasteisiin, joita kasvava energian tarve yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa niille asettaa.

2007

Alara 1/2007

Alara 1/2007 kokonaisuudessaan (PDF)

Pääkirjoitus: Ei enää pelkkä jäsen vaan osa Euroopan unionia

Uutiset

• Leningradin ydinvoimalaitoksen  turvallisuutta kehitetty yhdessä 15 vuotta: Ydinturvallisuuden merkitys korostuu lähialueyhteistyössä
• Ydinmurtaja kulki, tieto ei
• STUK tuplasi paikallistarkastajien määrän Olkiluodossa
• Merkki jota ei pitäisi nähdä: Uusi säteilyvaaramerkki täydentää entisiä keltapohjaisia merkkejä.
• Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA on kehittänyt uuden säteilyvaaramerkin täydentämään entisiä. Punaisen merkin on tarkoitus kertoa jokaiselle sen näkevälle, että nyt ollaan vaarassa ja on syytä poistua paikalta. Uusi merkki ei korvaa jo käytössä olevia keltapohjaisia varoitusmerkkejä. Tämän näkee vasta, kun on avannut yhden suojuksen, luukun tai oven liikaa ja on liian lähellä isoa säteilylähdettä.

Artikkelit

Teollisuusneuvos Riku Huttunen: Ydinvoima säilyy kansallisena ratkaisuna
Euroopan unioni pyrkii entistä yhtenäisempään esiintymiseen energiakysymyksissä. Komission vuoden alussa julkistama toimenpidepaketti korostaa ilmastonmuutoksen torjunnan välttämättömyyttä. Suhtautuminen ydinvoiman käyttöön ja ydinturvallisuuden järjestäminen säilyvät kuitenkin jatkossakin kansallisesti ratkaistavina asioina, teollisuusneuvos Riku Huttunen kauppa- ja teollisuusministeriöstä korostaa.

Säteilylähde suli terässulatossa
Outokumpu Stainless Oy:n Tornion terässulatossa joutui viime vuoden loppupuolella amerikiumia sisältävä säteilylähde sulatukseen. Lähde päätyi sulattoon ulkomailta tuodun kierrätysmetallin mukana. Tapahtuma ei aiheuttanut merkittävää säteilyaltistusta työntekijöille, vaan annokset jäivät korkeintaan joihinkin kymmeniin mikrosieverteihin. Myös tehtaan valmistamat tuotteet olivat puhtaita.

Turvateknologiaa säteilyuhkan torjuntaan
Säteilyturvakeskuksen uusi yksikkö, Turvateknologian laboratorio, tutkii ja kehittää säteilymittausmenetelmiä, joilla saadaan nopeasti tietoa uhkaavasta vaarasta. Sovellusalueita ovat säteilyn rikollisen käytön havaitseminen, onnettomuustilanteet ja laboratorioanalytiikka.

Tapaus Litvinenko
Säteilymurha Lontoossa syksyllä 2006. Uskomatonta, mutta totta. Englannin säteilyturvallisuusviranomainen vahvisti marraskuussa 2006, että entisen neuvostoagentin Aleksandr Litvinenkon kuolema johtui säteilyaltistuksesta. Myrkky oli polonium-210. Litvinenko sai tappavan annoksen ilmeisesti ravinnon kautta. Alara kertoo Säteilyturvakeskuksen toimista tapauksen jälkeen sekä poloniumin esiintymisestä ja mittaamisesta.

Olkiluoto 3 -projekti opettaa
Olkiluoto 3 -hanke etenee vaikeuksista huolimatta. Hankkeesta ovat oppineet kaikki osapuolet - myös valvova viranomainen, STUK. Laitoksen turvallisuudesta ei vaikeuksista huolimatta ole tingitty. Projektin ympärille virinnyt keskustelu turvallisuuskulttuurista on ollut hyvästä.

Pikkupojan muistelmia kenkäröntgenistä
STUKin tarkastaja Erkki Rantanen muistaa, vaikkakin hatarasti, olleensa pikkupoikana kenkäostoksilla äitinsä kanssa. Kengän sopivuutta testattiin kenkäröntgenlaitteella, jollainen on nyt päätynyt myös STUKin dosimetrialaboratorion tutkittavaksi.

Kuolan ydinjätepesäke siivotaan kansainvälisellä rahoituksella
Kansainvälisen rahoituksen avulla ydinjätteiden käsittelytyö Kuolan niemimaalla on päässyt käyntiin. Andrejevin lahden ydinsukellusveneiden jätevaraston alueella on infrastruktuuri rakennettu kuntoon. Jonkin verran matala-aktiivisia jätteitä on jo käsitelty, mutta ydinpolttoaineen ja muun vaikean jätteen käsittely on vasta suunnitteilla.

SAFIR-ohjelmat kasvattavat uutta osaajasukupolvea
SAFIR-ydinturvallisuusohjelma saatiin päätökseen - hyvillä arvosanoilla. Samalla annettiin tilaa uudelle tutkimusohjelmalle, SAFIR2010:lle. Ohjelmien ytimenä on varmistaa ydinturvallisuusasioiden vankka osaaminen ja siirtää sitä nuoremmalle sukupolvelle.

Kuvantamistutkimus lähtee hyvästä lähetteestä
"Kaikki todellisuudessa hoitoon vaikuttamattomat kuvantamistutkimukset kannattaa jättää tekemättä", dosentti Anu Alanen Varsinais-Suomen Kuvantamiskeskuksesta korostaa.

Säteilee naapuriin asti
Syyskuussa STUKissa alkoi EU-hanke NOTE (Non-targeted effects of ionising radiation), joka saattaa muuttaa tähänastista käsitystä ionisoivan säteilyn vaikutuksista. Tutkimusjohtaja Sisko Salomaa kertoo, mistä tässä hankkeessa oikein on kysymys.

Alara 2/2007

Alara 2/2007 kokonaisuudessaan (PDF)

Pääkirjoitus: O SOLE MIO!

Uutiset

• Suomi tarjoaa IAEA:lle valheita ja videonauhaa: Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA totesi, että koulutusvideo on tehokas väline sekä uusien tarkastajien koulutukseen että jo kokeneempien tarkastajien taitojen kertaamiseen. STUKissa ja VTT:llä kuvattiinkin koulutusvideo toukokuussa.
• Säteilyn salat auenneet 60 toimittajalle
• Uusi mittausauto kaasutti palvelukseen
• STUK laati täydentävät ohjeet radonturvalliseen rakentamiseen

Artikkelit

UV-ennuste varoittaa liiasta auringolle altistumisesta
UV-ennuste kertoo, milloin on syytä suojautua polttavalta ja ihosyöpäriskiä lisäävältä auringonvalolta. Se auttaa varautumaan tilanteeseen jo ennakkoon, sillä palanut iho oireilee vasta tunteja vahingon jo tapahduttua. Ihosyövät ovat niitä harvoja syöpiä, joita voimme ehkäistä merkittävästi omalla käyttäytymisellämme.

Aurinkotuoli
Istu mukavasti aurinkotuoliin ja testaa tietosi ultravioletti- eli UV-säteilystä. STUK suosittelee tuolin asettamista vehmaan puun katveeseen sekä lierihatun ja aurinkolasien käyttöä. Vaatetukseksi suositellaan ilmavasti laskeutuvia ja iloisen värisiä kesävaatteita.

Melanooma muistuttaa elintavoista vuosikymmeniä sitten
Tummasolusyöpä eli melanooma on elintapasairaus, jonka tapausten määrä on Suomessa viime vuosikymmenten aikana moninkertaistunut. Pääasiassa liiallisesta auringon UV-säteilystä aiheutuva melanooma olisi yhdeksässä tapauksessa kymmenestä periaatteessa ollut ehkäistävissä suojaamalla ihoa. Valistustyö näyttää vähitellen tehoavan - uusien tapausten määrä on viime vuosina tasaantunut.

ERICA - Ihmisen säteilysuojelusta eliöiden suojeluun
EU:n kuudenteen puiteohjelmaan kuuluvassa ERICA-hankkeessa kehitettiin arviointimenetelmä eliökunnan ja eliöyhteisöjen säteilysuojeluun. Hankkeeseen osallistui 15 tutkimuslaitosta seitsemästä maasta.

Tullien säteilyvalvontakoulutuksesta tuli menestys

Yhteinen raja, yhteiset intressit
Venäjän ja Suomen tullien sekä STUKin yhteinen säteilyvalvontakoulutus vetäisi uuden piirun historiankirjoihin. Huhtikuussa järjestetty kaksiviikkoinen kurssi oli poikkeuksellinen. Se avasi ensi kertaa suomalaisille ja samalla länsimaisille tulliviranomaisille ovet Venäjän tulliakatemiaan ja luottamuksellisille ekskursioille rajavalvontaan.

Köyhdytettyä uraania rikastuvalle Venäjälle
Suomenlahden laivavilinässä on aina silloin tällöin alus, jonka lasti on menossa Venäjän ydinpolttoaineen jalostuslaitoksille. Länsieurooppalaisten ydinpolttoainetehtaiden sivutuotteiden markkinat ovat idässä.

Uuden ydinvoimalaitoksen päästöille asetettava tiukat tavoitteet jo alkuvaiheessa
Teollisuuden Voima ja Fortum ovat keväällä 2007 aloittaneet Olkiluodossa ja Loviisassa uuden ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin. Arviointiohjelmat julkistetaan kesän aikana.

Röntgenhoitajan työssä, antaumuksella
"Suhtaudun tähän työhön antaumuksella. Tekniset laitteet, säteilyn fysiikka ja biologia sekä anatomia kiinnostavat. Tässä saa auttaa ihmisiä, eikä ammatissa tule koskaan valmiiksi", röntgenhoitaja Lea Lukkarinen valaisee, suorastaan läpivalaisee omaa ammattiaan.

Alara 3/2007

Alara 3/2007 kokonaisuudessaan (PDF)

Pääkirjoitus: Säteilyn parantava voima

Uutiset

• Henkilöskannerin koekäyttö aloitetaan Helsinki-Vantaan lentoasemalla
• Stuklex - säädöksiä sähköisesti
• Magneettikuvauksen työturvallisuus halutaan varmistaa hoitotyötä vaikeuttamatta
• Viides ydinturvallisuuskurssi käynnistyy lokakuussa
• Säteily- ja ydinturvallisuustutkimukseen tarvitaan eurooppalaista yhteistyötä:  STUK järjesti yhteistyössä VTT:n kanssa syyskuun alussa turvallisuustutkimuskokouksen, jossa esiteltiin suomalaisen ydinenergiatutkimuksen viimeaikaisia tuloksia ja ohjelmia alan eurooppalaisille toimijoille. Ydinenergian turvallisuuden todentaminen vaatii suuria ja kalliita tutkimusohjelmia, ja kokous toimiikin merkittävänä päänavauksena eurooppalaiseen yhteistyöhön.

Eläinröntgenissä käyvät rakkaat perheenjäsenet
Viikin yliopistollisessa eläinsairaalassa tunnelma on heti leppoisa, ilmassa tuoksuu aito hevosenlanta. Röntgenosastolla käy vuosittain noin 5 300 eläinpotilasta. Tavallisimpia asiakkaita ovat kissat ja koirat, mutta vuosittain tutkitaan myös noin tuhat suureläinpotilasta.

Pripjat - elävä kaupunki
Tshernobylin onnettomuuden jälkeen tyhjennetty Pripjat on hiljainen kaupunki. Ihmisiä siellä ei ole asunut pariinkymmeneen vuoteen. Puheet kaupungin kuolemasta ovat silti ennenaikaisia. Betonilaattojen välissä vihertää, lähimetsissä sudet jahtaavat saalista. Kuollut kaupunki elää.

Viivi voitti Hodgkinin
Vuosittain noin 150 suomalaislasta saa syöpädiagnoosin. Tilastojen ja lukujen takaa löytyy 14-vuotiaan Viivi Eskelisen tarina. Hänen sairastamansa Hodgkinin lymfooma sai koko perheen elämän sekaisin. Nyt, kun kaikki on kunnossa, on hyvä suunnitella tulevaisuutta, uraa vaikka lääkärinä.

Sädehoitolaitteiden määrän arvioidaan kasvavan kolmanneksella
"Sädehoidossa vaikeinta on se lääkärin tekemä päätös, mitä otetaan hoitoon mukaan. Tervettä kudosta ei saisi ottaa liikaa mukaan, mutta toisaalta - jokainen syöpäsolu pitäisi saada tuhottua", toimistopäällikkö Ritva Bly tiivistää. Sädehoitojen määrä on kasvussa. Haasteena on saada hoitoyksiköihin riittävästi henkilökuntaa.

Kiristyvät turvallisuusvaatimukset näkyvät Vuosaaren sataman säteilyvalvonnassa
Runsaan vuoden päästä Helsingin Vuosaareen valmistuva satama on merkittävä kohde myös säteilyvalvonnan suhteen. Suomen ulkomaankaupan pääsataman on täytettävä kiristyvät kansainväliset turvallisuusvaatimukset. Sataman säteilyvalvonnasta vastaa Tulli ja STUK toimii asiantuntijana säteilyvalvontaa koskevissa kysymyksissä.

STUK myi lippulaivansa
32 vuotta Säteilyturvakeskuksen palveluksessa riitti tutkimusvene Detektorille. Veneen aikoinaan laitokselle hankkinut ja sen kipparina kaikki vuodet toiminut Erkki Ilus jätti kumppanilleen haikeat jäähyväiset heinäkuussa. Meriradioekologian ja ydinvoimalaitosten meriympäristötutkimuksen työjuhta siirtyi muihin tehtäviin.

Sinkkitehtaan magneettikentät hallinnassa
Muuttamalla työskentelytapoja ja esimerkiksi kulkureittejä pystytään usein tehokkaimmin vähentämään työntekijöiden altistumista sähkömagneettisille kentille. Samoin uusia laitteita hankkiessa ne kannattaa sijoittaa jo lähtökohtaisesti siten, etteivät magneettikentät aiheuta henkilöstölle terveysriskejä.

STUK on rento ja joustava kesätyöpaikka
Tämän artikkelin valmistumisen aikaan eletään elokuun kauneimpia päiviä, välillä ukkonen jyrisee ja välillä aurinko porottaa, mutta STUKissa työ jatkuu. Suurin osa työntekijöistä on palannut lomilta normaaliin arkeen. Toisin on kesätyöntekijöiden laita: heidän urakkansa on loppunut tämän Alaran ilmestyessä.

Tehdäänkö röntgentutkimuksia edelleen liikaa?
Tehdäänkö Suomessa tarpeettomia röntgentutkimuksia? Onko tutkimuksesta potilaalle oikeasti hyötyä vai altistuuko potilas turhaan säteilylle? Tehokas tapa vähentää potilaiden säteilyalatistusta on karsia tarpeettomia säteilytutkimuksia. Tarpeettomiksi voidaan katsoa sellaiset tutkimukset, joilla ei ole vaikutusta taudinmääritykseen tai potilaan hoitoon.

Olli Heinosen vetämä IAEA:n Safeguards tekee ydinmateriaalivalvontaa maailmalla
Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n valtuuskunnat ovat tänä kesänä vierailleet niin Pohjois-Koreassa kuin Iranissakin neuvottelemassa maiden ydinohjelmista. Valtuuskuntia on vetänyt järjestön varapääjohtaja Olli Heinonen. Alara halusi selvittää, millaisena suomalainen radiokemisti kokee työnsä kansainvälisillä pelikentillä ydinaseiden leviämisen estämiseksi.

Alara 4/2007

Alara 4/2007 kokonaisuudessaan (PDF)

Pääkirjoitus: Ydinenergian uusi tuleminen

Uutiset

• Leningradin ydinvoimalaitoksen turvallisuus parantunut merkittävästi:  Säteilyturvakeskus teki yhteistyössä Venäjän ydinturvallisuusviranomaisen Rostechnadzorin kanssa lokakuussa 2007 tarkastuksen, jossa arvioitiin Leningradin ydinvoimalaitoksen turvallisuutta.
• Suomalaisnaiset kehittivät sairaaloihin säteilysuojan.
• Radonmittauskausi alkoi marraskuussa: Sisäilman radon kasvattaa keuhkosyöpäriskiä.
• Säteilytoiminnan harjoittaja vastaa turvallisuudesta.
• Uusi Uljas verkko valmistui: Säteilyturvakeskuksen ulkoisen säteilyn valvontaverkon uusiminen saatiin päätökseen marraskuun loppuun mennessä. Uusi verkko on nimeltään Uljas, ja nimensä mukainen se onkin, sillä se edustaa tekniikaltaan ja toiminnaltaan maailman huippua.
• Korkea-aktiiviset säteilylähteet tehotarkkailuun.
• Röntgentutkimusten vertailutasot alentuvat.

Artikkelit

Olkiluoto 3 mittaa ydinosaamisen
Olkiluoto 3 on ensimmäinen länsimaahan pitkästä aikaa rakennettava uusi ydinvoimalaitosyksikkö. Näin Suomen suurin teollinen investointi haastaa niin urakoitsijoiden, laitetoimittajien kuin hanketta valvovien viranomaisten osaamisen alalla, jolla turvallisuuden tulee olla aina etusijalla. Olkiluoto 3:n herättämä laaja kansainvälinen kiinnostus kertoo ydinvoiman olevan uuden tulemisensa kynnyksellä kautta maailman.

Ydinvoiman tulevaisuus
Syvä huoli ilmastonmuutoksesta voimistaa tarvetta rakentaa lisää ydinvoimaa. Uudet ydinreaktorit tulevaisuudessa ja ydinjätehuollon ratkaisut lisäävät turvallisuutta. Ydinvoimaloiden käyttöjärjestelmien säännölliset huoltotoimet ja henkilöstön jatkuva kouluttaminen vahvistavat ydinvoiman turvallisuutta.

Kännykkäsäteilystä voi olla samaa mieltä, eri sävyissä
Säteilyturvakeskuksen tutkimusprofessorit Dariusz Leszczynski ja Kari Jokela toimivat kiinnostavalla aihealueella, joka koskettaa meistä jokaista. Heidän erikoisalaansa on matkapuhelinten ionisoimaton säteily. Ajoittain heidät on myös mediassa asetettu vastakkain, kuin eri puolille. Mistä Leszczynski ja Jokela sitten ovat oikeasti eri mieltä?

Neljäs reaktorisukupolvi - silta fissiosta fuusioon
Siirtymällä uudentyyppisiin reaktoriratkaisuihin on periaatteessa mahdollista parantaa ydinvoimaloiden hyötysuhdetta merkittävästi. Pitkäjänteisessä ydinenergian käytössä laajamittaisempi siirtyminen uudentyyppiseen, neljännen sukupolven ydinvoimalaitostekniikkaan lieneekin välttämätöntä, fuusioenergian teknistaloudellista kypsymistä odotellessa.

Turvassa Olkiluodon Onkalossa
Maanalaisesta tutkimustilasta Onkalosta on kovaa vauhtia tulossa osa ydinjätteiden loppusijoituslaitosta. Ydinaseiden leviäminen on pystyttävä estämään koko loppusijoituslaitoksen käytön ajan, ja myös laitoksen sulkemisen jälkeen - eli vuosituhansiksi eteenpäin. Onkalossa toimii kuitenkin jo tällä hetkellä maailman ensimmäinen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen ydinsulkuvalvontajärjestelmä.

Loviisan ydinvoimalaitoksen käytöllä 20 vuoden jatkoaika: Ikääntymisilmiöt on tunnistettava ajoissa
Valtioneuvosto teki heinäkuussa päätöksen, että Fortum Power and Heat Oy voi jatkaa voimalaitoksen ykkösyksikön käyttöä vuoden 2027 loppuun ja kakkosyksikön käyttöä vuoden 2030 loppuun. Jatkoaika edellyttää käytön turvallisuuden jatkuvaa parantamista ja ikääntymiseen liittyvän tietotaidon kehittämistä.

Haastateltavana Jaakko Orava: "Huolellisesti, ohjeiden mukaan"
Työnjohtaja Jaakko Orava on pitkän linjan miehiä revisiotyössä. Kokemusta on niin paljon kuin sitä Suomessa voi olla. Orava aloitti revisiotyöt ensimmäisen ydinvoimalaitosyksikön Loviisa I:n myötä.

2006

Alara 1/2006

Alara 1/2006 kokonaisuudessaan (PDF)

Pääkirjoitus: "Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja jotain sinistä..."

Elina Martikka on Alaran uusi päätoimittaja
Elina Martikka työskentelee jo yhdeksättä vuotta Säteilyturvakeskuksen ydinmateriaalitoimiston päällikkönä. Alanvaihto ei ole vielä ehtinyt käydä mielessä.

Uutiset

• Asiantuntijaryhmän arvio: STUK on vahvistanut asemaansa korkeatasoisena tutkimuslaitoksena.
• UV-säteily voimistuu huhtikuusta alkaen.
• Uusi simpukkalaji kotiutui Loviisaan.
• Uusi menetelmä radiolääkkeiden kehittelyyn.
• STUK selvittää liki 400 päiväkodin radonpitoisuuden.
• Onko suomalaiskodin radonpitoisuus kasvanut?
• STUK aloitti tutkimuksen kännykkäsäteilyn vaikutuksesta ihoon.
• Säteilyvalvonta-asemien uusiminen täydessä käynnissä.
• Japanilaiset tutustuivat suomalaiseen ydinturvallisuuteen

Iranin ydinohjelma asettaa IAEA:n toiminnan koetukselle
IAEA:n ydinaineiden valvontatoiminta ja koko ydinsulkusopimus on koetuksella, kun Iranin ydinohjelma on  nostettu maailmanpolitiikan keskipisteeseen. Jos Iran eristetään maailmanyhteisöstä, seuraukset voivat olla arvaamattomat.

CERNin tiedeopinnoista motivaatiota Puumalan lukiolaisilla
Etelä-savolaisen Puumalan pienellä lukiolla on jo muutaman vuoden ollut tiivis kontakti Cerniin, maailman johtavaan hiukkastutkimuslaboratorion.

Suomalaisten valppaus pelasti suuronnettomuudelta Chilessä
Suomalaisen työnjohdon valppaus esti vakavan säteilyvaaratilanteen kehittymisen suuronnettomuudeksi Chilessä. Tapaus todisti, miten säteilyriskeihin kannattaa varautua esimerkiksi työmailla, joilla käytetään säteilylähteitä teollisuuskuvauksissa.

Tutkimus: Tshernobyl vaikuttaa myös rintasyöpäriskiin pahimmin saastuneilla alueilla
Rintasyövän esiintymistiheys on noussut Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden saastuttamilla alueilla. Ukrainasta ja Valko-Venäjältä saadut tiedot ovat herättäneet huolta alueen terveysviranomaisissa.

Suomen kallioperä houkuttelee uraanin uuteen etsintään
Euroopan vanhat uraanikaivokset alkavat ehtyä. Suomen tekee houkuttelevaksi Fennoskandian peruskalliokilpi, josta uraanimalmeja on mahdollista löytää. Suuria avolouhoksia ei kuitenkaan ole odotettavissa.

Olkiluoto kolmonen etenee puoli vuotta myöhässä
Olkiluoto kolmosen betonintuotanto on saatu jälleen käyntiin. Voimalaitostyömaa on kuitenkin yli puoli vuotta myöhässä. STUK varmistaa, etteivät viiveet vaikuta turvallisuuteen.

Laser - kaunis vaara silmille
Laservalot halkoivat ilmaa ja Suomen parhaat tiskijukat taikoivat ilmoille hikisiä konerytmejä, kun sadat nuoret kokoontuivat helmikuun ensimmäisenä lauantaina Laserpoint-tapahtumaan Helsingin kaapelitehtaalle.

Uusi vierailukeskus avasi ovensa Olkiluodossa
Olkiluodon ydinvoimalaitoksen uusi vierailukeskus avattiin 31. tammikuuta. Uudessa keskuksessa ohikulkijan on helppo piipahtaa, sillä se ei sijaitse varsinaisella laitosalueella.

Säteileekö vuolukiviuunimme?
STUKin Kysy säteilystä -Internet-sivun kautta ottavat joka päivä yhteyttä niin huolestuneet vanhemmat, tietoa tarvitsevat porakaivon käyttäjät kuin röntgentutkimukseen kutsututkin. Erilaisia kysymyksiä ja kommentteja lähetettiin viime vuonna satoja.

Alara 2/2006

Alara 2/2006 kokonaisuudessaan (PDF)

Pääkirjoitus: Viestejä Tshernobyliltä

Uutiset

• Kilpirauhasen jodia voidaan nyt mitata uudella laitteella
• Tshernobyl ei lisännyt kilpirauhassyövän riskiä suomalaisilla lapsilla
• STUK mukana syksyn ympäristömessuilla
• Työpaikkojen aika varautua sähkömagneettisten kenttien valvontaan
• Tuore raportti sähkömagneettikenttien terveysvaikutuksia koskevista tutkimuksista: "Selviä terveyshaittoja ei ole osoitettu"
• STUK kutsuu uusia kuntia mukaan radontalkoisiin

Artikkelit

Radioaktiivisen cesiumin pitoisuudet elintarvikkeissa
Metsäntuotteissa ja järvikaloissa on edelleen Tshernobyl-laskeumasta peräisin olevaa radioaktiivista cesiumia paikoitellen melko korkeitakin pitoisuuksia. Nämä pitoisuudet alenevat hitaasti. Maatalous- ja puutarhatuotteissa sitä vastoin on hyvin vähän cesiumia.

Tshernobyl jätti pysyvät jäljet viranomaisten kriisinhallintaan
Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus muutti suomalaisten suhdetta onnettomuuksiin niin merkittävästi, että voidaan puhua ajasta ennen ja jälkeen Tshernobylin. Onnettomuuden vaikutukset näkyvät niin hallinnossa, teknisessä kehityksessä ja tiedottamisessa kuin poliittisessa päätöksenteossa.

Uusi säteilyvalvontaverkko on maailman uudenaikaisin
Suomeen ensi vuonna valmistuva koko maan kattava reaaliaikainen säteilyvalvontaverkko on ensimmäinen lajiaan maailmassa. Tshernobylin jälkimainingeissa 1980-luvulla rakennettu automaattinen valvontajärjestelmä on jo teknisesti vanhentunut.

Herkkä Itämeri kiinnostaa tutkijoita
Itämeri on ollut radioekologisen mielenkiinnon kohteena jo 1950-luvun lopulta alkaen. Vuosikymmenien takaiset ydinkokeet antoivat sysäyksen tutkimukselle, ja Tshernobyl-onnettomuus lisäsi kiinnostusta entisestään.

Viesti Tshernobyliltä
Sergey Jevlev asui Tshernobylin reaktorin räjähtäessä 20 vuotta sitten perheineen Kiovassa ja työskenteli Kiovan ydintutkimusinstituutissa. Onnettomuus vaikutti vahvasti hänen koko elämäänsä.

Miten radioaktiivisen aineen leviäminen nyt ennustettaisiin
Ydinlaitosonnettomuuksiin varautuminen on nykyään oleellisesti erilaista kuin 20 vuotta sitten. Nykyisillä tietokoneohjelmilla pystytään myös laskemaan, mitä olisi tapahtunut, jos Tshernobylin onnettomuus olisi sattunut esimerkiksi päivää aikaisemmin.

Ydinalan laiton kauppa on suurta ja järjestäytynyttä
Ydinalan laittoman kaupan taustalla on halu kehittää kokonainen ydinaseohjelma sotilaalliseen käyttöön. Tämän toteuttaminen laillisin keinoin on hyvin vaikeaa, sillä ydinalan laillinen kauppa on tarkoin säädeltyä ja valvottua. Viime vuosina on saavutettu merkittävää edistystä, kun laittoman kaupan suuria verkostoja on kyetty paljastamaan.

UVA-säteilyllä on vielä tuntemattomia terveysvaikutuksia
Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että UVA-säteilyn aiheuttamat muutokset ihon soluihin ovat huomattavasti oletettua laajempia. Säteilyturvakeskuksessa tehdyssä tuoreessa väitöstutkimuksessa on lisäksi havaittu, että hiirimallissa UVA-säteily lisää melanooman kykyä lähettää etäpesäkkeitä.

Tuore UV-tohtori nauttii kesästä - maltilla
Juuri UV-säteilystä väitellyt biotieteiden tohtori Riikka Pastila haluaa lisätä ihmisten tietoa auringon vaikutuksista ihoon. Riikka tunnustautuu itse herkkänahkaiseksi, mutta nauttii silti lämmöstä ja kesästä - ihonsa liialta auringolta suojaten.

Olkiluodon Onkalo tutkimustilasta loppusijoituslaitokseksi
Eurajoen Olkiluodossa rakennetaan maan alla ja päällä. Reippaan kivenheiton päässä uuden ydinvoimalaitoksen työmaasta louhitaan kallioon tutkimustilaa, josta myöhemmin on tulossa osa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitosta.

Pispalanharjun radonkorjauksista onnistui puolet
Tampereen Pispalanharjulla selvitettiin, miten eri korjausmenetelmät tepsivät korkeisiin radonpitoisuuksiin. Parhaimmillaan radonpitoisuutta saatiin alennettua yli 90 prosenttia. Joissakin tapauksissa tulokset jäivät vaatimattomiksi.

Ydinvoima tekee uutta tulemistaan, pohtii teollisuusneuvos Jussi Manninen
Ydinvoima tekee maailmalla uutta tulemistaan, pitkän päivätyön energiapolitiikassa tehnyt teollisuusneuvos Jussi Manninen uskoo. Hänen mielestään ydinaseiden leviäminen uusiin maihin on ainoa sellainen ydinvoimaan liittyvä riski, jota ei pystytä teknisesti hallitsemaan.

Olkiluoto 3 on ensimmäinen ERP-reaktori maailmassa
EPR:ään on suunniteltu uusia turvallisuusominaisuuksia. Erityisesti on varauduttu reaktorisydämen sulamisen hallintaan, jotta vakavinkaan mahdollinen sydänvaurio ei johtaisi radioaktiivisten aineiden leviämiseen ympäristöön, sekä suuren matkustajakoneen törmäykseen.

Alara 3/2006

Alara 3/2006 kokonaisuudessaan (PDF)

Pääkirjoitus: Säteilyltä turvassa

Uutiset

• Turun PET-keskukseen Euroopan ensimmäinen yhdistelmälaite: Sydäntutkimuksen suuri harppaus eteenpäin.
• NOTE-hankkeella selvitetään pienten säteilyannosten aiheuttamia terveysvaikutuksia.
• Kolmikymppisten sädeturvapäivien vaikutus tuntuu radiologian laadussa

Artikkelit

Täsmähoitoa radioaktiivisilla isotoopeilla
Ulkoisella sädehoidolla voidaan tappaa syöpäsoluja, mutta säteileviä aineita käytetään myös kehon sisäisesti täsmälääkityksenä  joidenkin sairauksien hoidossa. Hoitomuodossa hyödynnetään eri isotooppien hajoamisesta syntyvää säteilyä.

Lasten altistusta tarkkailtava tietokonetomografiassa
Tietokonetomografian laitekehitys on niin nopea, että tilastot potilaiden saamista säteilyannoksista eivät ole ajan tasalla. Kehittyneimmillä ja tarkimpia kuvia tuottavilla laitteilla säteilyannos on selvästi suurempi kuin vanhoilla, mikä voi olla riski kuvattaessa vauvaikäisiä lapsia.

Air Finland seuraa lentohenkilöstönsä altistumista kosmiselle säteilylle: Lähdöstä laskuun, minuutin tarkkuudella
Air Finland on Suomessa ensimmäinen lentoyhtiö, joka on siirtynyt seuraamaan lentohenkilöstön altistumista kosmiselle säteilylle minuutin tarkkuudella. Uusi järjestelmä ottaa huomioon auringon aktiivisuuden yhtä lailla kuin se seuraa lentoreittiä ja lentokorkeuksia. Niin lentäjä kuin lentoemäntäkin voi seurata netistä henkilökohtaista lokitiedostoaan säteilyannoksista.

Porin uusi sädehoitoyksikkö helpottaa syöpäpotilaita
Porin uusi sädehoitoyksikkö aloitti toimintansa huhtikuussa. Jo alkusyksystä sädehoitoa oli ehditty antaa 2 200 kertaa. Uuden sädehoitoyksikön perustaminen ei ole Suomessa jokapäiväistä. Edellisen kerran yksikkö perustettiin Kuopioon 1978. Tänä vuonna uusia tulee tuplaten, Porin lisäksi syksyllä myös Lahteen.

Suomi on edelläkävijä rajojen säteilyvalvonnassa
Venäjältä salakuljetetun säteilylähteen takavarikko Espoossa. Kierrätysmetallia käsittelevien yritysten havainnot radioaktiivisista aineista tuontiromun joukossa. Kuolemaan johtanut isännättömän säteilylähteen aiheuttama onnettomuus Virossa. Nämä olivat keskeisiä syitä, miksi Suomen tulli päätti pystyttää rajoille säteilyvalvontajärjestelmän. Suomi oli myös liittymässä Euroopan unioniin ja itärajasta oli tulossa unionin ulkoraja. 90-luvun loppupuolella Suomi oli jo rajojen säteilyvalvonnan kärkimaita.

Ajoituslaboratorio katsoo tulevaisuuteen
Mammuttilöydöt ovat muuttaneet käsityksiä Suomessa kymmeniä tuhansia vuosia sitten vallinneesta ilmastosta. Luonnontieteellisen keskusmuseon ajoituslaboratorio on osallistunut mammutinluiden iänmääritykseen. Tänä päivänä ajoituslaboratorio on tiiviisti mukana nykyisen ilmastonmuutoksen tutkimuksessa.

Kadonnut säteilylähde aiheuttaa yllättäviä vahinkoja
Goiânian onnettomuus Brasiliassa 1987 on esimerkki siitä, millaisia seurauksia kadonneet säteilylähteet  voivat äärimmillään aiheuttaa. Ihmiselle väärässä paikassa oleva säteilylähde on pahimmillaan hengenvaarallinen. Myös yhteiskunta maksaa huolimattomuudesta kalliin laskun.

SAFIR kohdentaa ydinturvallisuustutkimuksen oleelliseen
Kauppa- ja teollisuusministeriö peräänkuuluttaa ydinturvallisuusalan tutkimushankkeita seuraavalle nelivuotiskaudelle. Jaossa on tutkimusrahaa yli viisi miljoonaa euroa vuodessa.

Radioaktiivisuutta haitaksi ja hyödyksi 110 vuotta
Keväällä 1896 ranskalainen fyysikko Henri Becquerel keksi radioaktiivisuuden. Hyvin varhaisessa vaiheessa ymmärrettiin, että suuri säteilyannos on vaaraksi terveydelle.

Seppo Väisälä - 31 vuotta asiakkaan asialla
"Tämä on kyllä ollut erinomainen näköalapaikka", pohtii ylitarkastaja Seppo Väisälä eläkepäiviensä kynnyksellä arvioidessaan  menneitä 31 vuotta STUKissa teollisuuden käyttämien säteilylähteiden valvojana.

Linnunhöyhen paljastaa ympäristön vaikutuksen
Yksi höyhen voi kertoa paljon. Se paljastaa esimerkiksi linnun altistumisen ympäristömyrkyille. Höyhenten avulla tehty tutkimus osoittaa, että lintujen geenimutaatioiden, perinnöllisen muuntelun määrä kasvaa saastuneilla alueilla. Tämä näkyy esimerkiksi kirjosiepoissa Venäjällä Severskin ydinpolttoaineen käsittelylaitoksen tuntumassa.

Alara 4/2006

Alara 4/2006 kokonaisuudessaan (PDF)

Pääkirjoitus: Turvallisuudella ei spekuloida

Uutiset

• Radontalkoissa on mitattu jo 10 000 kodin radon - Uusia kuntia mukaan talkoisiin.
• Matkapuhelimen radiotaajuinen säteily ei lisännyt ympäristöaltisteiden aiheuttamaa syöpää.
• ESARDA elää ydinmateriaalivalvonnan suurta muutosta

Artikkelit

Ihminen tekee turvallisuuden
Turvallisen ydinvoimalaitoksen tunnusmerkkejä eivät ole vain vaatimusten mukaisesti hitsattu reaktoripainesäiliö tai oikein valettu pohjalaatta vaan myös pätevä henkilöstö, riittävät koulutusmahdollisuudet ja avoin työilmapiiri.

Sähköhäiriö Forsmark 1 -laitoksella paljasti odottamattomia virheitä
Ruotsin itärannikolla sijaitsevalla Forsmark 1 -ydinvoimalaitoksella tapahtui heinäkuussa 2006 sähköhäiriö, jonka yhteydessä laitos menetti vähäksi aikaa yhteyden valtakunnanverkkoon. Tapahtuma ei ollut missään vaiheessa suoranaisesti vaaraksi henkilöstölle tai ympäristölle. Se kuitenkin paljasti laitoksen sähköjärjestelmistä virheitä sekä odottamattomia virhetoimintojen mahdollisuuksia.

STUK vaatii rakentamisen asiantuntemusta Olkiluoto 3 -työmaalle
STUKin maaliskuussa 2006 nimeämä tutkintaryhmä selvitti turvallisuusvaatimusten hallintaa Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön rakentamisessa. Ryhmä antoi heinäkuussa suosituksia sekä laitoksen tilaajalle TVO:lle että laitostoimittajalle. Niihin TVO antoi syyskuun puolivälissä oman ja toimittajakonsortion vastineen. STUK hyväksyi sen tietyin varauksin. Asiaan on paneuduttu vakavasti, mikä näkyy käynnistyneissä toimenpiteissä.

Pohjois-Korean maanalainen ydinkoe vavahdutti maailmaa
Pohjois-Korean ydinkoe tyrmistytti maailmaa sekä valtion välinpitämättömyyden että itse räjäytyksen takia. Asiantuntijapiireissä vallitsee käsitys, että koe oli osittain epäonnistunut. Ydinräjähteen tekeminen ei missään tapauksessa ollut Korealle helppo ja nopea tehtävä, vaikka maa on työskennellyt ydinvoiman parissa jo viidenkymmenen vuoden ajan.

Työpaikkojen sähkömagneettiset kentät tarkkailuun
Nykyisin lähes kaikki työntekijät altistuvat työympäristössään sähkömagneettisille kentille. Useimmissa tapauksissa kentät ovat voimakkuudeltaan vähäisiä, eikä niistä ole terveydelle haittaa. Joissakin työtehtävissä altistutaan kuitenkin satunnaisesti tai toistuvasti turvalliset tasot ylittäville kentille, jolloin terveyshaitat ovat mahdollisia.

"Tulen takaisin, jos saan tilaisuuden"
"Suomen vierailu avasi silmät Namibian ydinmateriaalivalvonnan heikoille kohdille", Säteilyturvakeskuksen stipendiaatti Helena Itamba kiteyttää parin kuukauden kokemuksensa. Namibia tuottaa seitsemän prosenttia maailman uraanitarpeesta. Uusien kaivoshankkeiden myötä määrä voi tuplaantua. Merkittävän kaivosmaan urakkana on nyt saada myös ydinmateriaalivalvonta kansainväliselle tasolle.

"Teollisuuden säteilyturvallisuus tarvitaan osaksi laatujärjestelmää"
Teollisuusyrityksissä säteilyturvallisuudesta vastaavat johtajat saavat usein vastuuta enemmän kuin tarpeeksi. Toiminnanharjoittajan ja vastaavan johtajan roolijaon ongelmat nousivat esiin Teollisuuden säteilyturvapäivillä Turussa marraskuussa. Ajankohtaiset asiat, esimerkiksi säteilylain muutokset houkuttelivat paikalle reilut 130 teollisuuden säteilyasioiden kanssa työskentelevää ammattilaista.

Ydinkoekiellosta ydinmateriaalivalvontaan
Sopimus täydellisestä ydinkoekiellosta kieltäisi ydinkokeet maalla, merellä ja ilmassa. Vaikuttaa hyvältä, eikö? Voimaan tullakseen se tarvitsee kuitenkin vielä kymmenen maan ratifioinnin. Lisäksi kansainvälisen valvontajärjestelmän on oltava valmis sopimuksen voimaantulohetkellä. Tätä valvontajärjestelmää olin rakentamassa kuusi vuotta, kunnes siirryin STUKiin ydinmateriaalin valvontatehtäviin.

Kuolan ydinvoimala avasi ovensa suomalaisvieraille
Turvallista ydinsähköä Venäjältä?
Loputtomat korpitaipaleet vilisevät silmissä, kun 19 suomalaista toimittajaa matkustaa bussilla kohti Kuolan ydinvoimalan kaupunkia, Poljarnyje Zoria. Opintorekti on osa STUKin järjestämää Säteilyn Salat -kurssia.

Suomen kallioperän uraani innostaa etsintään
Moninkertaistunut uraanin hinta on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta myös Suomen kallioperän uraaniesiintymistä. Lokakuun alkupuolella kauppa- ja teollisuusministeriö myönsi ensimmäisen uraanikaivosvaltauksen moneen vuosikymmeneen. Lisähakemuksia on jonossa.

STUKin pääjohtaja Jukka Laaksonen: Turvallisuutta rakennetaan yhteistyöllä
Säteily- ja ydinturvallisuus toteutuu parhaiten viranomaisten ja säteilyä hyödyntävien toimijoiden yhteistyöllä, STUKin pääjohtaja Laaksonen uskoo. Suomessa tässä on myös onnistuttu poikkeuksellisen hyvin. Yhteisymmärrys ei kuitenkaan saa uhata STUKin asemaa itsenäisenä ja riippumattomana alan turvallisuusvalvojana, Laaksonen korostaa.

2005

Alara 1/2005

Alara 1/2005 kokonaisuudessaan (PDF)

Pääkirjoitus: Kansanterveys ei saa jäädä kaupallisten näkemysten varjoon

Pohjola yrittää vaikuttaa EU:n uv-politiikkaan
Pohjolan säteilyturvallisuusviranomaiset varoittavat yhteisessä kannanotossaan kansalaisia solariumien käytöstä. Samalla halutaan vaikuttaa Euroopan unioniin, jotta solariumeja koskevat tulevat EU-säädökset eivät heikentäisi säteilyturvallisuuden korkeaa tasoa Pohjoismaissa.

Annosmittaukset varmistavat säteilysuojelun onnistumisen
Suomessa on noin 11 000 säteilytyöntekijää, joiden säteilyaltistusta seurataan säännönmukaisesti henkilökohtaisten säteilymittausten avulla.

Tihutyö sottasi maidot, perunat ja viljat

INEX 3 -harjoitus testasi yhteistyön
INEX 3 -harjoituksessa harjoiteltiin helmikuussa tilannetta, jossa kotimaisissa elintarvikkeissa havaittiin yllättäen ja yllättäviä radioaktiivisia aineita.

Lääninvalmiusjohtaja Veli-Pekka Nurmi
Tekniikan mies ja aikuiskasvattaja kehittää länsisuomalaisten turvallisuutta
Vuosi sitten Suomen pelastuslaitoksissa toteutettiin valtava organisaatiomuutos. Syksyllä uusi järjestelmä testataan suuressa pelastusharjoituksessa.

Välillä ovet paukkuivat
Nina Lahtinen urakoi ydinvoimalalle turvallisuusarvion
Säteilyturvakeskuksessa laadittiin viime vuonna turvallisuusarviota uutta ydinvoimalaitosta koskevaa rakentamislupahakemusta varten.

Venäjän ydinonnettomuusvalmius ja yhteistyö
Ydinonnettomuuksien varalle tehdään Venäjällä paljon työtä. Moskovassa on käytössä modernit, jatkuvasti miehitetyt valmiuskeskukset ja niissä reaaliaikaiset yhteydet ydinvoimalaitoksiin.

Uutisia

• STUK totesi, että uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisluvalle ei ole turvallisuuteen liittyviä esteitä.
• Kännyköiden säteily jää suositusrajojen alle.
•  Ydinvoimala ja viranomainen valmistautuivat tulvaan.
• Ulkoisen säteilyn valvonta uudistuu.
• Porakaivoveden uraani voi heikentää miesten luustoa.
• Vuoden oppikirjapalkinto STUKin julkaisulle

Alara 2/2005

Alara 2/2005 kokonaisuudessaan (PDF)

Pääkirjoitus: Annoskakun palojen välillä on eroja

Suomalaisten saamaa säteilyannosta kuvaava annoskakku päivittyy 
Ionisoiva säteily aiheuttaa suomalaisille vuosittain keskimäärin 3,7 millisievertin suuruisen annoksen. Yli puolet tästä kertyy huoneilman radonista. Määrältään osuus on lähes kaksinkertainen maailmalla keskimäärin radonista saatavaan säteilyannokseen verrattuna.

Kippislandin ydinohjelma IAEA:n tarkastajien syynissä
Kaksitoista IAEA:n ydinmateriaalien tarkastajaa maailman eri kolkista kokoontui keväällä Säteilyturvakeskukseen. Matkan tarkoituksena oli varmistaa, että Suomea etäisesti muistuttava valtio, Kippisland, käytti ydinmateriaalejaan asianmukaisesti.

Ydinsulkusopimusta arvioitiin eripuraisissa tunnelmissa
Toukokuisessa ydinsulkusopimuksen arviointikokouksessa New Yorkissa ei otettu suuria edistysasekeleita, mutta luotiin edellytyksiä jo seuraavalle, vuoden 2010 arvioinnille.

Palovaroittimet pois roskista ja kierrätykseen
Elokuussa voimaan astuva lainsäädäntö sähkö- ja elektroniikkalaiteromun keräämisestä koskee myös kotitalouksien palovaroittimia. Ainoana radioaktiivisia aineita sisältävänä tuoteryhmänä palovaroittimet saattavat aiheuttaa käsittelyongelmia, tai ainakin päänvaivaa.

EURANOS etsii keinoja, joilla Eurooppa suojautuu säteilyltä
Kansainvälisessä EU-rahoitteisessa EURANOS-tutkimus- ja kehitysohjelmassa Euroopan maat pääsevät kehittämään ja jakamaan säteilytilanteita koskevaa asiantuntemustaan.

Viron Sillamäen jätealueen kunnostus malliesimerkki Itämeren maiden ja EU:n yhteistyöstä
Radioaktiivisia haitta-aineita sisältävä suuri jätealue Sillamäessä Koillis-Virossa kunnostetaan pysyvästi hyväksyttävään kuntoon Itämeren maiden ja EU:n yhteistyöllä.

Radonkorjauskoulutusta yrityksille
STUK järjestää radontalkoiden yhteydessä radonkorjauskoulutusta yrityksille. Radontalkoot on kuntien ja kuntayhtymien terveydensuojeluviranomaisten käyttöön tarkoitettu kampanja, jonka tavoitteena on muun muassa radontietouden lisääminen ja onnistuneiden radonkorjausten tekeminen.

Rovaniemen laboratorion uusi johtaja Dina Solatie johdattaa väkensä maan pinnalle
STUKin Rovaniemen laboratorion uusi johtaja Dina Solatie puhkuu intoa tuulettaa kallion sisässä sijaitsevaa työpaikkaansa. Uusiin suunnitelmiin kuuluu muun muassa työtilojen muutto luolasta maan pinnalle.

Uutisia

• Venäjän ydinmajakoita korvataan länsiavulla
• Liikkuva läpivalaisulaite narautti salakuljettajat jo koekäytössä
• Ydinturvallisuuden kolmas tarkastelukokous onnistui
• Talkoot kaksinkertaistivat asuntojen radonmittaukset
• STUKin Kirsti-Liisa Sjöblom Kansainvälisen säteilysuojelukomission jäseneksi
• INES kolmosen vuoto ydinjätteiden käsittelyssä Englannissa

Alara 3/2005

Alara 3/2005 kokonaisuudessaan (PDF)

Pääkirjoitus: Lapset ja sikiöt säteilykeilassa

Atomienergiajärjestö IAEA:lla vahva lääketieteellinen rooli
Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA tarttuu tiedotusvälineiden haaviin useimmiten silloin, kun kyseessä ovat kansainväliset sopimukset tai ydinvoimalat. Järjestön Wienin pääkonttorissa tehdään valtava määrä muutakin työtä, kun edistetään ydinenergian ja hiukkastekniikan rauhanomaista käyttöä.

Potilaan säteilyaltistusta voidaan alentaa selvästi
Tuoreen diplomityön mukaan potilaat saavat luun mineraalipitoisuuden mittauksissa erisuuruisia säteilyaltistuksia ja joissakin tapauksissa altistusta voidaan alentaa jopa kolmanneksella.

Diplomi-insinööriksi STUKlaisittain
STUKiin ja samalla säteilyturva-alaan käy vuosittain tutustumassa noin 30 harjoittelijaa. Ylempään korkeakoulututkintoon johtavia lopputöitä talossa tehdään kahdesta kolmeen vuosittain. Tänä vuonna STUKin ohjauksessa valmistui muun muassa Siiri-Maria Aalloksen diplomityö.

Ohjeisto lasten röntgentutkimuksiin
Suomessa tehdään vuosittain noin 4,2 miljoonaa röntgentutkimusta, joista lähes joka kymmenes koskee lapsipotilaita. Röntgentutkimukset ovatkin sisäilman radonsäteilyn jälkeen suurin elinympäristön säteilyaltistuksen lähde Suomessa ja ne aiheuttavat noin 15 prosenttia väestön kokonaisaltistuksesta.

Umpilähteiden inventaari paljasti puutteita
Viime vuosina on suomalaisista teollisuus- ja tutkimuslaitoksista kadonnut muutamia säteilylähteitä. Joissakin tapauksissa on käynyt ilmi, että lähteistä huolehtiva vastaava johtaja ei ole useaan vuoteen tiennyt, missä lähde sijaitsee.

Suomen kaivovesien radioaktiivisuuspitoisuudet ovat maailman korkeimmat
Suomessa noin 20 000 ihmistä käyttää vakituisesti vettä, jonka radonpitoisuus ylittää yksityiselle kaivovedelle asetetun laatusuosituksen tuhat becquerelia litrassa (Bq/l). Korkein juomaveden kautta saatu efektiivinen säteilyannos on ollut 70 millisievertiä (mSv) vuodessa. Tämä on noin 20-kertainen verrattuna suomalaisten saamaan keskimääräiseen säteilyannokseen, 3,7 mSv vuodessa.

Uutisia

• STUK ja Elintarvikevirasto selvittävät sienten ja kalojen radioaktiivisuuden vaihtelua.
• Lentäminen ei näytä kohottavan lentoemäntien syöpäriskiä.
• Lentohenkilökunnan säteilyturvallisuutta parannetaan uudella ohjeella.
• Matkapuhelimen käytöllä ei ole yhteyttä kuulohermon kasvaimiin.
• Ihmiseen kertynyt uraani voidaan jäljittää.
• Sienien radioaktiivista cesiumia voidaan vähentää tehokkaasti.

Alara 4/2005

Alara 4/2005 kokonaisuudessaan (PDF)

Pääkirjoitus: Itäinen ydinturva on yhteinen intressi, mutta rahan käytön tehokkuus vaihtelee

Ilmatieteen laitos laskee kuviteltujen säteilypäästöjen leviämistä kuuden tunnin välein
Kuuden tunnin välein vuoden ympäri Ilmatieteen laitoksen tietokoneet laskevat automaattisesti kuviteltujen säteilypäästöjen leviämisennusteita viiden ydinvoimalapaikkakunnan ympäristössä. Onneksi monimutkaisia leviämisennusteita ei ole koskaan jouduttu laskemaan tositilanteessa. Samoilla ohjelmistoilla on kuitenkin paljon arkisempikin käyttö: niillä voi mallintaa siitepölyn leviämistä ilmakehässä.

Onnettomuuden sattuessa säätiedot ovat STUKille tärkeitä
Säteilyturvakeskus saa jatkuvalla syötöllä runsaasti säähavaintoja ja -ennusteita Ilmatieteen laitokselta. Säätiedoista, kuten myös radioaktiivisten aineiden leviämislaskennasta, on suurta hyötyä onnettomuustilanteessa. Muulloin tietoja käytetään lähinnä valmiusharjoituksissa ja koulutuksessa sekä erilaisten etukäteisanalyysien tekemiseksi.

Suomalaisyhteistyö sujuu OL3-työmaalla
Suomessa rakennetaan maailman suurinta ydinvoimalaitosyksikköä Olkiluodon kolmosreaktoria OL3:a hyvistä asetelmista. Vanhojen voimaloiden kehitysprojekteista on syntynyt kotimainen asiantuntijaverkosto. Laitetoimittajille suomalainen tinkimätön työtapa on kuitenkin ollut selvä yllätys.

Onkalon ajotunneli saavuttaa pian ensimmäisen kilometritolpan
Alkutalven harmaana päivänä Posivan onkalotyömaa näyttää uneliaalta. Maan alla työt etenevät kuitenkin vauhdilla. Pinnan alta paljastuu myös suuri kansainvälinen kiinnostus ydinjätteen loppusijoitushankkeeseen.

Rakentaminen ja komponenttivalmistus STUKin aktiivisessa valvonnassa
STUK tarkastaa parhaillaan Olkiluodon kolmosreaktorin, OL3:n yksityiskohtaisia järjestelmien, laitteiden ja rakenteiden suunnitelmia. Pääkomponenttien valmistusta valvotaan eri puolilla maailmaa ja rakennustöitä Olkiluodossa.

Ydinturvallisuus edennyt Venäjällä
Neuvostoliiton romahdus kasvatti huolta ydinturvallisuuden kehityksestä Venäjällä. Ydinvoimaloiden turvajärjestelmissä tiedettiin olevan suuria puutteita. Ydinaseteknologian puolestaan pelättiin joutuvan vääriin käsiin. Pahimmat uhkakuvat jäivät onneksi toteutumatta ja kehitys Venäjällä on ollut osin odotettua parempikin, EU:n asiantuntijatehtävissä Moskovassa toimineet Tero Varjoranta ja Heikki Reponen STUKista katsovat.

Loviisasta - perusteellisesti
Tänä syksynä on ilmestynyt Karl-Erik Michelsenin ja Tuomo Särkikosken kirjoittama historiateos Suomalainen ydinvoimalaitos, joka kertoo Loviisan voimalaitoksen historiasta ja Suomen ydinvoiman historiasta yleisestikin.

Euroopanlaajuinen atlas alkuaineista pintavedessä ja maaperässä
Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) vetämän kartoitushankkeen tuloksena on julkaistu Euroopan geokemiallinen atlas (Geochemical Atlas of Europe, Part 1). Laajassa hankkeessa saatiin ensimmäistä kertaa lähes koko Euroopan kattavasti tietoa pintavesien laadusta ja alkuaineiden jakaumasta mineraalisessa ja orgaanisessa maaperässä.

Uutisia

• STUK on käynnistänyt radontalkoot noin 50 kunnassa
• Elintarvikkeiden radioaktiivisuutta mitataan uusin laittein jo 23 paikallislaboratoriossa
• Kansainvälisen säteilysuojeluyhdistyksen kongressi Helsinkiin
• Solariumrusketus ei suojaa ihoa palamiselta

2004

Alara 1/2004

Pääkirjoitus: Tarpeellinen mutta vaarallinen - tiedottamisen haaste

Ulos nauttimaan, mutta mieluummin varjoon
Talven keskustelu auringonsäteilyn hyvistä ja huonoista terveysvaikutuksista on saattanut hämmentää näkemyksiä siitä, miten auringonottoon pitää suhtautua.

Mammografiatutkimuksen heikoin lenkki on filminkehitys
Suomessa on rintojen röntgenkuvaukseen tarkoitettuja laitteita 200 kappaletta. STUK tarkasti niistä 144.

Koulutus tehostaa säteilysuojelua kehittyvissä maissa
Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA pyrkii nostamaan säteilysuojelun tasoa kehittyvissä maissa. STUK on ollut mukana kouluttamassa näiden maiden viranomaisia.

Ydintekniikan tutkimus puolueettomuuspolitiikan tukena
STUKin aloitteesta käynnistetty historiantutkimus selvitti, mitä Suomessa tiedettiin ydinaseista kylmän sodan aikana ja millaisia pyrkimyksiä maassamme oli ydinpolttoaineen valmistamiseksi kotimaisiin ydinvoimaloihin.

Uutisia

• Alara-lehden aineistot tulevat osaksi Hallinto.info -nimistä, sähköistä julkaisupalvelua,
• STUK käynnisti uuden verkkopalvelun,
• Työntekijöiden säteilyannokset pienentyneet,
• FIN 5:n lupa-asiakirjat saapuivat STUKiin,
• Kirja ydinturvallisuudesta suomeksi ja Suomessa.

Alara 2/2004

Pääkirjoitus: Tarpeellinen mutta vaarallinen - tiedottamisen haaste

Ajatukset käytännön testiin
Miten maatilalla kannattaisi menetellä laskeumatilanteessa? Viranomaisilla on asiasta tietoa, ajatuksia ja tuoreita ideoita. Maatilan emäntä arvioi näitä toimenpiteitä oman tilansa kannalta.

Tavoitteena markkinoitavien elintarvikkeiden alhaiset radioaktiivisuuden cesiumin pitoisuudet
EU:n komissio on vuonna 2003 suositellut, että myytävien elintarvikkeiden radioaktiivisen cesiumin pitoisuudet eivät ylittäisi 600 becquerelia kilossa. Suomessa tätä rajaa suurempia cesiumpitoisuuksia esiintyy erityisesti sienissä ja kaloissa.

Elohopea ja dioksiini uudistivat kalan syöntisuositukset
Elintarvikeviraston koolle kutsuma asiantuntijatyöryhmä ehdotti eräitä poikkeuksia valtion ravitse-musneuvottelukunnan suositukseen syödä kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa.

Säteilyvalvontaverkko uudistettava lähivuosina
Koko maan kattava ulkoisen säteilyn jatkuva havainnointi on valtakunnallisen säteilyvalvonnan pe-rusta. STUKin laboratorionjohtaja Harri Toivosen mukaan 1980-luvulla rakennettu järjestelmä kai-paa lähivuosina perusteellista uusimista.

STUKin säteilytutkija analysoi Hiroshiman tilastoja
STUKin erikoistutkija Päivi Kurttio on viettänyt vuoden Hiroshimassa tutkimassa Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommeista eloon jääneiden terveystilastoja.

Uutisia

• STUK avustaa Euroopan komissiota säteilyvaaratilanteissa,
• STUKin tutkimusjohtaja Sisko Salomaa IRPAN hallitukseen,
• Lisää aseita ydinmateriaalivalvonnan käyttöön.

Alara 3/2004

Pääkirjoitus: Kliininen auditointi on tullut jäädäkseen

Stimulaatio magneettisilla pulsseilla avaa näkymät aivoihin
Suunnattu aivostimulaatio sähkömagneettisilla pulsseilla antaa aivotutkijalle työkalun päästä "tunnustelemaan" aivoja.

Otaniemessä tutkitaan aivojen tietojärjestelmiä
Teknillisen korkeakoulun magneettikuvauskeskuksessa pyritään ymmärtämään, miten eri aivoalueet osallistuvat tietojen käsittelyyn. 

HUS valmistautuu kliiniseen auditointiin huolella
Kliinisen auditoinnin toteutus on mittava hanke HUS:lle. Yhtymässä on 84 säteilyä käyttävää yksikköä ja kaikkinensa auditointi sivuaa tuhansien henkilöiden työtehtäviä.

Raskaus pitää selvittää ennen röntgenkuvausta
Vastavalmistuneen väitöstutkimuksen mukaan näyttää siltä, että suomalainen käytäntö sukukypsässä iässä olevien naisten lantion tai alavatsan röntgenkuvauksissa ei täytä kaikilta osin voimassa olevia suosituksia.

SONNI haistaa säteilyn
Säteilyturvakeskuksen  liikkuvaa laboratorioita testattiin ensi kertaa kenttäolosuhteissa.

Uutisia

• Hampaiden röntgenkuvauksissa potilasannokset pienentyneet.
• Pohjoismaiden yhteinen kannanotto matkapuhelimista ja terveydestä.
• Väitös pienitaajuisten magneettikenttien vaikutuksista syövän kehittymiseen.

Alara 4/2004

Pääkirjoitus: Onnettomuuksista oppia muillekin

Työkyky on turvallisuuden tae Loviisan ydinvoimalaitoksessa
Loviisan ydinvoimalaitoksella on nollatoleranssi. Työntekijä ei pääse töihin, jos puhalluskokeessa mittari värähtää.

Rauhalliset miehet vastuullisessa työssä
Uudet hätätilaohjeet aiheuttavat stressiä, mutta Loviisan ydinvoimalaitoksella se ei näy päällepäin.

Lopun alkua eli ydinsulkua loppusijoitukseen
Suomi teki vuonna 2001 päätöksen sijoittaa Suomessa käytetty ydinpolttoaine lopullisesti peruskallioon. Viranomaisvalvontaa varten ei ole olemassa valmista mallia, joten Suomessa vedetään suuntaviivoja koko maailman seurattavaksi.

STUK mukana EU:n ydinturvallisuushankkeissa Keski- ja Itä-Euroopassa
Tshernobylin ydinturma toi konkreettisella tavalla esille entisessä Neuvostoliitossa suunniteltujen reaktoreiden turvallisuuspuutteet. 1990-luvulle tultaessa tämä huoli kiteytyi avustusohjelmiksi Keski- ja Itä-Euroopan maille.

Laatujärjestelmä Latvian säteilyturvallisuusviranomaiselle
Lokakuussa 2004 alkoi noin vuoden kestävä PHARE-projekti. Sen tavoitteena on luoda Latvian säteilyturvaviranomaiselle nykyaikainen laatujärjestelmä.

Venäjän ydinturvallisuusviranomainen hallintoreformin pyörteissä
Keväällä 2004 Venäjän hallitus pani toimeen laajan hallintoremontin, jonka tavoitteena oli kertaheitolla selkeyttää ja virtaviivaistaa maan laaja keskushallinto.

Leif Blomqvist on säteilyturvallisuuden moniottelija
Leif Blomqvist tuli Säteilyfysiikan laitokseen tekemään diplomityötään vuonna 1965.

Tamperelaiset joukolla mukana radontalkoissa
Radontalkoot ovat innoittaneet tamperelaisia mittauttamaan asuntojensa radonpitoisuuksia.

Tutkimus: Radon ja tupakka ovat vaarallisia yhdessä ja erikseen
Kotien sisäilman radon lisää keuhkosyövän riskiä erityisesti tupakoijilla.

Väitös: Päätösriihi tekee päätöksenteosta avoimempaa
Projektipäällikkö Kari Sinkko Säteilyturvakeskuksesta väitteli tohtoriksi säteilysuojelutoimenpiteiden suunnittelusta ydinonnettomuuksien varalle.

Suojaamaton säteilylähde aiheutti vaaratilanteen kahdelle työntekijälle Porvoossa
Kaksi työntekijää joutui vaaraan Porvoossa lokakuun 20. päivä, kun heidän käyttämänsä säteilylähde oli jäänyt vahingossa suojuksensa ulkopuolelle.

2003

Alara 1/2003

• Pääkirjoitus: Tuttuun viranomaiseen luotetaan
• Pelastusylijohtaja Pentti Partanen: Valmiudet selvitä suuronnettomuuksista ovat hyvät
• Viestintä auttaa pitämään onnettomuuden seuraukset aisoissa
• Kolumni: Juuri tulleen tiedon mukaan...
• Ydinvoimaonnettomuuksien korvausvastuu laajenee
• Kovaa peliä Pohjois-Korean kanssa
• Wienissä ydinkoekieltoa valvomassa
• Säteilysterilointilaitos pysähtyi Ilomantsissa
• Uutisia

Alara 2/2003

Pääkirjoitus: Isännättömät säteilylähteet ovat vaarallisia

Suomenlahden merenkulkua turvataan strontiumin voimalla
74 venäläistä loistoa ja majakkaa Suomenlahden itäosissa saa voimansa radioaktiivisesta strontiumista.
 
Euroopan suuret umpilähteet entistä tiukempaan valvontaan
Uusi valmisteilla oleva direktiivi tuo korkea-aktiiviset umpilähteet tiukkaan kontrolliin ja pois kelvottomista varastoista.
 
Sivulliset ovat vaarassa, kun umpilähteet joutuvat hukkaan
Hukkateille joutuneet umpilähteet ovat maailmalla aiheuttaneet suuria kärsimyksiä. Suomessa vakavia tapauksia ei ole sattunut.
 
UV-indeksi on uusi apu auringolta suojautumiseen
Suomalainen talvi pudottaa vaalean ihon UV-vastustuskyvyn minimiin. UV-indeksin avulla voidaan arvioida auringon polttavuutta.
 
Laaja-alaisuutta terveysvaikutusten tutkimukseen
Professori Leena Korpinen Tampereen teknillisestä yliopistosta tutkii sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutuksia.
 
Uusia ohjeita radonturvalliseen rakentamiseen
Sosiaali- ja terveysministeriö patistaa radonturvalliseen rakentamiseen. Rakennustietosäätiö on tehnyt rakentamista varten ohjeet.
 
Pikakurssitus ensiapuna: Eläkepommi uhkaa ydinvoimaloita
1970-luvulla alalle tulleet ydinvoima-ammattilaiset ovat vähitellen poistumassa eläkkeelle. Uusia ammattitaitoisia työntekijöitä kaipaavat vanhatkin ydinvoimalaitokset. Uusi voimalaitoshanke on herättänyt alaan uuden kiinnostuksen.

Uutisia

• Kuolan vuonon tuntematon plutoniumlähde,
• Paksin ydinvoimalan hankala sotku,
• Säteilyannosrajoja ei ylitetty vuonna 2002.

Alara 3/2003

Pääkirjoitus: Kliininen auditointi on tullut jäädäkseen

Eurooppa etsii yhteistä linjaa
Kliinisen auditoinnin kansainvälinen symposiumissa Tampereella huomattiin, että kliininen auditointi merkitsee eri asioita Euroopan eri maissa.

Kliinisen auditoinnin kiistattomat hyödyt ja kiistellyt rasitteet
Kliinisten auditointien ensimmäinen kierros on päässyt hyvään vauhtiin. Kaikkien sädeyksiköitten pitäisi olla auditoituina vuoden 2005 äitienpäivään mennessä.

Laatujärjestelmän luominen terveydenhuollon säteilyä käyttäviin yksiköihin
Hyvää laatua syntyy hyvin organisoiduissa yksiköissä ajanmukaisilla välineillä ja menetelmillä osaavan henkilökunnan käsissä. Tähän tarvitaan toimiva laatujärjestelmä.

Radiologiset tutkimusmenetelmät täydentävät toisiaan
Uudet radiologiset menetelmät eivät ole syrjäyttäneet perinteisen röntgentutkimuksen asemaa lääketieteessä, vaan ne ovat tulleet täydentämään sitä. Haastateltavana emeritusprofessori Carl-Gustav Standertskjöld-Nordenstam.

Säteilysuojelukoulutuksen tarve on suuri
Säteilyturvakeskus järjesti maalis-huhtikuussa 2003 kyselyn säteilyn käyttäjille ja säteilysuojelukoulutuksen antajille. Kyselyllä selvitettiin koulutuksen tämänhetkistä tilaa ja koulutustarpeita.

Uusia ohjeita radonturvalliseen rakentamiseen
Sosiaali- ja terveysministeriö patistaa radonturvalliseen rakentamiseen. Rakennustietosäätiö on tehnyt rakentamista varten ohjeet.

Jyväskylässä hiukkaset kiihdytetään ylinopeuteen
Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen hiukkaskiihdytin on 340 tonnia painava, mökin kokoinen syklotroni, ja ainoa laatuaan Suomessa.

Säteilysuojeluun ei löydy putkitutkintoa
Suomessa yliopistot ja Säteilyturvakeskus työllistävät suuren osan ydinfyysikoista. Jyväskylän yliopiston fysiikanlaitokselta väitellyt Teemu Siiskonen työskentelee STUKissa Ilman radioaktiivisuus -yksikön tutkijana.

Uutisia

• Pääjohtaja Laaksonen IAEA:n ydinturvallisuusryhmään,
• Leningradin ydinvoimalaitos hakee jatkoaikaa,
• Ydinturmien tiedonkulku parantunut Venäjän ja Suomen välillä,
• Suomen mammografiaseulonnat uuden EU-suosituksen mukaisiksi,
• EU antoi suosituksen myytävien luonnontuotteiden cesium-pitoisuuksista,
• STUK mittasi padasjokelaisten radioaktiivisuutta.

Alara 4/2003

Pääkirjoitus: Riippumaton viranomainen on turvallisuuden tärkeä tekijä

Kymmeniätuhansia sivuja tarkistettavaa rakentamislupaa varten
Ensi vuoden alussa Säteilyturvakeskukseen saapuu kymmenin kilojen painoinen lähetys, kun Teollisuuden Voima toimittaa Säteilyturvakeskukseen kymmeniä kansiollisia asiakirjoja uuden ydinvoimalahankkeen rakentamislupaa varten.

Ydinvoima on noussut Ruotsissa puheenaiheeksi
Ruotsin ydinvoimalaohjelma on tänä vuonna herättänyt sisäpoliittista huomiota. Kaksi tapahtumaa voimalaitoksilla ja yhä hankalammaksi muodostuva varasähkön puute on kääntänyt katseet ydinvoimaan.

Paksin ydinvoimalaitoksella luotettiin liikaa vieraan apuun
Unkarin Paksin ydinvoimalaitoksen kakkosyksikkö oli määrä ottaa huollon jälkeen käyttöön, mutta nyt laitoksen varastoaltaassa makaa vaurioitunutta polttoainetta, altaat ja jäähdytyspiirit ovat radioaktiivisista aineista likaantuneet ja laitos saadaan käyttöön aikaisintaan ensi keväänä.

Tieto onnettomuuden todennäköisyydestä auttaa välttämään sen
Ydinvoimalaitos on monimutkainen kokonaisuus ja siihen voi tulla monimutkaisia vikoja. Todennäköisyyspohjaisen turvallisuusanalyysin (PSA) tavoitteena on paljastaa muuten piiloon jääviä onnettomuusmahdollisuuksia.

Viranomaisen on tiedettävä koko ajan ydinjätteen sijainti
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisessa on siis otettava ympäristönäkökohdan lisäksi ydinaseiden leviämisen estämisen pyrkivät kansainväliset poliittiset sopimukset huomioon.

Lisäpöytäkirja  päästää tarkastajat salaisten tutkimusten pariin
Ydinmateriaalien valvontasopimusta on täydennetty lisäpöytäkirjalla, joka antaa Kansainvälisen Atomienergiajärjestön IAEA:n tarkastajille entistä laajemmat oikeudet tehdä tutkimuksia ja tarkastuksia.

Matkalaukut käyvät röntgenissä 
Ensimmäinen matkatavaroiden läpivalaisulaite otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1975 ETYKin kokousta varten. Vuonna 2002 maamme lentoasemilla oli käytössä jo noin sata läpivalaisulaitetta.

Lopullinen totuus matkapuhelinten terveysriskeistä antaa odottaa itseään
Ylivoimaisesti suurin osa matkapuhelintutkimuksista viittaa siihen, että matkapuhelinten käyttö on vaaratonta. Täysin yksiselitteisiä vastauksia epäilijöiden kysymyksiin ei toistaiseksi ole.

Uutisia

• Tiirismaa aloitti ensimmäisen radontalkoot,
• Neljä Ines-1 -tapahtumaa Olkiluodossa elo-lokakuussa.

2002

Alara 1/2002

• Pääkirjoitus: Ydinturvallisuus paranee yhteistyöllä
• Venäjän ydinjätevalvonta kaipaa kehittämistä
• Andrejevanlahti, ydinjätteiden epäonnistunut hautausmaa
• EU tarvitsee Suomen apua yhteistyöhön Venäjän kanssa
• Ydinturvallisuuden vahva asema lähialueyhteistyössä jatkuu
• Suomen lähialueyhteistyö kansainvälisen ydinturvallisuusyhteistyön kentässä
• STUK lykkii vauhtia lähialueyhteistyöhön
• Turun PET-keskukseen hiukkaskiihdytin
• Piilotetut säteilylähteet löytyvät nopeasti
• Vastuuta ei voi antaa pois, vain toimintavaltuuksia
• Uutiset

Alara 2/2002 

• Pääkirjoitus: Ionisoimattoman säteilyn riskejä ei vähätellä
• Radonturvallista rakentamista uusin ohjein
• Sähkömagneettiset kentät kuriin uudella asetuksella
• Suitset solariumin suurkulutukselle
• Ionisoimattoman säteilyn valvonnassa tapahtuu
• Ultraviolettisäteilyn kasvu uhkaa myös vesien eliöstöä
• Riskiarvioinnissa on kaksi puolta
• Ydinvoimalaitosten ympäristövaikutuksia tutkittu jo yli 25 vuotta
• Ihmisen toiminta näkyy ilmakehän radioaktiivisuudessa
• Radioaktiivisuutta seurataan suodattamalla ilmaa
• Suomen ainoan uraanikaivoksen jäljet on siivottu
• Palmotussa tutkittiin jääkausien vaikutusta ydinpolttoaineen loppusijoitukseen
• Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma käynnistetty
• Ympäristön säteilysuojelua kehitetään
• Uutiset

Alara 3/2002

• Pääkirjoitus: Vuosisata kokemusta ja kehitystä
• Mammografian hyödyt ja haitat puntarissa
• Säteilyannoksen määrittäminen on asetuksella säädetty
• Yli neljä miljoonaa röntgentutkimusta vuodessa
• Uudet TT-laitteet ovat lisänneet potilaiden säteilyannosta
• Kolumni: Lapset aikuisten röntgenlaitteissa
• Virkamies vaihtoi yrittäjäksi
• Murha asuntolaivalla eli eräitä kokemuksia tarkastustyöstä STUKissa
• Poromiesten radioaktiivisuutta on seurattu yli 40 vuotta
• Koulutus osaksi röntgenhoitajien työtä
• Terveydenhuollon säteilysuojelukoulutus
• Uutiset
• Säteilyturvakeskuksen maine kantaa

Alara 4/2002

• Pääkirjoitus: Valvonnan perusteina riippumattomuus ja yhteistyökyky
• Ydinenergialaki tahdittaa FIN5:n rakentamista
• STUK valmistautuu valvontatyöhön
• TVO aikoo rakentaa uuden ydinvoimalaitoksen ripeästi
• Kolumni: Sotku pohjoisessa - sota etelässä
• Yrityksen johto vastaa turvallisuudesta
• Venäjän aseasiantuntijat rauhan töihin
• Ydinmateriaalivalvonta turvaa maailmanrauhaa
• Pienet ja tehokkaat
• Uutiset
• Ilmakehän ulkopuolelta löytyy säteilevä avaruus

2001

Alara 1/2001

• Pääkirjoitus: Tietoa huolella
• STUK on suuri tutkimuslaitos
• Kolumni: Riippumattomuuden ankara vaatimus
• Lainsäädännöllä ja turvallisuusvaatimuksilla parannetaan säteilyturvallisuutta
• Nyt osataan vaatia turvallisempia voimalaitoksia kuin 25 vuotta sitten
• Uusi ydinvoimalaitos pyrkii yhdistämään tehokkuuden turvallisuuteen
• Talousveden radioaktiivisuuden haittoja voidaan vähentää
• Korkeimmat pitoisuudet löytyivät Uudeltamaalta
• Tshernobylin terveysvaikutuksia tutkitaan yhä
• Uraani kiertää kalliosta kallioon
• Venäjästäkö lännen ydinpolttoaineen kaatopaikka
• Uutiset
• STUKin uudet julkaisut

Alara 2/2001

• Pääkirjoitus: Ionisoiva säteily on osa arkipäivää
• Voimajohdoilla on yhteyttä lasten leukemiaan
• Kolumni: Julkisuuslain hillitty charmi
• Matkapuhelimien säteilymäärien mittaaminen tarkentuu
• Solu tunnistaa matkapuhelimen säteilyn
• Matkapuhelimen käyttö ei näytä suurentavan aivokasvainten riskiä
• Lääketieteellisen säteilyaltistuksen säätely Euroopassa
• Säteilyturvakeskuksen uudet julkaisut
• Säteilynäyttelyssä tehdään näkymätön näkyväksi
• STUK kouluttaa ydinkoekiellon valvojia
• Ydinturvallisuusyhteistyön tavoitteet ja tulokset
• Uutiset

Alara 3/2001

• Pääkirjoitus: Säteilyn käyttö täytyy perustella
• Säteilyturvallisuus tehostuu MED-direktiivin myötä
• MED verkossa
• Säteilyturvakeskuksen uudet julkaisut
• Kolumni: Uuden lainsäädännön kukkasia
• Tietokonetomografian kehitysnäkymiä
• Potilasannosten määrittäminen
• Vertailutasoilla säteilysuojelun optimointiin
• Milloin tutkimus on tarpeellinen
• Ja hengittämättä - kunnes röntgenyksikkönne on auditoitu
• STUK tarkastaa mammografiaseulontojen ohjelmat
• Valvojan ja valvottavan kannattaa tuntea toisensa
• NKS: Pohjoismaista säteily- ja ydinturvallisuustutkimusta
• Sädealtistus ylittää rajat - entä haittojen arviointi?
• Uutiset

Alara 4/2001

• Pääkirjoitus: Ydinturvallisuusvalvonta entistä monipuolisempaa
• Teollisuusneuvos Ilkka Mäkipentti: Ydinvoima tuli Suomeen ajan hengessä
• Mitä VTT Energia tutkii
• Kolumni: Turvallisuus, tutkimus, tulevaisuus
• Euroopan unionin laajeneminen ja ydinturvallisuus
• Johtaja Lasse Reiman viihtyy työssään: ``Haastava homma, monipuolisia tehtäviä"
• Voiko turvallisuutta mitata - tunnusluvut turvallisuusvalvonnan apuna
• Voimayhtiön organisaatiomuutokset ovat haaste valvojille
• Suomalaiset eivät pelkää kännykkää
• Asetus ei kyseenalaista hoitavan lääkärin oikeutta
• Säteilyturvakeskuksen uudet julkaisut
• Jälleenkäsittelylaitokset ja terrorismi
• Uutiset

2000

Alara 1/2000

• Pääkirjoitus
• Eurajoen suuri valinta
• Valtioneuvosto tekee periaatepäätöksen
• Uudet julkaisut
• Olavi Borg: Ydinvoimakannat murtavat perinteiset rajalinjat
• Uutiset
• Paldiskin ydinsukellusveneiden koulutuskeskuksen purkaminen ja toiminnan lopettaminen
• Paldiskin siivoaminen alkoi kiistellen
• Terveystarkkailukoulutusta - mitä ja miksi
• Magneettikuvaus on turvallinen tutkimusmenetelmä
• STUK tarjoaa akkreditoituja mittauspalveluja
• Rekat röntgeniin Vaalimaalla
• Läpivalaisulaitoksella voidaan tutkia 21 autoa tunnissa
• Säteilyn uhatessa sotilaat ja siviilit tekevät yhteistyötä 

Alara 2/2000

• Pääkirjoitus
• Eläinten röntgenkuvauksessa on niksinsä
• Ihmisten suojelusta elämän suojeluun
• Säteilysuojelun perusteissa riittää pohtimista
• Historiallinen hiroshiman kokous
• Kansainväliseltä ryhmältä myönteinen arvio STUKista
• Barsebäck ykkösen alasajo sujui kiistoitta
• Ydinvoimalaitosten käytöstä poisto Venäjällä
• Tehoa ydinmateriaalien valvontaan
• Ennen savunhajua tulee SPEK
• Pelastustoimen lainsäädännön uudistus
• Porakaivovedessä piilee vaara
• Iso-Britanniassa esitetään rajoituksia matkapuhelimille
• TENAWA tutki juomaveden
• Uutiset
• Uudet julkaisut

Alara 3/2000

•    Pääkirjoitus: Ionisoimattoman säteilyn enimmäisarvot tarkentuvat
•    PET-kuvaus paljastaa solun aineenvaihdunnan
•    Matka alkaa Åbo Akademin hiukkaskiihdyttimestä
•    Nuklidit kulkevat taksilla
•    Teleradiologia tuo röntgenkuvan kännykkään
•    Visio: radiologien osaamiskeskus
•    Kuvassa lapsi
•    Lasten säteilyannoksia voidaan pienentää
•    Eurosäädökset lisäävät koulutusta
•    Suonensisäinen sädehoito estää uusiutuvat ahtaumat
•    Fotodynaaminen hoito pitää suonet auki
•    Itämeren radioaktiiviset aineet pääosin luonnosta
•    Ydinvoimalan purkamista edeltää pitkä säilytys
•    Käytöstä poisto maailmalla
•    Lohja Rudus tutkii rakennusmateriaalien radioaktiivisuutta
•    EU antoi suositukset rakennusmateriaalien radioaktiivisuudelle
•    Uutiset: Eväitä ydinjätekeskusteluun
•    Uutiset
•    Uudet julkaisut

Alara 4/2000

• Pääkirjoitus: Kun tunne ja tieto kohtaavat
• Elintarvikkeiden säteilyttäminen mainittava
• Elintarviketutkimuksella tietoa säteilyaltistuksen arviointiin
• Suomalaisessa ruuassa hyvin vähän radioaktiivisuutta
• Timo Jaakkola: Radiokemian opiskelu kiinnostaa lahjakkaita
• Muuttuuko säteilysuojelun perusfilosofia 2000-luvulla?
• Säteilysuojeluperiaatteiden ravoluutio tai evoluutio
• LNT-malli säteilysuojelun perustana
• USVA mittaa ulkoista säteilyä
• Lennokit mittaavat säteilyä
• Mittanormaalilla tarkkuutta työhön
• Uutiset
• Uudet julkaisut