Työnaikainen radonpitoisuus
Työpaikoilla ilmanvaihto on usein jaksotettu työaikojen mukaan, eli esimerkiksi öisin ja viikonloppuisin ilmanvaihto on säädetty pienemmälle teholle tai kokonaan pois päältä. Tällaisessa tapauksessa radonpitoisuus yleensä suurenee öisin ja viikonloppuisin. Tämä ei lisää työntekijöiden radonaltistusta, jos tiloissa ei tällöin oleskella. Kun ilmanvaihto säätyy takaisin työnaikaiselle tasolle, kestää yleensä pari-kolme tuntia, että radon poistuu sisäilmasta.
Työpaikan ensimmäinen radonmittaus tehdään radonmittauspurkilla vähintään kahden kuukauden kestoisena. Jos ilmanvaihto on jaksotettu, purkkimittauksen tulos saattaa olla huomattavasti suurempi kuin todellinen työnaikainen radonpitoisuus. Tämä johtuu siitä, että mittauksessa on mukana työajan ulkopuoliset jaksot, jolloin radonpitoisuus on saattanut olla hyvinkin suuri.
Jatkuvatoimisella mittalaitteella saadaan selvitettyä, mikä on ilmanvaihdon jaksotuksen vaikutus radonpitoisuuteen. Laite mittaa sisäilman radonpitoisuuden esimerkiksi tunnin välein ja tallentaa tulokset, jotka voidaan esittää kuvaajana. Mittaus kestää viikon.
Radonpitoisuuden vaihtelua työpaikalla yö- ja päiväaikana ajastetun ilmanvaihdon vaikutuksesta. Kuvaajassa näkyy radonpitoisuuden voimakas yö- ja päivävaihtelu (50–850 Bq/m3). Kahden kuukauden purkkimittauksen tulos oli 600 Bq/m3. Sen jälkeen tehtiin jatkuvatoiminen radonpitoisuuden mittaus. Työnaikaisen radonpitoisuuden vuosikeskiarvo on laskettu STUK määräyksessä STUK S/6/2022 annetun kaavan mukaan. Esimerkin työpaikalla työnaikaisen radonpitoisuuden vuosikeskiarvoksi saatiin 90 Bq/m3. Tulos on pienempi kuin viitearvo 300 Bq/m3, joten työntekijät eivät altistu liikaa radonille.
Jatkuvatoimisen mittauksen tekeminen kannattaa
Jos rakennuksessa on jaksotettu ilmanvaihto ja purkkimittauksen tulos on suurempi kuin
333 Bq/m3, kannattaa työpaikalla tehdä jatkuvatoiminen radonpitoisuuden mittaus ilmanvaihdon vaikutuksen selvittämiseksi. STUKin aineiston perusteella noin puolessa työpaikoista, joissa purkkimittauksen tulos on ollut suurempi kuin viitearvo ja ilmanvaihto on ollut jaksotettu, työnaikainen radonpitoisuus on osoittautunut viitearvoa pienemmäksi, joten radonkorjausta ei ole tarvinnut tehdä.
Jatkuvatoimisen mittauksen teettäminen
Ensin on tärkeää selvittää, onko työpaikalla jaksotettu koneellinen ilmanvaihto. Jos on, jatkuvatoiminen radonmittaus tehdään STUKin hyväksymällä radonmittauksella. Kannattaa pyytää tarjous jatkuvatoimisesta mittauksesta usealta eri toimittajalta. Jos työpaikalla on mitattu viitearvoa suurempi pitoisuus radonpurkilla useammasta mittauspisteestä ja työpaikalla on vain yksi ilmanvaihtolaite, riittää kun jatkuvatoiminen mittaus tehdään yhdessä mittauspisteessä. Jos ilmanvaihtokoneita on useita, tehdään yksi jatkuvatoiminen mittaus jokaisen ilmanvaihtokoneen alueella, jossa on mitattu radonpurkilla viitearvoa suurempi pitoisuus.
Mittaus tehdään pääsääntöisesti samoilla ilmanvaihdon säädöillä, joilla purkkimittauskin on tehty. Ennen jatkuvatoimista mittausta voi tehdä pieniä säätöjä ilmanvaihtoon; esimerkiksi aamun käynnistymisaikaa voidaan aikaistaa tai ilmanvaihdon suodattimet vaihtaa tai puhdistaa. Tehdyistä toimenpiteistä tulee keskustella asiaa hoitavan STUKin radonvalvonnan tarkastajan kanssa, jotta ne osataan ottaa huomioon asian käsittelyssä.
Työnaikaisen radonpitoisuuden vuosikeskiarvon laskee yleensä radonmittauksen suorittava yritys tai radonvalvonnan tarkastaja. Tulos lasketaan purkkimittauksen ja jatkuvatoimisen mittauksen tuloksien perusteella. Yllä olevassa esimerkissä työnaikainen radonpitoisuuden vuosikeskiarvo on laskettu näin:
Kaavassa CTRV on työnaikaisen radonpitoisuuden vuosikeskiarvo.
CTK on työnaikaisen radonpitoisuuden keskiarvo jatkuvatoimisessa mittauksessa,
CVK on radonpitoisuuden keskiarvo jatkuvatoimisessa mittauksessa ja
CRV on radonpurkkimittauksesta (Cp) kertoimella 0,9 laskettu radonpitoisuuden vuosikeskiarvo.
Erikoistapauksia
Työnaikainen radonpitoisuus voi olla myös suurempi kuin purkkimittauksen tulos. Tämä on harvinaisempaa, mutta kuitenkin mahdollista. Näin voi tapahtua, jos työaikana käytetään tehokkaita kohdepoistolaitteita esimerkiksi pölyn tai höyryjen poisjohtamiseen. Tällöin rakennuksen sisälle voi muodostua työn aikana ylimääräistä alipainetta, mikä lisää radonin virtaamista sisäilmaan.
Milloin jatkuvatoimista mittausta ei tehdä?
- Jatkuvatoimista mittausta ei kannata tehdä ensimmäisenä radonmittauksena, vaan ensin tehdään purkkimittaus.
- Jatkuvatoimista mittausta ei kannata tehdä, jos ilmanvaihto ei ole jaksotettu.
- Jatkuvatoimista mittausta ei kannata tehdä, jos ilmanvaihto on painovoimainen.