Ei voi. Zaporizzjan ydinvoimalaitoksen jäähdytys onnistuu, vaikka vesi Kahovkan tekojärvestä häviäisikin tavoittamattomiin. Laitoksen tarvitsema jäähdytysvesi otetaan normaalisti suoraan tekojärvestä, mutta laitos on varautunut siihen, että vettä ei sieltä saada. Tarvittava jäähdytysvesi otetaan silloin suuresta vesialtaasta, joka rakennettu ydinvoimalaitoksen viereen. Viimeinenkin laitoksen kuudesta reaktorista lopetti sähköntuotannon syksyllä 2022, eli kaikki reaktorit on sammutettu. Näin ollen jäähdyttämiseen tarvitaan huomattavasti vähemmän vettä kuin tarvittaisiin reaktorien ollessa normaalisti sähköntuotannossa, eli vesialtaan vesi on jäähdyttämiseen riittävä.

Köyhdytetty uraani on ydinvoimaloissa käytettävän uraanipolttoaineen tai ydinasemateriaalin valmistuksessa syntyvä sivutuote. Luonnon uraanista tai käytetystä polttoaineesta on tällöin poistettu fissiokelpoista uraani-235-isotooppia. Uraani on raskasmetalli, jonka kaikki isotoopit ovat kemiallisesti myrkyllisiä. Köyhdytetty uraani on vähemmän radioaktiivista mutta kemiallisesti yhtä myrkyllistä kuin luonnon uraani.

Köyhdytettyä uraania käytetään suuren painonsa ja lujuutensa vuoksi esimerkiksi ammuksissa, tankkien suojamateriaalina, sairaaloissa säteilylähteiden suojamateriaalina, lentokoneissa ja laivoissa painoina. Ammuksissa köyhdytettyä uraania käytetään sen läpäisyominaisuuksien, ei radioaktiivisuuden takia. Köyhdytettyä uraania sisältäviä ammuksia on käytetty viimeisten yli kahdenkymmenen vuoden aikana sodissa niin Lähi-idässä kuin Balkanilla. Kriisialueella sodan jälkeen olleiden rauhanturvaajien tai alueen väestön keskuudessa ei ole tutkimuksissa voitu havaita uraanin aiheuttamia terveyshaittoja.

Lisätietoa köyhdytetystä uraanista

Ravintolisäjodina myytävät tuotteet eivät suojaa kilpirauhasta säteilyvaaratilanteessa. Suomessa myytävän Jodix-lääkejodivalmisteen vahvuudessa on tuhatkertainen ero ravintolisänä myytävään jodiin verrattuna.

Kaliumjodidin haittavaikutukset ovat hyvin harvinaisia. Jos kuitenkin sairastat kilpirauhassairautta, kannattaa noudattaa varovaisuutta. Keskustele tarvittaessa tabletin ottamisesta oman hoitavan lääkärin kanssa.

Niille, joilta kilpirauhanen on poistettu, ei suositella kaliumjodidia. Kilpirauhasen liikatoimintaa, ihokeliakiaa (dermatitis herpetiformis) tai vaskuliittia, johon liittyvät pienentyneet komplementtipitoisuudet (hypokomplementeeminen vaskuliitti), sairastavien henkilöiden ei myöskään tulisi käyttää kaliumjodidia sisältäviä joditabletteja. Älä myöskään ota joditablettia, jos olet aiemmin saanut vakavan allergisen reaktion jodista.

Varjoaineiden käyttöön liittyvä jodiallergia ei estä joditablettien käyttöä.

Kilpirauhasen vajaatoimintaan tyroksiinia tai muita kilpirauhashormoneja käyttävillä potilailla kaliumjodidin kilpirauhasta suojaava merkitys on vähäinen.

Joditabletit on luokiteltu lääkkeiksi ja niiden kohdalla tulee noudattaa pakkausselosteessa olevia ohjeita säilyvyyden osalta. Älä käytä lääkettä pakkauksessa mainitun viimeisen käyttöpäivämäärän jälkeen. Vanhentuneita ja käyttämättä jääneitä lääkkeitä ei tule heittää viemäriin eikä hävittää talousjätteiden mukana. Palauta käyttämättä jääneet lääkkeet apteekkiin hävitettäväksi.

Suomessa ei ole tällä hetkellä vaaraa säteilyn suhteen tai tarvetta joditablettien ottamiseen. Ukrainan tilanne on kuitenkin nostanut kansalaisten varautumistarvetta, ja joditablettien kysyntä on kasvanut. Tablettien saatavuusongelma apteekeissa on tilapäinen. Suomalainen lääkevalmistaja reagoi mahdollisuuksien mukaan joditablettien suureen kysyntään ja säätelee lääketuotantoa.

Sisälle suojautuminen on ensisijainen suojautumiskeino radioaktiiviselta säteilyltä. Joditablettien ottaminen on täydentää sisätiloihin suojautumista.

Tarkempia ohjeita sisälle suojautumisesta (72tuntia.fi)

Yhden jodiannoksen antama suoja kestää yhden vuorokauden ja jatkuu osittaisena vielä toisen vuorokauden. Jodiannos tulisi ottaa 1–6 tuntia ennen altistumista radioaktiiviselle jodille, jotta suoja on täydellinen. Suojausvaikutus heikkenee sitä enemmän mitä myöhemmin jodiannos otetaan. Jodiannoksesta ei ole hyötyä, jos radioaktiivisten aineiden hengittämisestä on yli 12 tuntia. Oikean ajoituksen varmistamiseksi joditabletti tulee ottaa vain viranomaisten ohjeiden mukaisesti.

Aikuisilla ei ole havaittu yhteyttä radioaktiiviselle jodille altistumisen ja kilpirauhassyövän välillä. Tämän vuoksi Maailman terveysjärjestö WHO ei suosittele joditabletteja yli 40-vuotiaille säteilyvaaratilanteissa. Poikkeuksena ovat raskaana olevat sekä säteilyvaaratyöntekijät. Säteilyvaaratilanteessa haavoittuvin joukko on pienet lapset ja sikiöt. Myös riski ylimääräisen jodin aiheuttamille haittavaikutuksille kasvaa iän myötä, kun myös kilpirauhassairauksien esiintyvyys kasvaa.

Joditabletti on lääke. Lääkkeiden annostelussa tulee noudattaa valmistajan antamaa pakkauksesta löytyvää ohjetta. Tällä hetkellä Suomessa apteekeissa myytävässä lääkejodivalmisteen (Jodix) pakkausselosteessa ei oteta kantaa lääkejodin annosteluun alle kolmevuotiaille. Julkinen terveydenhuolto hankkii alle 3-vuotiaille soveltuvia joditabletteja ja selvittää parhaan mahdollisen tavan jakaa niitä lasten vanhemmille ja raskaana oleville. Jakelu hoidetaan julkisen terveydenhuollon toimesta. Terveydenhuolto viestii perheille ja vanhemmille alle 3-vuotiaille soveltuvan lääkejodivalmisteen saatavuudesta.

STUK tai muut viranomaiset eivät voi antaa lääkeannostelua koskevia suosituksia tai ohjeita, jotka poikkeavat lääkevalmistajan ohjeista.

Säteilyvaaratilanteessa joditablettien ottaminen viranomaisen ohjeistamana on erityisen tärkeää lapsille ja raskaana oleville naisille. Lasten ja sikiöiden kilpirauhaset ovat herkempiä säteilylle kuin aikuisten. Myös kilpirauhasen toimintahäiriötä sairastavaa, raskaana olevaa henkilöä suositellaan ottamaan joditabletti sikiön turvaamiseksi. Tarvittaessa keskustele oman hoitavan lääkärin kanssa joditabletin ottamisesta.

Joditabletti suojaa vain kilpirauhasta eikä vähennä muuta altistusta. Suojautumalla sisätiloihin vähennetään merkittävästi hengityksen kautta kehoon joutuvien radioaktiivisten aineiden määrää, jolloin myös kilpirauhasen annos pienenee. Joditabletin ottaminen on sisätiloihin suojautumista täydentävä toimi.

Oikea-aikaisesti otettu joditabletti kyllästää kilpirauhasen tavallisella ei-radioaktiivisella jodilla ja siten estää radioaktiivisen jodin kertymisen kilpirauhaseen. Radioaktiivinen jodi poistuu elimistöstä munuaisten kautta. Liian aikaisin tai myöhään otettuna tabletin suojavaikutus heikkenee.

Vakavassa ydinvoimalaitosonnettomuudessa voi ilmaan vapautua radioaktiivista jodia, jolle on ominaista kertyä kilpirauhaseen päästessään esimerkiksi hengityksen kautta elimistöön. Tällöinkin ensisijainen keino suojautua radioaktiiviselta jodilta on sisälle suojautuminen. Radioaktiivisen jodin kertymistä kilpirauhaseen voidaan sisälle suojautumisen lisäksi vähentää ottamalla joditabletti. Tehokkuus riippuu oikeasta ajoituksesta. Sen vuoksi niitä pitää ottaa vain viranomaisen kehotuksesta. Ohjeet joditabletin käyttöön kuulet radion ja television välityksellä.Ohjeet saat myös seuraamalla viranomaisten viestintää näiden verkkosivuilla sekä sosiaalisen median kanavilla.

Tilanne Ukrainassa ei vaikuta säteilytilanteeseen Suomessa. Viranomaiset suosittelevat, että joditabletteja on kotona ja työpaikoilla osana perusvarautumista, mutta Ukrainan tilanteen takia niitä ei ole tarvetta erikseen hankkia. Ennen kaikkea joditablettia ei saa ottaa ilman viranomaisten kehotusta. Joditablettia ei tule koskaan ottaa varmuuden vuoksi, sillä on tärkeää ottaa joditabletti oikeaan aikaan. Liian aikaisin tai myöhään otettuna sen suojavaikutus heikkenee.

Tšeljabinskin kaupungin lähellä noin 70 kilometriä luoteeseen sijaitsee Majakin (Mayak) ydinlaitosalue. Laitokselta on 1940-1950-luvuilla päästetty luontoon (ennen kaikkea Karachay-järveen ja Techa-jokeen) suuria määriä radioaktiivisia aineita. Niitä on päässyt ympäristöön myös onnettomuuksissa, joista vakavin on Kyštymin onnettomuus vuonna 1957.

YK:n alainen atomi- ja säteilyasioiden tieteellinen komissio UNSCEAR on arvioinut, että Tšeljabinskin asukas saa nykyään elintarvikkeiden kautta noin 0,1 millisievertin (mSv) ylimääräisen annoksen vuodessa. Annos vastaa noin yhtä keuhkoröntgenkuvaa tai edestakaista lentoa USA:han. Ympäristöön joutuneiden radioaktiivisten aineiden lähettämästä ulkoisesta säteilystä aiheutuva ylimääräinen annos on noin kymmenesosa tuosta elintarvikkeista aiheutuvasta annoksesta eli hyvin pieni.

Tšeljabinskin alueelle matkustaminen ei aiheuta terveydellistä riskiä, mutta alueella on noudatettava paikallisten viranomaisten ohjeita eikä pidä mennä alueille, joille on pääsy kielletty tai se on merkitty esimerkiksi säteilyvaaramerkein. Omin päin retkeily tai matkustelu Majakin laitosalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole suotavaa. Paikallista ruokaa voi syödä, samoin juoda pullotettua vettä.

Alara-lehden 1/2011 artikkeli Kyštumin onnettomuudesta (pdf)

Radon siirtyy huokoisissa materiaaleissa olevaan ilmatilaan, esim. kankaan huokosiin. Radonpitoisuus näissä ilmatiloissa on sama tai hieman pienempi kuin ympäröivän ilman radonpitoisuus. Toisin sanoen, kun kangas viedään tilaan, jossa on pieni radonpitoisuus, myös kankaan huokosissa olevan ilman radonpitoisuus muuttuu pieneksi. Radon ei siis kerry tai rikastu ilmataskuihin. Säteily ei myöskään tartu. Se on kuin näkyvä valo: kun valot sammuttaa, eivät seinät jää hohtamaan. Radonpitoisessa tilassa säilytettyjä kankaita voi siis huoletta käyttää.

Työnantajan on selvitettävä työtilojen radonpitoisuudet seuraavissa tapauksissa:

•  Kaikissa osittain tai kokonaan maan alla sijaitsevissa työtiloissa.
•  Alueilla, joissa aiemmin mitatuista radonpitoisuuden vuosikeskiarvoista vähintään 10 prosenttia on suurempi kuin viitearvo 300 Bq/m³. 
• Työpaikoilla, jotka sijaitsevat harjuilla tai muilla hyvin ilmaa läpäisevillä sora- tai hiekkamuodostumilla koko maassa.
• Talousvettä toimittavassa laitoksessa, jonka käyttämä vesi ei ole peräisin yksinomaan pintavesimuodostumasta ja pääsee kosketuksiin sisäilman kanssa

Radonmittaus ei yleensä ole tarpeen rakennuksen toisessa tai ylemmissä kerroksissa sijaitsevilla työpaikoilla. Näissä tiloissa radonpitoisuudet ovat yleensä pieniä.

Tutustu seuraaviin:

• Radon työpaikoilla
• Kunnat ja postinumeroalueet, joissa on työpaikkojen radonmittausvelvollisuus​​​​​​​
• Hae kunnan tai postinumeroalueen työpaikkojen radonmittaustilastoja

Radonmittauksella pyritään selvittämään työntekijöiden altistumista radonille, joten mittauspisteet ja tarvittavien purkkien määrä valitaan sen mukaisesti.

Jokaisen ilmanvaihtokoneen alainen tila sekä erillinen rakennus mitataan seuraavasti:

Jokaisen ilmanvaihtokoneen alainen hallimainen tai muu vastaava avoin tila mitataan seuraavasti:

• Jokainen työpaikka mitataan vähintään kahdella purkilla, ellei työtilojen kokonaisala ole pieni (alle 100 m2).
• Jokaisessa erillisessä rakennuksessa on tehtävä vähintään yksi mittaus. Jos yhdessä rakennuksessa on useita ilmanvaihtojärjestelmiä, tulee kunkin erillisen ilmanvaihtokoneen alaiset tilat mitata.
• Työpaikan radonmittaus tehdään rakennuksen ensimmäisessä (maantaso) kerroksessa sekä tämän alapuolisissa kerroksissa niissä tiloissa, joissa työskennellään tai jossa sosiaalitilat sijaitsevat. Jos työpaikka tulee mitata sillä perusteella, että työpaikalla on osittain tai kokonaan maanalaisia tiloja, vähintään nämä maanalaiset tilat mitataan.
• Jos työpaikka sijaitsee tilassa, joka vastaa tiloiltaan asuntoa, mitataan asuntojen radonmittausohjeen mukaisesti eli kahdella mittauspurkilla.

Lisätietoa radonista työpaikoilla

Radonpitoisuudet voivat muuttua rakennuksissa monista syistä. STUK suosittelee, että sisäilman radonmittaus toistettaisiin työpaikoilla, asunnoissa ja muissa oleskelutiloissa

• kymmenen vuoden välein, jos aiempi radonpitoisuus on ollut suurempi kuin 100 Bq/m³;
• kymmenen vuoden välein, jos radonpitoisuuden pieneneminen viitearvoa pienemmäksi on saatu aikaiseksi radonkorjauksella;
• viiden vuoden välein, jos viitearvoa pienempi pitoisuus on saatu aikaiseksi radonkorjauksella ja radonpitoisuus ennen korjausta on ollut suurempi kuin 1000 Bq/m³;
• mahdollisimman pian sen jälkeen, kun rakennuksessa on tehty oleellisia, rakenteisiin tai ilmanvaihtoon liittyviä rakennus- tai muutostöitä (esim. betonilaatan, salaojien tai ilmanvaihdon uusiminen);
• myös kiinteistön painesuhteet voivat muuttua esimerkiksi ikkunoiden vaihdon jälkeen: jos vanhojen ikkunoiden raoista tuli merkittävästi korvausilmaa, voi uusien, tiiviiden ikkunoiden takia tilan alipaine lisääntyä, ilmanvaihto heiketä ja radonpitoisuus merkittävästi suurentua.

Työnaikaisen radonpitoisuuden mittaus uusitaan, kun ilmanvaihdon säätöihin tehdään oleellisia muutoksia, joilla voi olla merkittävää vaikutusta painesuhteisiin ja sen myötä työnaikaiseen radonpitoisuuteen. Mittaus tehdään aina ensin integroivalla vähintään kahden kuukauden purkkimittauksella.

Jos vanhan säteilylain aikaan on mitattu radonpitoisuuden vuosikeskiarvoksi 300-400 Bq/m³, uusintamittaus on tehtävä viimeistään vuoden 2028 loppuun mennessä tai jo aiemmin, jos kiinteistössä tehdään merkittäviä korjaustoimenpiteitä (Säteilylaki 859/2018, 202 §: Siirtymäsäännökset, finlex.fi).

Säteilyturvakeskus suosittelee radonpitoisuuden mittaamista, jos talousvesi tulee porakaivosta. Radioaktiivisen talousveden käyttö lisää riskiä sairastua syöpään. Radonin poistoon on myynnissä tehokkaita laitteita.

Jos haluat mittauttaa talousveden radonpitoisuuden STUKissa:

• STUKin palveluhinnasto​​​​​​​
• Lisätietoa talousveden radioaktiivista aineista sekä ohjeet veden näytteenottoon löytyvät Näytteiden radioaktiivisuusmittaukset -sivulta.