Turvajärjestelyt 

Turvajärjestelyt ovat toimenpiteitä, joilla turvataan ydinenergian käyttö ydin- ja säteilyturvallisuutta vaarantavalta toiminnalta. Turvajärjestelyjä toteutetaan ydinlaitoksessa ja sen alueella sekä muussa paikassa tai kulkuvälineessä, jossa ydinenergiaa käytetään. Lisäksi turvajärjestelyillä suojataan säteilylähteitä.

Turvajärjestelyt antavat suojaa paitsi tahallisista teoista myös huolimattomuudesta tai ajattelemattomuudesta syntyviä vahinkoja vastaan. Turvajärjestelyihin kuuluvat niin hallinnolliset, tekniset kuin toiminnalliset järjestelyt. Myös tietoturvallisuus on osa turvajärjestelyjä, ja sen valvonnan kehittäminen on ajankohtainen asia.  

Ensisijainen vastuu turvajärjestelyistä on ydinenergian ja säteilyn käytön toiminnanharjoittajilla. Muita turvajärjestelyihin osallistuvia tahoja ovat eri toimivaltaiset viranomaiset, kuten STUK, poliisi, pelastustoimi, Tulli, Rajavartiolaitos, Puolustusvoimat sekä liikenneturvallisuusviranomaiset. STUKin tehtävänä on asettaa ydinenergian ja säteilyn käytön turvajärjestelyille viranomaisvaatimukset ja valvoa niiden toteuttamista.  

Turvajärjestelyjen osa-alueet 

Turvaamisen osa-alueet ovat lainvastaisen toiminnan ennaltaehkäiseminen, havaitseminen ja viivyttäminen sekä vaste lainvastaiseen toimintaan. Turvajärjestelyjen osa-alueet yhdessä viranomaisten välisen informaation yhteiskäytön kanssa muodostavat riskitietoisen, luokittelevan lähestymistavan. Turvajärjestelyt mitoitetaan sen perusteella, kuinka todennäköisesti ydinaineeseen tai muuhun radioaktiiviseen aineeseen voisi kohdistua lainvastaista toimintaa ja millaisia seurauksia siitä voisi koitua. 

Ennaltaehkäisyä ovat vaatimukset sekä ydinlaitosten ja säteilylähteiden valvonta. Ydinenergian käyttöä koskevien turvajärjestelyjen yleiset velvoitteet tulevat ydinenergia- ja säteilylainsäädännöstä. Yksityiskohtaisempia vaatimuksia turvajärjestelyille esitetään STUKin määräyksissä, YVL-ohjeissa sekä suunnitteluperusteuhka-asiakirjassa. Velvoitteita sisältyy myös Suomen tekemiin kansainvälisiin sopimuksiin, hallitusten välisiin muihin sopimusjärjestelyihin sekä Suomen antamiin sitoumuksiin.  

Lainvastaisen toiminnan havaitseminen tapahtuu ilmoitusten, tiedustelutiedon, säteilymittausten ja valvonnan kautta. Viranomaiset ovat luoneet yhteisen ydinaineiden ja muiden radioaktiivisten aineiden havaitsemisarkkitehtuurin, joka parantaa viranomaisten kykyä toimia yhdessä. Esimerkiksi ilmoitukset ja tiedustelutieto tulevat STUKille muilta viranomaisilta, toiminnanharjoittajilta tai kansainvälisistä tiedonvaihtojärjestelmistä. Säteilymittaushavainnot tulevat ensisijaisesti toiminnanharjoittajalta tai muilta viranomaisilta, kuten Tullilta, poliisilta, pelastustoimelta, Rajavartiolaitokselta ja Puolustusvoimilta. Tarvittaessa myös STUK tekee säteilymittauksia kentällä.  

Turvajärjestelyissä vaste sisältää ympärivuorokautisen päivystyksen ja valmiuden käynnistää vastetoiminta sekä asiantuntija-avun antaminen tilannetta johtavalle viranomaiselle. STUKissa valmiustoiminnalla tarkoitetaan uhkaavan tilanteen arviointia, jo tapahtuneen vahingon tai tahallisen teon seurausten arviointia sekä säteilysuojelutoimenpiteisiin liittyvien suositusten tekemistä. Ydinlaitokseen tai säteilylähteeseen liittyvässä poikkeavassa tilanteessa STUK on asiantuntijaviranomainen, joka tukee tilannetta johtavaa viranomaista osana viranomaisten yhteistä tilanneorganisaatiota. STUK arvioi tilanteen ydin- ja säteilyturvallisuusmerkitystä sekä väestön että ensivasteen toimijoiden kannalta, analysoi ja tulkitsee ensivasteen viranomaisten kentällä tekemiä säteilyhavaintoja, tekee tarpeen mukaan täydentäviä mittauksia paikan päällä sekä antaa suosituksia säteilysuojelukysymyksissä. 

Yhteistyö 

STUK ylläpitää ja kehittää valvontaansa sekä havaitsemis- ja vastevalmiuttaan muilta viranomaisilta saamillaan tiedoilla. STUK seuraa myös Viestintäviraston CERT-FI-yksikön ylläpitämää tietoverkkojen, tietoliikenneverkkojen ja teollisuusautomaatiojärjestelmien tietoturvallisuuteen liittyvää tilannekuvaa. 

STUK antaa tarvittaessa asiantuntija-apua muille viranomaisille ydinlaitoksiin tai säteilylähteisiin liittyvän lainvastaisen toiminnan ennaltaehkäisemisessä, operatiivisen valmiuden kehittämisessä ja operatiivisessa toiminnassa. Yhteistyöhön kuuluvat yhteen sovitetut toimintamallit, ohjeet, koulutus ja yhteiset harjoitukset. Kansallisissa turvajärjestelyissä varaudutaan myös siihen, että ydinaineita tai muita radioaktiivisia aineita yritetään kuljettaa maiden rajojen yli joko tahallisesti tai vahingossa. STUKilla ja Tullilla on rajavalvonnan osalta systemaattista ja jatkuvaa yhteistyötä, jonka avulla ylläpidetään ja kehitetään operatiivista yhteistoimintamallia, raja-asemien valvontalaitteistoja ja tullimiesten osaamista. 

Suojelupoliisi ja STUK päivittävät yhdessä säännöllisesti ydinlaitoksiin ja säteilylähteisiin liittyvän lainvastaisen toiminnan uhkakuvaa. Uhkakuvan perusteella STUK ylläpitää ydinenergian ja säteilyn käytön suunnitteluperusteuhkaa osana viranomaisvaatimuksia.  

STUK osallistuu myös Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) johdolla tehtävän turvajärjestelyohjeiston valmisteluun ja kansainvälisiin turvajärjestelyjen vertaisarviointeihin sekä ydinalan turvajärjestelyjä koskevan ohjeiston laatimiseen ja kehittämiseen. Viimeisin Suomessa järjestetty IAEA:n koordinoima kansainvälinen turvajärjestelyjen vertaisarviointi, IPPAS, järjestettiin vuonna 2022. STUK on Suomen yhteyspiste IAEA:n ja Euroopan komission tiedonvaihtojärjestelmissä, joilla ilmoitetaan radioaktiivisiin aineisiin liittyvistä poikkeavista tapahtumista (mm. ITDB). Lisäksi STUK on Suomen yhteyspiste kansainvälisissä järjestelmissä, joilla valvotaan säteilylähteiden, erityisesti korkea-aktiivisten umpilähteiden, vientiä, tuontia ja siirtoja eri maiden välillä.