Radonin mittaaminen

Yleisimmin sisäilman radonpitoisuutta mitataan radonmittauspurkilla, jolla saadaan selville pitkän ajan pitoisuuskeskiarvo. Työpaikalla voidaan myös selvittää jaksotetun ilmanvaihdon tai kohdepoistojen vaikutus työnaikaiseen sisäilman radonpitoisuuteen. Radonkorjausten yhteydessä voidaan tutkia valitun korjausmenetelmän onnistumista lyhyellä radonmittauksella, jonka perusteella tehdään tarvittaessa esimerkiksi ilmanvaihdon säätöjä tai lisätoimenpiteitä.

Milloin ja kuinka usein radonmittaus kannattaa tehdä?

Keskimääräinen radonpitoisuus voi muuttua kiinteistössä monista syistä. STUKin tiedossa on tapauksia, joissa radonimuri on rikkoutunut kenenkään sitä huomaamatta. Tämän seurauksena ihmisten radonaltistuminen on ollut yhtä korkealla tasolla kuin ennen radonkorjausta. Rakennuksen painesuhteet voivat muuttua esimerkiksi ikkunoiden vaihdon jälkeen: jos vanhojen ikkunoiden raoista tuli merkittävästi korvausilmaa, voi uusien, tiiviiden ikkunoiden takia tilan alipaine lisääntyä, ilmanvaihto heiketä ja radonpitoisuus merkittävästi suurentua. Tämän vuoksi myös ikkunoiden vaihto lasketaan oleelliseksi muutostyöksi. 

STUK suosittelee, että sisäilman radonmittaus toistettaisiin asunnoissa, työpaikoilla ja muissa oleskelutiloissa:

  • kymmenen vuoden välein, jos aiempi radonpitoisuus on ollut suurempi kuin 100 Bq/m3
  • kymmenen vuoden välein, jos radonpitoisuuden pieneneminen viitearvoa pienemmäksi on saatu aikaiseksi radonkorjauksella;
  • viiden vuoden välein, jos viitearvoa pienempi pitoisuus on saatu aikaiseksi radonkorjauksella ja radonpitoisuus ennen korjausta on ollut suurempi kuin 1000 Bq/m3;
  • mahdollisimman pian sen jälkeen, kun rakennuksessa on tehty oleellisia, rakenteisiin tai ilmanvaihtoon liittyviä rakennus- tai muutostöitä (esim. betonilaatan, salaojien tai ilmanvaihdon uusimisia).

Radonmittauskoulutus

Säteilyturvakeskus on laatinut verkkokurssin radonin mittaamisesta. Kurssia suositellaan varsinkin niille, jotka tekevät radonmittauksia työpaikoilla ja julkisissa rakennuksissa. Kurssimateriaali selittää mm. millainen radonmittalaite kannattaa valita kuhunkin mittaustilanteeseen ja kertoo, miten mittaustulokset tulee raportoida, jotta raportointi täyttää viranomaisen vaatimukset. Kurssilla on käytännön laskutehtäviä, joiden avulla taustasignaalin vähennys, kalibrointikertoimen käyttö ja tulokseen liittyvän epävarmuuden laskeminen tulevat tutuksi.

Kurssi on maksuton ja se ei edellytä rekisteröitymistä. Kurssin etusivulla annettu arvio kurssin kestosta (2–4 tuntia) on liian lyhyt, jos kurssilainen haluaa tehdä myös harjoitustehtävät. Tällöin kesto on noin yksi työpäivä.

Linkki koulutukseen

Huom!
Toimii parhaiten Firefoxilla. Jos selain, esim. Chrome tai Edge, huomauttaa, että varmenne ei ole voimassa, anna silti lupa jatkaa ko. sivulle. Sivu on turvallinen.  
​​​​​​Verkkokurssin Excel-harjoitustehtävien lataaminen ei ole aina onnistunut käytettäessä Chrome-selainta. Jos harjoitustehtävät eivät aukea, kokeile jotain muuta selainta. Myös selaimen selaushistorian tyhjentäminen voi auttaa.

Ota yhteyttä:​​​​​​​
​​​​​​​
[email protected]