Ultraääni
Ultraääni on mekaanista aaltoliikettä, jonka taajuus on ihmiskorvan kuuloalueen yläpuolella (yli 20 kilohertsiä). Ultraääni tarvitsee edetäkseen aina jonkin väliaineen, kuten ilman, nesteen, kiinteän aineen tai ihmiskudoksen, jossa eteneminen tapahtuu paineenvaihtelun avulla. Ultraääni etenee hyvin nestepitoisissa aineissa, mutta nesteen ja ilman rajapinnan kohdatessaan se heijastuu takaisin lähes kokonaan. Ultraäänen vaimeneminen riippuu taajuudesta ja väliaineen ominaisuuksista eikä ole aina tasaista ja ennakoitavaa.
Ilmateitse etenevä ultraääni vaikuttaa lähinnä kehon ulkoisiin elimiin, kuten korvaan ja silmään. Suorassa ihokontaktissa etenevän ultraäänen vaikutukset ihmiskehoon perustuvat joko kudoksen lämpenemiseen (terminen vaikutus) tai kavitaatioilmiöön. Terminen vaikutus alkaa yleensä dominoida, kun taajuus kasvaa kilohertseistä megahertseihin. Kavitaatiota voi puolestaan esiintyä matalalla taajuudella ja pienellä teholla. Kavitaatioilmiössä ultraääni voi nesteessä edetessään muodostaa kuplia, aiheuttaa niiden kasvua ja värähtelyä tai romahduttaa niitä.