Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

Tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta on säädetty esimerkiksi perustuslaissa, yhdenvertaisuuslaissa, tasa-arvolaissa, virkamieslaissa ja muissa palvelussuhdetta sääntelevissä laeissa sekä rikoslaissa. Henkilöitä on kohdeltava yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti niin, ettei ketään perusteettomasti aseteta toisiin nähden eri asemaan etnisen tai kansallisen syntyperän, kansalaisuuden, kielen, sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen, uskonnon, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, iän, perhesuhteiden, poliittisen tai ammattiyhdistystoiminnan, tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi.

Tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki edellyttävät työnantajaa edistämään yhdenvertaisuutta sekä sukupuolten tasa-arvoa suunnitelmallisesti sekä laatimaan työpaikkakohtaisen tasa-arvosuunnitelman ja yhdenvertaisuussuunnitelman.

STUKin henkilöstöpolitiikan periaatteet on kirjattu STUKin strategiaan, turvallisuus- ja laatupolitiikkaan (ohje STUK 1.1) sekä henkilöstöpolitiikkaan (ohje STUK 5.1). Henkilöstön tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen kohtelu on yksi henkilöstöpolitiikan perusperiaatteista.

Tasa-arvon edistäminen STUKin henkilöstöpolitiikassa on paitsi sukupuolten välisen ja muun yhdenvertaisuuden toteuttamista työelämässä myös keino henkilöstövoimavarojen parhaaseen käyttöön STUKin tehtävissä. Eri sukupuolten, erilaisten ja eri-ikäisten henkilöiden panos merkitsee tietojen, kokemusten sekä erilaisten ominaisuuksien ja taitojen laajempaa hyödyntämistä. Aktiivisella ja tuloksellisella tasa-arvotyöllä ylläpidetään ja vahvistetaan myönteistä työnantajakuvaa. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on henkilön, STUKin ja yhteiskunnan edun mukaista.

Tasa-arvo ei ole yksinomaan sukupuolta koskevaa, vaan se on myös eri ikäryhmien, ammattiryhmien ja organisaatioyksiköiden välistä tasa-arvoa. STUKin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on henkilöstöpoliittinen suunnitelma, jonka tavoitteena on varmistaa edellytykset henkilöstön tasapuoliselle sijoittumiselle erilaisiin tehtäviin, varmistaa yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen, varmistaa samapalkkaisuusperiaatteen toteuttaminen käytännön palkkapolitiikassa sekä varmistaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen ja edistäminen sekä syrjimättömyys kaikessa toiminnassa.

Tasa-arvo ei merkitse aina vaatimusta samanlaisuudesta vaan yhtäläisten mahdollisuuksien varmistamisesta eivätkä erilaiset ratkaisut merkitse aina epätasa-arvoa vaan erilaisuuden huomioon ottamista tasapuolisesti.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on osa johtamista, henkilöstöpolitiikkaa ja työhyvinvoinnin kehittämistä. Tällä vaikutetaan henkilöstön asenteisiin ja työilmapiiriin. Esihenkilöt ovat avainasemassa tasa-arvoisen, kaikkien arvostusta ja yhteistyötä korostavan organisaatiokulttuurin kehittämisessä, mutta siihen vaikuttaa ja siitä vastaa jokainen työntekijä omalla toiminnallaan. STUKin johto vastaa siitä, että STUKin henkilöstöä ja toimintaa koskevassa suunnittelussa, päätöksenteossa ja muussa toiminnassa noudatetaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden varmistamiseksi ja edistämiseksi annettuja säädöksiä ja määräyksiä.

Tässä suunnitelmassa keskitytään pääasiassa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tavoitteisiin ja toimenpiteisiin STUKin sisäisessä toiminnassa.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman teon yhteydessä laadittiin selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta sekä arvio aikaisempaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan (2018) sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja niiden tuloksista.

Arvioinnissa käsitellään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutumista ja tasa-arvon sekä yhdenvertaisuuden toteutumista STUKissa. Arvioinnin apuna käytetään soveltuvia VMBaron mittareita.

Vuoden 2020 VMBaron osalta käytiin läpi myös tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä avovastauksia. Niiden perusteella tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioista tulee viestiä nykyistä aktiivisemmin ja avoimemmin. Useassa kommentissa todettiin tasa-arvon olevan STUKissa hyvällä tasolla.

Käsiteltävät alueet arvioinnissa ovat olleet:

• Rekrytointi, urakehitys ja osaamisen kehittäminen
• Samapalkkaisuus ja muut palvelussuhteen ehdot
• Työelämän ja perhe-elämän yhteensovittaminen sekä työolojen kehittäminen
• Seksuaalinen häirintä ja muu epäasiallinen kohtelu
• Henkilöstön kokemus tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta

Arvioinnin perusteella 2018 suunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä on edistetty. Edellä mainittuja alueita kuvaavat VMBaro mittarit ovat pääsääntöisesti normaalia paremmalla tasolla (keskiarvo yli 3,5), osa hyvällä tasolla (keskiarvo yli 4). Tilannetta voidaan mittareiden perusteella pitää varsin hyvänä. Kesällä 2021 tehdyssä sisäisessä arvioinnissa tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä merkittäviä puutteita ei todettu.

Vuoden 2018 suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ovat pääosin yleisiä, minkä johdosta niiden toteutumisen eksplisiittinen arvioiminen on joidenkin osalta hankalaa. Lisäksi seurantaa ja arviointia ei ole suunnitelmassa selkeästi vastuutettu. VMBaro mittareiden käyttöä tavoiteasetannassa ja seurannassa voidaan STUKissa niin ikään tehostaa. Seurannan osalta muun muassa YTYn toimintaa tulee parantaa. Näiden osalta päivitettyä suunnitelmaa ja sen toteutumisen seurantaa voidaan STUKissa parantaa.

Palkkakartoituksen perusteella voidaan todeta, että naisten ja miesten osuudet palkkasummasta vaativuusryhmissä 4–7 ja 8–12 ovat hyvin lähellä osuutta ko. sukupuolesta eli yleisesti tilannetta voidaan pitää tasa-arvoisena. Kuitenkin miehiä on ylemmissä vaativuusryhmissä selvästi enemmän kuin naisia. Kun tarkastellaan naisten ja miesten kokonaispalkan keskiarvoa eri vaativuusryhmissä, voidaan todeta tilanteen olevan kohtalaisen tasa-arvoinen.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuvat STUKissa, ja päätettyjä toimenpiteitä voidaan pitää oikeansuuntaisina ja niiden edistämistä on jatkettava. Tarvittavilta osin päivitetyt ja tarkennetut toimenpiteet esitetään tässä suunnitelmassa.

Toimiva työyhteisö on heterogeeninen; se koostuu eri-ikäisistä, eri sukupuolta olevista, erilaisista ja erilaisilla taustoilla olevista ihmisistä. Tämä huomioidaan työyhteisön toiminnassa ja toiminnan suunnittelussa.

STUKin tavoitteena on, että samanarvoisesta työstä maksetaan samaa palkkaa, ja että tehtävän vaativuus ja henkilön tehtävästä suoriutuminen sekä näiden perusteella määriteltävät palkkaustekijät arvioidaan oikeudenmukaisesti ja yhdenmukaisin kriteerein.

STUKin palvelussuhdeasioita koskevia ohjeita ja määräyksiä sekä STUK-tason virka- ja työehtosopimuksia valmisteltaessa varmistutaan etukäteen, että ratkaisu ei vaikuta haitallisesti tasa-arvon edistämiseen.

STUKin sisäisistä ohjeista ja niihin liittyvistä menettelyistä viestitään niin selkeästi, että linjaukset ja toimintatavat ovat eri osastoilla ja yksiköissä mahdollisimman yhdenvertaiset. Yhdenvertaisuus ei tarkoita samanlaisuutta.

Työntekijöille voi tulla eteen tilanteita, jotka vaativat järjestelyjä työpaikalla ja kotona. Esimerkkeinä lasten sairaudet ja hoidon järjestely, lapsen koulun aloitus, avioero, perheenjäsenen tai lähiomaisen vakava sairaus tai kuolema, tai omien iäkkäiden vanhempien hoitovastuu. Perheen ja työn yhteensovittamismahdollisuudet on varmistettu pitkälti säädösteitse (mm. virka- ja työehtosopimuksin), mutta työnantajan myönteinen suhtautuminen ja tuki ovat myös tärkeitä. Näiden tekijöiden huomioon ottaminen edistää työhyvinvointia ja työtyytyväisyyttä, mikä heijastuu myös perheen hyvinvointiin. Perheen etu on siten myös STUKin etu.

STUK ei hyväksy seksuaalista häirintää, sukupuoleen perustuvaa häirintää eikä muutakaan epäasiallista kohtelua. STUKissa on laadittu Hyvä työyhteisö -opas, joka sisältää työpaikalla käyttäytymisen pelisäännöt ja menettelyohjeet häirinnän ja epäasiallisen kohtelun estämiseksi ja käsittelemiseksi.

Yhteistyöryhmä ja johtoryhmä seuraavat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toteutumista ja ajantasaisuutta. Ne tekevät ehdotuksia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja ottavat tarvittaessa kantaa havaitsemiinsa tai tietoonsa tulleisiin epäkohtiin tai ongelmiin.

Yhteistoimintaryhmä tekee arviointia mm. seuraavasti:

• henkilöstökertomuksen läpikäynti (esim. henkilöstörakenne osastoittain ja tehtäväryhmittäin)
• tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan kirjattujen toimenpiteiden toteutumisen ja toimivuuden arviointi ja kehittämistarpeiden tunnistaminen
• tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman päivittämistarpeet (suunnitelma päivitetään joka toinen vuosi)
• VMBaro–työtyytyväisyyskyselyn tulosten läpikäynti

Henkilöstön asemaan liittyvät suunnitelmat, ratkaisut ja toimenpiteet on laadittava niin, että ne tukevat sukupuolten välisen tasa-arvon, ikätasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä. Asioita yhteistoimintamenettelyssä käsiteltäessä kiinnitetään huomiota myös siihen, onko edellä tarkoitetut suunnitelmat tai ratkaisut valmisteltu niin, että ne eivät haittaa vaan edesauttavat tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Tasa-arvon toteutumisesta ja tilasta voidaan tehdä lisäksi myös muita selvityksiä johdon, luottamusmiesten ja yhteistoimintaorganisaation kesken sovittavalla tavalla.

Jos henkilöstö havaitsee ongelmia tasa-arvon tai yhdenvertaisuuden toteutumisessa, on tärkeää nostaa epäkohdat rohkeasti esiin. Asiasta voi tehdä aloitteen tai keskustella esimerkiksi oman esihenkilön, osaston tai STUKin johdon, luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutettujen tai henkilöstön edustajien kanssa.

STUK haluaa edistää kaikessa toiminnassaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta eikä hyväksy minkäänlaista etniseen tai kansalliseen syntyperään, kansalaisuuteen, kieleen, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, uskontoon, mielipiteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen, ikään, perhesuhteisiin, poliittiseen tai ammattiyhdistystoimintaan, tai muun näihin verrattavaan seikkaan kohdistuvaa syrjintää.

STUKin tehtävissä sukupuolinäkökulmalla ei ole merkitystä, vaan lähtökohtana kaikessa toiminnassa on ihmisten turvallisuuden edistäminen. Kuitenkin esimerkiksi raskaana olevien ja lasta imettävien säteilyaltistukselle asetetaan muita tiukemmat rajat sikiön ja lapsen suojaamiseksi eikä raskaana olevalla saa teettää onnettomuustilanteessa eikä sen jälkeen toimenpiteitä, jotka aiheuttavat altistumista säteilylle. Säteilyvaaratilanteissa lasten säteilyaltistuksen toimenpiderajat ovat muita tiukempia.