Radon uudisrakentamisessa
Radonin torjunta uudisrakentamisessa on tärkeää, jotta voidaan varmistua sisäilman pienestä radonpitoisuudesta. Radonin torjunta on rakennusvaiheessa helpompaa ja halvempaa kuin talon korjaaminen jälkikäteen. Radonturvallinen rakentaminen on perusteltua koko maassa. Tavoitteena kannattaa olla mahdollisimman pieni radonpitoisuus, koska radoniin liittyvä keuhkosyöpäriski on sitä suurempi mitä suurempi radonpitoisuus on ja mitä kauemmin siinä oleskelee.
Radonin torjunnan avainkysymys on maaperästä tulevien radonpitoisten ilmavirtausten estäminen tai vähentäminen. Yleisin pientalon perustamistapa Suomessa on sokkeli, jonka sisäpuolelle valetaan erillinen maanvarainen lattialaatta. Laatan ja sokkelin välin jää tässä rakennustavassa rako, josta radon pääsee rakennukseen. Ilmaa läpäisevä kevytsoraharkko perusmuurin materiaalina voi vielä pahentaa tilannetta. Sama ongelma kohdataan, kun kevytsoraharkkoa käytetään valubetonin sijasta materiaalina kellari- ja rinnetalojen maanvastaisissa seinissä. Nämä haitat pystytään torjumaan helposti tiivistämällä alapohja- ja seinärakenteet ja asentamalla radonputkisto.
Ryömintätilainen alapohja on radonturvallinen ratkaisu, mikäli radonin pääsy sisätiloihin on estetty tiivistämällä alapohjan liitokset ja läpiviennit ja huolehtimalla ryömintätilan tuuletuksesta. Riittävä tuuletus saavutetaan noudattamalla tuuletusaukkojen koosta ja määrästä annettuja määräyksiä. Reunavahvistettu laattaperustus on radonturvallinen, koska rakenteessa ei ole vuotavia rakoja tai liitoskohtia. Kuitenkin, läpivientien tiivistäminen pitää muistaa tässäkin tapauksessa.
Ilmanvaihto on aina suunniteltava ja toteutettava rakentamismääräyksiä ja niihin liittyviä ohjeita noudattaen. Uusissa rakennuksissa radonin torjunnan kannalta paras vaihtoehto on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Vaikka ilmanvaihto säädettäisiin tasapainoon, sisäilman ja ulkoilman välinen lämpötilaero aiheuttaa alipainetta lattian tasolle. Tämä alipaine pakottaa maaperässä olevan radonpitoisen ilman virtaamaan sisätiloihin. Rakennuksen ilmanvaihtoa ei kuitenkaan saa säätää ylipaineiseksi kosteusvaurioriskin takia.
Radonturvallinen rakentaminen on pääsääntöisesti perusteltua koko maassa, koska viitearvon 200 Bq/m3 ylitykset ilman radonin torjuntaa ovat yleisiä. Maaperän radonmittauksia ei kannata tehdä, koska radontorjunta tulee halvemmaksi kuin yksittäisen tontin radonselvitys.
Radonpitoisuuden pienentämisen lisäksi radonturvallisella rakentamisella voidaan parantaa muutenkin sisäilman laatua. Radonturvallinen ratkaisu estää maaperästä tulevien tunkkaisten hajujen ja myös mahdollisten muiden haitallisten kaasujen pääsyn sisätiloihin. Radonputkisto myös poistaa alapohjasta kosteutta.
Rakennushankkeeseen ryhtyvän kannattaa vaatia suunnittelijalta ja rakentajalta radonturvallista suunnittelua ja työn toteutusta RT-ohjekortin mukaisesti. Radontorjunnan ratkaisut merkitään perustus-, rakenne- ja LVI-kuviin. Rakentamisen aikana on tärkeä valvoa, että radontorjunta toteutetaan huolellisesti suunnitelmien mukaan.
