Talousveden radioaktiivisuus

Säteilyturvakeskus seuraa talousveden keinotekoista radioaktiivisuutta. Seurannan avulla voidaan arvioida ihmiselle talousvedestä aiheutuvaa sisäistä säteilyaltistusta.

Talousveden cesium-137 (Cs-137) ja strontium-90 (Sr-90) ovat pääosin peräisin Tšernobyl-laskeumasta ja tritium (H-3) ilmakehässä suoritetuista ydinasekokeista. Valvontaohjelman näytteistä analysoidut keinotekoiset radioaktiiviset aineet esiintyvät yleensä vain pintavedestä tehdyssä talousvedessä.

Suuremman säteilyaltistuksen Suomessa aiheuttavat talousvesissä esiintyvät luonnon radioaktiiviset aineet. Niiden enimmäispitoisuuksille vesilaitosten jakamassa vedessä on asetettu enimmäisarvot sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 1352/2015. Talousvesiasetusta on uudistettu muutosasetuksella 683/2017.

Talousvesinäytteet otetaan kerran vuodessa joko keväällä tai syksyllä. Näytteet otetaan Oulun, Rovaniemen, Tampereen, Turun ja Vantaan vesijohtovedestä. Pääkaupunkiseudun näyte otettiin Helsingistä vuoteen 2021 saakka.

Kaikkien näytteiden Sr-90- ja Cs-137-pitoisuudet olivat pienet vuonna 2023.  Vuonna 2023 H-3-pitoisuudet olivat välillä 1,1–1,5 becquerelia litrassa tai jäivät alle määritysrajan kaikissa talousvesinäytteissä.

Pitoisuudet ovat olleet kaikkina vuosina alle Euroopan neuvoston direktiivissä (98/83/EY) ja sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (1352/2015) talousvedelle asetetun
H-3 enimmäisarvon 100 becquerelia litrassa.

Paikkakuntien väliset radionuklidien pitoisuuserot johtuvat sekä erilaisesta Tšernobyl-laskeumasta alueilla että raakavetenä käytettyjen pinta- ja pohjavesien määristä. Tampereen raakavesi sisältää sekä pinta- että pohjavettä. Rovaniemellä käytetään yksinomaan pohjavettä. Pääkaupunkiseudulla ja Oulussa juomavesi on lähes kokonaan pintavettä. Syksystä 2012 lähtien Turussa juomavesi on ollut tekopohjavettä.