Kansallinen säteilyturvallisuustutkimuksen ohjelma

Yhteenliittymän yhteistyön perustaksi on laadittu kansallinen säteilyturvallisuustutkimuksen ohjelma, jossa kuvataan keskeiset tutkimus- ja kehitystarpeet. Ajureita tutkimukselle ovat mm. uudet energiapolitiikat ja ydinvoiman renessanssi, muuttunut turvallisuustilanne, säteilysuojelun perusteiden muutokset, ja uusi tieto säteilyn haittavaikutuksista. Myös tulevien asiantuntijasukupolvien kouluttaminen on tärkeä osa yhteenliittymän toimintaa.

Säteilyturvallisuus kattaa sekä ionisoivan säteilyn että ionisoimattoman säteilyn. Keskeisiä tiedon tarpeita liittyy seuraaviin aiheisiin:

  • Säteilyn terveysvaikutukset: muut säteilyn haittavaikutukset kuin syöpä (mm. sydän- ja verisuonisairaudet, sukupolvien ylitse vaikuttavat haitat); yksilöllinen säteilyherkkyys; ionisoimattoman säteilyn terveyshaitat; säteilyn vaikutukset eliöstöön
  • Säteilyn lääketieteellinen käyttö: potilaskohtaiset annosarviot ja tekoälyn käyttö; uudet sädehoidon tekniikat, mm. FLASH ja neutronien käyttö; kuvantamisohjauksen kehitys; tosiaikaisten annosarviomenetelmien kehitys; uusien kalibrointimenetelmien kehittäminen
  • Rakennettu ja luonnonvarainen ympäristö: radon ja luonnon radioaktiiviset aineet (NORM) monessa eri asiayhteydessä – haittavaikutusten ehkäisy, altistustilanteiden tunnistaminen ja luonnehdinta, radioaktiivisten ja kemiallisen aineiden yhteisvaikutukset; ilmastonmuutoksen vaikutus radioaktiivisten aineiden kulkeutumiseen; säteilyn vaikutukset ekosysteemiin
  • Ydinteknologia ja teollisuus: pienten modulaaristen reaktoreiden (SMR) päästöt ja sijoittaminen asutuksen lähellä; käytetyn ydinpolttoaineen käsittely ja loppusijoitus SMR laitoksissa; robotiikan ja tekoälyn käyttö ydinteollisuudessa
  • Uhat, onnettomuusvalmius ja -vaste: tiedon jakamisen menetelmät; ydinturvallisuus, skenaariot ja vaste; SMR-teknologioiden onnettomuusskenaariot ja vaikutukset, tähän liittyvä ympäristövalvonta ja mittausmenetelmät; kansalaistiede mittausten näkökulmasta ja yhteiskunnalliset näkökulmat, mm. riskikäsitykset ja riskien havainnollistaminen

Kansallista yhteistyötä tarvitaan erityisesti laajoissa hankkeissa. Säteilyturvallisuustutkimus on usein monitieteistä, sisältäen mm. fysiikan, kemian, biologian, epidemiologian, teknologian ja yhteiskuntatieteiden osa-alueita. Yhteenliittymän monipuolinen osaamisprofiili mahdollistaa säteilyturvallisuustutkimuksen kattaen kaikki keskeiset tieteenalat. 

Ydinenergian käytön turvallisuuteen liittyvät tutkimukset tehdään kansallisissa tutkimusohjelmissa (esim. SAFER-ohjelma).