Suomalaisen keskimääräinen säteilyannos

Suomalaiset saavat vuosittain keskimäärin 5,9 millisievertin (mSv) suuruisen efektiivisen säteilyannoksen vuoden 2018 tietojen perusteella laskettuna.

Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisia altistavasta ionisoivasta säteilystä on peräisin radonista ja eniten sille altistutaan kodeissa. Sisäilman radonista on peräisin 4 mSv säteilyannos vuodessa. Noin 1,1 mSv säteilyannoksesta aiheutuu muusta kuin sisäilman radonista peräisin olevasta luonnon taustasäteilystä. Taustasäteily on osin avaruudesta tulevaa kosmista säteilyä, osin maaperässä ja rakennusmateriaaleissa olevien radioaktiivisten aineiden säteilyä.

Säteilyn lääketieteellinen käyttö aiheuttaa suomalaiselle keskimäärin 0,76 mSv vuotuisen efektiivisen annoksen. Ydinonnettomuuksien ja 1960-luvun ydinasekokeiden jäljiltä Suomen luonnossa olevien radioaktiivisten aineiden aiheuttama osuus säteilyannoksesta on nykyään hyvin pieni.

Vuonna 2018 suomalaisten saama ionisoivan säteilyn aiheuttama keskimääräinen efektiivinen annos oli 5,9 millisievertiä. Yli viisi millisievertiä on peräisin luonnon radioaktiivisista aineista ja alle yksi millisievert säteilyn lääketieteellisestä käytöstä. Ympäristössä olevien keinotekoisten radioaktiivisten aineiden osuus efektiivisestä annoksesta on hyvin pieni.

 

Efektiivinen annos

Ionisoivalle säteilylle altistumisen määrää kuvaava efektiivinen annos on laskemalla selvitettävä suure, joka kuvaa säteilyn ihmisen terveydelle aiheuttamaa haittaa. Efektiivisen annoksen kasvaessa kasvaa myös riski sairastua säteilyperäiseen syöpään.

Eri lähteistä saatujen efektiivisten annosten suuruudet eivät kuitenkaan kuvaa riskiä suoraan. Esimerkiksi radonin aiheuttama terveysriski arvioidaan epidemiologisten tutkimusten, ei efektiivisen annoksen perusteella. Joka vuosi noin 280 suomalaista kuolee radonin aiheuttamaan keuhkosyöpään. Näistä 240 kuolemaan vaikuttaa radonin lisäksi tupakointi.