Radon Suomessa
Radon on hajuton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota voi esiintyä sisäilmassa. Koska radonia ei voi mitenkään aistia, on mittaaminen ainoa tapa saada radonpitoisuus selville. Suomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat suurempia kuin useimmissa muissa maissa. Syyt suuriin radonpitoisuuksiin löytyvät geologiasta, rakennustekniikasta ja ilmastosta.
Keskimääräinen radonpitoisuus suomalaisissa asunnoissa on noin 94 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m³). Se vastaa noin neljän millisievertin säteilyannosta vuodessa.
Helpointa radonin torjuminen on talon rakennusvaiheessa, mutta sisäilman suurta radonpitoisuutta voidaan alentaa myös esimerkiksi radonimurilla. Talon alla oleva maaperä on tärkein radonin lähde. Rakennukseen radon kulkeutuu perustuksessa olevien rakojen kautta.
Sosiaali- ja terveysministeriön ionisoivaa säteilyä koskevan asetuksen mukaan asunnon sisäilman radonpitoisuuden viitearvo on 300 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m3) ilmaa. Uuden rakennuksen suunnittelua ja toteutusta koskeva viitearvo on 200 Bq/m3.
Suomen graniittisen kallio- ja maaperän uraanipitoisuus on keskimäärin suurempi kuin koko maailmassa. Suomessa uraanipitoisuudet ovat suurimpia Lahden seudulla, Itä-Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa, ja pienimpiä Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjois-Lapissa.
Hyvin ilmaa läpäisevillä sora- ja hiekkaharjuilla radonpitoinen ilma pääsee liikkumaan helposti. Harjuille perustetuissa taloissa radonpitoisuudet ovat selvästi suurempia kuin lähiympäristön muille maalajeille perustetuissa taloissa.
Säteilyturvakeskus suosittaa, että radonmittaukset tehdään koko Suomessa, sillä suuria radonpitoisuuksia on mitattu kaikenlaisilla alueilla.
Maaperässä olevien hiekka-, sora- ja savirakeiden välissä on ilmaa. Tämän ilman radonpitoisuus vaihtelee tavallisesti 10 000 - 100 000 Bq/m3. Pahimmilla radonalueilla on mitattu radonpitoisuuksia, jotka ovat jopa yli miljoona becquereliä kuutiometrissä.
Radon aiheuttaa keuhkosyöpää
Pitkäaikainen oleskelu suuressa radonpitoisuudessa lisää merkittävästi riskiä sairastua keuhkosyöpään. Suomessa arviolta noin 150 - 270 henkilöä saa vuosittain keuhkosyövän radonista. Nykykäsityksen mukaan radon ei aiheuta muita terveyshaittoja kuin keuhkosyöpää.
Työpaikkojen radonvalvonta
Radonvalvonnan päätavoitteena on, ettei yksikään työntekijä Suomessa altistu liikaa radonille. Lisätietoa Radon työpaikoilla -sivuilla.
Lisää aiheesta
Radonsäädökset
- Säteilylaki 859/2018 (Finlex)
- Valtioneuvoston asetus ionisoivasta säteilystä 1034/2018 (Finlex)
- Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoivasta säteilystä 1044/2018 (Finlex)
- STUK määräys luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta S/6/2022 (Stuklex)
- Suomen radonkartasto (STUK-A245) (Julkari.fi)