Uusi suositus potilaiden säteilysuojainten käytöstä röntgentutkimuksissa
Vuonna 2023 STUK laati Suomen röntgenhoitajien ja Suomen radiologiyhdistyksen fyysikoiden kanssa uuden suosituksen röntgensuojainten käyttöä koskien. Suositus julkaistiin tammikuussa 2024. Uuden suosituksen mukaan potilaan ei tarvitse käyttää säteilysuojaimia röntgentutkimuksissa. Haastattelimme aiheen tiimoilta STUKin tarkastajaa Juha Suutaria.
Paljonko Suomessa tehdään vuosittain röntgentutkimuksia ja -toimenpiteitä?
Viimeisimmän, vuoden 2021 tiedon mukaan röntgentutkimuksia ja -toimenpiteitä tehdään 5,7 miljoonaa vuosittain. Luku sisältää tavalliset röntgentutkimukset ja hammasröntgenin. Voisi siis sanoa, että vuosittain tehdään yksi röntgentutkimus jokaista suomalaista kohti.
Paljonko säteilyaltistusta röntgentutkimuksista tulee vuosittain suomalaisille?
Keskimäärin röntgentutkimuksista tulee jokaista suomalaista kohden noin 0,72 millisievertin altistus vuodessa. Röntgentutkimusten aiheuttaman altistuksen osuus on 12 prosenttia kaikesta keskimääräisestä altistuksesta vuodessa. Todellisuudessa säteilyaltistus myös jakautuu epätasaisesti ihmisten välillä, koska jotkut käyvät vuosittain useissa kuvauksissa ja seurannoissa, kun taas jotkut eivät käy ollenkaan.
Miksi potilaan säteilysuojaussuositukset muuttuivat?
Tälle ei ole yksittäistä isoa syytä. Tekniikka on kehittynyt, laitteet saavat diagnostiset kuvat aikaiseksi yhä pienemmällä määrällä säteilyä ja tutkimuksissa saadut säteilyannokset ovat siten tulleet alaspäin. Kehitys ei ole tapahtunut yhdessä yössä vaan vuosien ja vuosikymmenien aikana. Vuonna 2022 julkaistiin yleiseurooppalainen konsensus säteilysuojainten käyttöön liittyen. Sen jälkeen STUKissa alettiin pohtia, olisiko meidänkin syytä tehdä aiheesta kirjallisuuskatsaus. Suomen röntgenhoitajien ja Suomen radiologiyhdistyksen fyysikoiden kanssa päädyimme siihen, että yhdessä laadittu suositus säteilysuojainten käytöstä olisi tarpeen toteuttaa. Aiemmin ei ollut saatavilla opastusta, joka keskittyisi vain suojainten käyttöön.
Mitä säteilysuojaussuositusten muutos vaatii esimerkiksi hoitoalan ammattilaisilta?
Kun kirjoitimme suositusta, pohdimme sitä, kuinka iso muutos tämä on. Suosituksia oli laatimassa ihmisiä ympäri Suomen. Tekemämme valvonnan perusteella tuntuma on, että monessa paikassa toimittiin uuden tavan mukaan jo ennen kuin suositus tehtiin. Monille tahoille muutos merkitsi siis vain sitä, että tapa kirjoitettiin suositukseksi. Tällöin muutos ei siis vaadi mitään.
On tietysti olemassa myös sellaisia toiminnanharjoittajia, jotka eivät välttämättä seuraa oman alan kehittymistä niin aktiivisesti. Silloin kannattaa tarkastella ja päivittää omia ohjeistuksia. Jos jotain muuttaa omissa ohjeistuksissa, kannattaa myös kouluttaa henkilökuntaa sen mukaan. Myös potilaille on syytä tarjota tietoa siitä, mikä on muuttunut.
Miksi uudet suositukset eivät koske henkilökunnan tai tukihenkilöiden säteilysuojausta?
Suositukset eivät koske henkilökuntaa tai tukihenkilöitä, koska he ovat potilaaseen verrattuna eri asemassa kuvaustilanteessa. Potilas on kuvauksessa siksi, että yritetään esimerkiksi diagnosoida tautia ja potilas hyötyy kuvauksesta. Suojainten käytön suhteen on puntaroitava, mitä hyötyjä niiden käyttö antaa verrattuna riskeihin, joita niiden käyttöön liittyy. Jos suojain esimerkiksi liikahtaa kesken kuvauksen ja kuvaus menee pilalle, kuvaus tai osa siitä voidaan joutua uusimaan. Silloin potilas voi saada jopa kaksinkertaisen annoksen säteilyä.
Potilaan kohdalla suojaimista ei usein ole olennaista hyötyä. Työntekijöiden kohdalla suojaimet sen sijaan eivät yleensä estä työskentelyä ja tutkimustilanteessa voi olla samalla tavalla mukana, joten riski tutkimuksen epäonnistumiselle työntekijän suojainten takia on käytännössä nolla. Työntekijä ei myöskään hyödy altistuksesta, ja suojaimella altistus voidaan pitkälti estää.
Koskevatko suositukset vain ihmispotilaita? Tuleeko jotakin muuta huomioida esimerkiksi eläinten röntgenkuvauksissa, joissa usein joudutaan pitämään eläimestä kiinni?
Tämä on mielenkiintoinen teema, koska eläimistä puhutaan myös usein potilaina, vaikka säteilylain näkökulmasta eläimet eivät ole potilaita. Tällä hetkellä eläimillä ei tarvitse käyttää suojaimia. Kun kuvataan eläimiä, ollaan kiinnostuneita kiinnipitäjän säteilyturvallisuudesta. Kiinnipitäjän kohdalla pätevät samat suositukset kuin työntekijän ja tukihenkilön kohdalla. Kuvaus siis onnistuu hyvin, vaikka kiinnipitäjällä olisi suojain.
Onko röntgentutkimuksiin turvallista mennä?
Röntgentutkimuksiin on turvallista mennä. Tutkimukset ovat muuttuneet yhä turvallisemmiksi vuosien varrella, koska annokset ovat pienempiä ja tautien diagnosointiin on kehitetty uusia menetelmiä. Turvallisuus syntyy siitä, että tutkimuksessa on mukana osaavaa henkilökuntaa, jotka osaavat käyttää laitteita mahdollisimman tehokkaasti, rajata kuvausalueen oikein, valita oikeat kuvaussuunnat ja valmistella potilaan hyvin, jotta tutkimus saadaan tehtyä yhdellä kertaa. Turhaa ja huonosti toteutettua tutkimusta sen sijaan ei saada turvalliseksi sillä, että käytetään säteilysuojaimia. Jos suosituksia muutetaan, on tärkeää opastaa henkilökuntaa, jotta he osaavat kertoa tutkimuksesta faktat myös potilaille.
Onko Suomen röntgenhoitajilla ja Suomen radiologiyhdistyksen fyysikoilla muunlaista yhteistyötä STUKin kanssa?
Ehkä tällaiset oppaat ovat tiivein yhteistyön muoto. Näissä tarvitaan kliinistä osaamista, jotta saadaan mukaan muukin kuin valvontaviranomaisen näkökulma. Vaikka joillain tarkastajilla on kokemusta myös sairaalatyöstä, se ei ole niin ajantasaista, että oppaita kannattaisi laatia vain sen varassa. Nykypäivän etätyökäytännöt ovat helpottaneet yhteistyötämme eri organisaatioiden kanssa, sillä työtä voidaan tehdä tehokkaasti eri puolilta Suomea.
Tutustu suositukseen
Suositus potilaan suojaamisesta röntgentutkimuksissa (Julkari.fi)