STUK valmistautuu pienreaktoreiden tuloon
Säteilyturvakeskus (STUK) varautuu mahdollisuuteen, että Suomeen halutaan rakentaa nykyistä pienempiä ydinvoimaloita. Vuonna 2023 STUKissa perehdyttiin erilaisiin pienydinvoimaloihin ja niiden erityispiirteisiin sekä osallistuttiin pienvoimaloita koskevaan kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.
Pienydinvoimalalla (Small Modular Reactor, SMR) tarkoitetaan yleisesti ydinreaktoria, jonka sähköntuotantoteho on alle 300 ja lämpöteho alle 1000 megawattia. Pienydinvoimalan käsite on kuitenkin väljä, ja se pitää sisällään suuren kirjon eritehoisia reaktoreita. Erilaisia pienydinvoimalakonsepteja on tällä hetkellä kehitteillä lähes sata eri puolilla maailmaa.
STUKilla ei ole toistaiseksi käsittelyssään pienydinvoimaan liittyviä hakemuksia. Yleinen kiinnostuksen kasvu pienydinvoimaloita kohtaan kuitenkin näkyi viime vuonna myös STUKlaisten työpöydillä. Energiateollisuus ry:n Mielipiteet ydinvoimasta 2024 -raportin mukaan 61 % suomalaisista suhtautuu ydinvoimaan myönteisesti ja vain 9 % kielteisesti. Nykyisessä hallitusohjelmassa ydinenergian käytön lisääminen on nostettu yhdeksi ratkaisuksi energiantuotannon ilmastovaikutusten vähentämiseen. STUKin tehtävänä on taata myös mahdollisten uusien laitosten turvallinen käyttö Suomessa.
STUK kehittää valmiuksiaan pienydinvoiman turvallisuusarviointityöhön
STUK on perehtynyt pienydinvoimaloihin ja niiden turvallisuus- ja luvituskysymyksiin osallistumalla kansainväliseen yhteistyöhön sekä keskusteluihin kotimaisten toimijoiden kanssa. Globaalia SMR-toimintaympäristöä seurataan ylläpitämällä tilannekuvaa maa- ja reaktorityyppikohtaisesti. Lisäksi STUK on seurannut SMR-teknologioiden kehitystä havaitakseen, millaisia uusia turvallisuusratkaisuja ja toimintamalleja erilaiset reaktorityypit saattaisivat tuoda mukanaan nykyisiin Suomessa käytössä oleviin reaktoreihin verrattuna.
”Kansainvälinen viranomaisyhteistyö ja keskustelut suomalaisten toimijoiden kanssa ovat tärkeä osa valmistautumista: ne tukevat perehtymistä ja soveltuvan ydinturvallisuussäännöstön kehittämistä. Uusien teknologioiden myötä myös STUKin osaamista on laajennettava, jotta kyetään arvioimaan laitosten ja uusien ratkaisujen turvallisuutta ja kehittämään säännöstöä oikealla tavalla”, toteaa uusien ydinvoimalaitosten valvonnan apulaisjohtaja Tomi Routamo.
Säännöstöuudistus antaa tilaa uusille laitosratkaisuille
Ydinenergialain (990/1987) kokonaisuudistus on käynnissä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) johtamana. Samaan kokonaisuuteen liittyen STUK uudistaa ydinturvallisuussäännöstönsä. Uudistuksen lähtökohtina ovat lainsäädännön nykyaikaistaminen, luvituksen ja sääntelyn kehittäminen riskitietoisemmaksi sekä uusien teknologioiden ja liiketoimintamallien käyttöönoton mahdollistaminen. TEMin tavoitteena on lain käsittely nykyisen eduskunnan aikana. STUKin määräykset valmistellaan samassa aikataulussa.
”Pääosa pienydinvoimaan liittyvien kysymysten käsittelystä kytkeytyy STUKin säännöstötyöhön. Uudistuksessa otetaan huomioon pienreaktoreiden myötä esiin nousseita kysymyksiä, kuten sijoittuminen lähelle asutusta, mahdollinen etäkäyttö, uudenlaiset toimintamallit laitosten käytön osalta ja muut käyttökohteet kuin sähköntuotanto, esimerkiksi kaukolämpö. Säännöstön kehittämiseksi käymme aktiivista keskustelua sidosryhmien, muiden viranomaisten ja teollisuuden kanssa”, kertoo säännöstöuudistuksesta vastaava johtaja Jussi Heinonen.
Heinonen muistuttaa, että säännöstöuudistusta tehdään yhtä lailla nykyisiä käynnissä olevia voimalaitoksia varten, ei vain mahdollisia uusia tai pienempiä laitostyyppejä silmällä pitäen.
STUK on jo muuttanut ydinvoimalaitosten sijoittelua koskevia vaatimuksia ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä koskevassa määräyksessä. Muutoksella mahdollistetaan erilaisten ydinvoimalaitosten riskimerkityksen huomiointi laitoksen ympärillä olevien suojaetäisyyksien määrittämisessä. Helmikuussa 2024 voimaan tulleessa määräyksessä ei enää määrätä kaikkien ydinvoimalaitoksen ympärille viiden kilometrin etäisyydelle ulottuvaa suojavyöhykettä eikä 20 kilometrin etäisyydelle ulottuvaa varautumisaluetta. Vastaisuudessa voimalaitokselle lupaa hakevien täytyy osoittaa valvovalle viranomaiselle, millaisia suojavyöhykkeitä ja varautumisalueita turvallisuuden takaamiseen tarvitaan.
Turvallisuudesta ei siis tingitä, ja se on aina arvioitava tapauskohtaisesti. Pienreaktorikin on luvituksen ja valvonnan alainen ydinreaktori. Ihmisten ja yhteiskunnan suojelun pitää pysyä nykyisellä tasolla. Lähelle asutusta suunniteltujen pienydinvoimaloiden osalta on osoitettava, että ne täyttävät säännöstössä asetetut turvallisuustavoitteet eivätkä aiheuta vaaraa ympäristölleen. Tarkempien teknisten vaatimusten soveltuvuudessa ja soveltamisessa voi kuitenkin olla eroja pienydinvoimaloiden ja nykyisten suurten ydinvoimalaitosten välillä.