STUK valvoo vuorokauden ympäri

Säteilyturvakeskus (STUK) ylläpitää jatkuvaa valmiutta. Järjestelmän keihäänkärkenä toimii viikoittain vaihtuva päivystäjä, joka pääsääntöisesti vastaanottaa ja käsittelee säteilyyn ja ydinturvallisuuteen liittyvät ilmoitukset ja hälytykset vuorokauden kaikkina aikoina ja tarvittaessa käynnistää toimenpiteet tilanteen edellyttämässä laajuudessa. 

Vuonna 2023 STUKin päivystäjään otettiin yhteys noin 150 kertaa. Päivystäjän tehtävänä on käynnistää selvitykset tapahtuman turvallisuusmerkityksestä. Viime vuoden aikana ei ollut tilanteita, jotka olisivat aiheuttaneet vaaraa väestölle tai ympäristölle tai edellyttäneet suojelutoimenpiteitä. Suurin osa yhteydenotoista koski raja-asemilta tulleita säteilyhavaintoja, radioaktiivisten aineiden kuljetuksia ja erilaisia säteilylähteitä. Lisäksi päivystäjä vastaanotti muiden viranomaisten ilmoituksia, tietopyyntöjä sekä yhteyskokeiluita.

Havaitsemme pienetkin muutokset säteilytilanteessa 

Suomessa on automaattinen säteilyvalvontaverkko, johon kuuluu noin 250 mittausasemaa eri puolilla Suomea. Säteilyvalvontaverkolla on kaksi päätehtävää: reaaliaikaisen säteilytilannekuvan tuottaminen ja hälyttäminen säteilytason kohotessa. Mittausasemien anturit ovat erittäin herkkiä, joten säteilytason pienetkin muutokset havaitaan varmasti.

Ulkoisen säteilyn valvontaverkon mittaustiedot päivittyvät kerran tunnissa automaattisesti Säteilyturvakeskuksen verkkosivuille sekä Euroopan radioaktiivisuusmittausten tiedonvaihtojärjestelmä EURDEPiin. Mittausasemien säteilytietoja löytyy myös Ylen Teksti-TV:n säteilyturvasivulta 867.

STUKin päivystäjä saa kaikki hälytykset poikkeavista mittaustuloksista. Viime vuonna hälytykset aiheutuivat esimerkiksi uuden kaukolämpölaitoksen hitsaussauman röntgenkuvauksesta noin 30 metrin päässä mittausasemasta sekä säteilymittarin vikaantumisesta. 

STUK julkaisee tiedot poikkeavista tapahtumista vuosiraporteissaan, jotka julkaistaan sähköisessä julkaisuarkistossa Julkarissa. 

Valmius kehittyy harjoittelemalla 

Valmiusharjoitukset ovat keskeisiä ennakoimattomiin tilanteisiin ja kriiseihin varautumisessa. Ne antavat yksilöille ja yhteisöille riittävät tiedot ja taidot, joiden avulla voidaan toimia tehokkaasti yhdessä todellisessa säteilyvaaratilanteessa.

Vuonna 2023 STUK osallistui noin 30 kotimaiseen ja kansainväliseen valmiusharjoitukseen eri rooleissa, kuten harjoittelijana, kouluttajana, järjestäjänä tai arvioitsijana. Harjoituksissa keskityttiin muun muassa tilannekuvan muodostamiseen, viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistoimintaan, päätöksentekoon ja viestintään. Osallistujina oli laaja kirjo valtion, kuntien, alueellisten toimijoiden, yksityisen sektorin ja järjestöjen edustajia. Lisäksi säteilymittausjoukkue harjoitteli omissa harjoituksissaan mittausten tekemistä ja yhteistoimintaa. Koulutetulla ja asianmukaisesti varustetulla, vapaaehtoisista koostuvalla joukkueella vahvistetaan Suomen kansallista säteilymittausvalmiutta.     

Tutustu myös näihin

Valmiuden superviikonloppu

​​”Jokainen meistä tietää omasta elämästään, että asioilla on taipumus silloin tällöin kasaantua. ”Valmiuden superviikonloppua” vietettiin viime marraskuussa, kun täysin toisistaan riippumattomia asioita alkoi tapahtua eri puolilla Suomea. STUKin päivystäjä sai perjantain ja sunnuntain välisenä aikana useilta yhteistoimintaviranomaisilta ilmoituksia, jotka edellyttivät STUKin valmiuden säätelyä. Niin sanottuja normaaleja tapauksia olivat rajoilla tapahtuvaan valvontaan sekä materiaalikuljetuksiin liittyvät ilmoitukset, mutta muut vaativat laajempaa selvittelyä.

Perjantaina puolen päivän aikaan päivystäjä sai yhteydenoton poliisista. He olivat saaneet ilmoituksen Helsingin Kansalaistorille esiteltäväksi saapuvasta ukrainalaisten tuhoamasta venäläisestä panssarivaunusta, jossa saadun tiedon mukaan olisi radioaktiivista ainetta. STUKin sisäinen valmiuden kohotus tapahtui nopeasti ja pian järjestettiin ensimmäinen tilanteen arviointikokous. Asia todettiin monitahoiseksi. Kyse oli ennen kaikkea kansalaisten turvallisuudesta, eli siitä, voidaanko kyseinen panssarivaunu tuoda keskelle Helsinkiä. Samoin se oli toimivaltakysymys. Ei ole itsestään selvää, mikä viranomainen voi pysäyttää tämäntyyppisen materiaalin maahantuonnin. Kolmantena tulokulmana oli kansainvälinen yhteistyö. Vaunu oli ollut Tallinnan Vapaudenaukiolla esiteltävänä jo pidemmän aikaa, joten näimme tarpeelliseksi vaihtaa tietoa asiasta Viron säteilyviranomaisen kanssa. Ja ehkäpä laaja-alaisimpana tulokulmana ryhdyimme pohtimaan mahdollisia viestinnällisiä käänteitä. Niissä oli kaikkien edellä olevien lisäksi otettava huomioon myös mahdollinen informaatiovaikuttaminen.

Vaunu tutkittiin satamassa ja se todettiin säteilystä puhtaaksi. Viranomaiset hoitivat kautta linjan oman osuutensa mallikkaasti. STUKissa asiaa hoitavat pitivät useita kokouksia ja vaihtoivat tilannetietoja muiden viranomaisten kanssa koko viikonlopun ajan.

Seuraava yhteydenotto tuli Tullista, joka oli tehnyt säteilyhavainnon satamaan saapuneesta rahtilaivasta. Tilanteesta teki mielenkiintoisen se, että aluksella havaittiin ”normaalisti säteilevän” lastin lisäksi muuta radioaktiivisuutta, joka haluttiin tarkistaa. Tästä käynnistyi päivystäjän ja etätukemme johdolla moniviranomaisoperaatio. Lastin purkulupaa jouduttiin viivästyttämään useita tunteja, jotta varmuus säteilylähteistä ja -tasoista oli saatu. Yhteistyö toimi jälleen saumattomasti eri tahojen välillä. Mittauskapasiteetin ja -kyvykkyyden kehittäminen nousivat keskeisimmiksi opeiksi tästä.

Olin päivystäjämme kanssa puhelinyhteydessä sunnuntai-iltana ennen seitsemää ja totesin, että onpa ollut vauhdikas viikonloppu ja toivoin, että tästä eteenpäin olisi rauhallinen ilta tiedossa. Eipä ollut. Heti seitsemän jälkeen Olkiluodosta soitettiin päivystäjälle ja ilmoitettiin, että OL3:lla oli tapahtunut häiriötilanne ja laitosta ajettiin alas. Tämän tyyppiset häiriötilanteet ja niihin liittyvät toimet ovat syvällä STUKin dna:ssa. Tilanteenhoidosta vastuulliset tietävät tarkalleen, mitä tehdä. Nytkin he selvittivät yhdessä laitoksen kanssa minuuttiluokassa tapahtuman turvallisuusmerkityksen ja päättivät jatkotoimista ilman sen suurempia rituaaleja.

Osaava ja motivoitunut henkilöstö sekä yhteinen ja ajantasainen tilannekuva ovat hyvät lähtökohdat jatkuvan valmiuden ylläpitämiseksi. Molempien eteen tehdään STUKissa työtä koko ajan.”

Teksti: Jyrki Heinonen (kuvassa). Kirjoittaja työskentelee Säteilyturvakeskuksessa valmiuspäällikkönä.