STUKin talous 2023: kustannustehokkaan toiminnan ja kestävän talouden vahvistamista

Vuonna 2023 STUK käytti toimintaansa noin 39,4 miljoonaa euroa. Toiminnan rahoituksesta noin 42 prosenttia (16,5 miljoonaa) tuli valtion määrärahabudjetista. Lähes puolet rahoituksesta (19 miljoonaa) STUK keräsi valvontamaksuina valvottavilta organisaatioilta. Ylivoimaisesti suurin osa (18,2 miljoonaa) valvontamaksuista tuli ydinenergian käytön turvallisuusvalvonnasta ja loput säteilytoiminnan valvonnasta.

Kuva: Kuvia Suomesta / Joona Kotilainen

STUKin henkilöstömenot pysyivät vuoden 2022 tasolla. Ne olivat 25,1 miljoonaa euroa eli noin 64 % kaikista kokonaismenoista. STUKin hankintamenot viime vuonna olivat n. 14,3 miljoonaa euroa. Suurimmat menokategoriat syntyvät palveluiden ostoista (esimerkiksi Valtorin palvelut sekä erilaiset asiantuntija- ja tutkimuspalvelut) sekä Senaatin omistaman toimitalon tilavuokrasta.

STUK käytti määrärahaa 0,4 miljoonaa vähemmän kuin edeltävänä vuotena. Vuodelta 2023 vuodelle 2024 määrärahaa siirtyi 9,5 miljoonaa euroa, ja siirtyvä määräraha kasvoi 3,1 miljoonaa euroa. Siirtyvän määrärahan kasvuun vaikuttivat eniten kolme eri tekijää: suunniteltujen isojen ja välttämättömien investointien siirtyminen seuraavalle vuodelle, ennakoitua pienempi toimintavolyymi lähialueyhteistyössä sekä ennakoitua pienemmät kulut toimintaan liittyvien palvelujen käytössä. Merkittävä osa siirtyvästä rahoituksesta on sidottu siirtyneisiin investointeihin sekä tulevaisuuden valvonnan ja luvituksen tietojärjestelmän uusimisesta aiheutuviin kustannuksiin.

STUKin rahoituksellinen asema vahvistui viime vuoden aikana budjettiin myönnettyjen lisämäärärahojen vuoksi. Lisämäärärahoitus myönnettiin mm. vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvän uuden lain mukaisiin lisätehtäviin, digitaalisen turvallisuustason nostamiseen, Suomen rajanylityspaikkojen säteilyvalvonnan ylläpitämiseen, ydinenergialainsäädännön kokonaisuudistuksen valmisteluun sekä valmistautumiseen pienydinreaktoreiden (SMR) käsittelyyn. Myös uuteen hallitusohjelmaan ”Vahva ja välittävä Suomi” sisältyy ydinenergialain ja sitä toimeenpanevien määräysten uudistaminen sekä pienydinvoimaloiden rakentamisen helpottaminen. Hallitusohjelmakirjaukset vahvistivat STUKin rahoituksellista asemaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi seuraavan kehyskauden loppuun vuoteen 2027 saakka.

STUKin uuden strategian mukaisesti STUKissa käynnistettiin konkreettisia toimenpiteitä kustannustehokkaan toiminnan ja kestävän talouden vahvistamiseksi. Toimenpiteen merkitys vahvistui lisää vuoden 2023 aikana, kun julkisen talouden tilanteen vuoksi kaikille ministeriöille, valtion virastoille ja laitoksille asetettiin hallitusohjelmassa tuottavuustavoitteet, jotka toteutuvat täysimääräisinä vuodesta 2027 lukien. STUK käynnisti oman tuottavuustavoitteiden saavuttamisen asettamalla tavoitteeksi tilatehokkuuden nostamisen Vantaan Jokiniemen toimitiloissa valtion toimitilastrategian tavoitteiden mukaisesti. Senaatin, Tullin ja STUKin yhteistyönä käynnistettiinkin selvitys Tullilaboratorion mahdollisesta sijoittumisesta Vantaan Jokiniemen turvallisuuskampukselle osittain STUKin kanssa yhteisiin toimitiloihin, ja suunnittelutyö on edennyt odotetusti. Kokonaisuutena kustannustehokkaan toiminnan ja kestävän talouden edistäminen toteutui vuoden 2023 aikana hyvin.

Lue lisää taloudesta: STUKin tilinpäätös ja toimintakertomus 2023 (pdf)