Hyppää sisältöön

Isotooppitutkimusten määrät ennallaan, hoitomäärät kasvussa

Julkaisuajankohta 15.2.2023 12.40
Tiedote

Suomessa tehtiin vuonna 2021 noin 43 000 radioaktiivisten aineiden käyttöön perustuvaa isotooppitutkimusta ja annettiin lähes 3 000 isotooppihoitoa. Säteilyturvakeskus selvitti hoitojen ja tutkimuksien määrän sekä millaisia säteilyannoksia niistä koitui.

sotooppitutkimusten määriä on Suomessa seurattu vuodesta 1975. Vuonna 2021 tutkimuksia tehtiin 43269.
sotooppitutkimusten määriä on Suomessa seurattu vuodesta 1975. Vuonna 2021 tutkimuksia tehtiin 43269.

Isotooppitutkimusten määriä on Suomessa seurattu vuodesta 1975. Vuonna 2021 tutkimuksia tehtiin 43269.

Säteilyturvakeskuksen (STUK) helmikuussa 2023 julkaisemassa "Isotooppitutkimukset ja -hoidot Suomessa vuonna 2021" -raportissa esitetään tutkimusten, hoitojen ja isotooppikuvantamislaitteiden lukumäärät, sekä arvioidaan tutkimuksista aikuisille aiheutunut säteilyaltistus.

Raportin tekijä, tarkastaja Iida Kuurne kertoo, että raportissa selvitettiin vuonna 2021 tehtyjen isotooppitutkimusten keskimääräinen säteilyannos ja vaikutus suomalaisten yhteiseen yhteenlaskettuun säteilyannokseen.

Iida Kuurneen mukaan tulokset osoittavat, että suomalaisten saamasta säteilyannoksesta vain pieni osa aiheutuu isotooppitutkimuksista. Yksittäinen isotooppitutkimukseen osallistuva aikuinen saa keskimäärin 3,4 millisievertin (mSv) annoksen radiolääkkeistä ja 2,1 mSv annoksen TT-kuvauksesta (tietokonetomografiakuvauksesta), mikäli se tehdään isotooppitutkimuksen ohessa.

Kun isotooppitutkimuksista aiheutuva säteilyaltistus jaetaan kaikkien suomalaisten kesken, on säteilyannos alle 0,05 mSv asukasta kohti vuodessa. Annoksen suuruus on hieman kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kasvu johtuu lisääntyneistä TT-kuvauksista. Suomalaisten saama keskimääräinen säteilyannos vuodessa on 5,9 millisievertiä. Yli viisi millisievertiä on peräisin luonnon radioaktiivisista aineista, pääasiassa radonista.

Isotooppitutkimusten kokonaislukumäärät ovat pysyneet tasaisina viimeiset kaksikymmentä vuotta. Yleisimmät isotooppitutkimukset olivat kasvainten kuvantaminen, luuston ja pehmytosien tutkimukset sekä verenkiertoelimistön tutkimukset. Eniten käytetyt radioaktiiviset aineet kuvantamisessa olivat teknetium-99m, fluori-18 ja jodi-123.

Isotooppihoitojen määrä on kasvanut joka vuosi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuoteen 2009 verrattuna hoitoja annettiin 58 % enemmän vuonna 2021. Yleisimmät isotooppihoidot ovat kilpirauhasen liikatoiminnan ja syövän hoito. Isotooppihoitojen määrän kasvu johtuu uuden tyyppisistä hoidoista, joissa käytetään muun muassa lutetium-177:ää eturauhassyövän hoitoon. Eniten käytetyt radioaktiiviset aineet isotooppihoidoissa olivat jodi-131, lutetium-177 ja radium-223.

Isotooppihoidoissa, kuten muissakin sädehoidoissa säteilyä täytyy käyttää riittävästi hoitovaikutuksen saamiseksi. Kansainvälinen käytäntö on, ettei sädehoidoista aiheutuvaa altistusta oteta huomioon, kun lasketaan kansalaisten kokonaisaltistus.

Yhteyshenkilöt:
Tarkastaja Iida Kuurne, puh. (09) 759 88 2626
Ylitarkastaja Sampsa Kaijaluoto, puh. (09) 759 88 2542
Mediapalvelu, puh. 010 850 4761

Linkit:
Isotooppitutkimukset ja -hoidot Suomessa vuonna 2021
Linkki aineistoon, jonka pohjalta raportti on tehty