Mikael Moring: "Putin lakkautti ydinkoekieltosopimuksen” – ”USA testasi ydinkoealueella pommin” - Miten tämä nyt menikään?
Viime viikkoina uutiset ovat kertoneet, että Venäjä on vetäytymässä ydinkoekieltosopimuksesta. Ainakin yhdysvaltalaisessa mediassa on myös välähtänyt otsikoita USAn tekemästä ydinkokeesta. Ensimmäinen tieto pitää melkein paikkansa, toinen ei. Mistä tässä oikeastaan on kyse?
Venäjä peruutti tiistaina 2.11.2023 aikaisemmin tekemänsä ydinkoekieltosopimuksen (CTBT) ratifioinnin eli on nyt osaltaan perunut sopimuksen voimaan saattamisen. Se pysyy kuitenkin edelleen sopimuksen allekirjoittajana. Tällä teolla Venäjä omien sanojensa mukaan asettaa itsensä sopimuksen suhteen samaan asemaan, missä USA ja Kiina ovat eli valtioksi, joka on allekirjoittanut sopimuksen, mutta ei ole sitä vielä ratifioinut.
Venäjä antaa ratifioinnin purkamisella valitettavan poliittisen signaalin, mutta suurta käytännön vaikutusta sillä ei välttämättä ole. Ydinkoekieltosopimuksessa on lisäksi sellainen omintakeinen sääntö, että se ei astu voimaan, ennen kuin 44 erikseen mainittua valtiota on sen ratifioinut ja koska näistä 44:stä ratifioinnista on puuttunut kahdeksan ja puuttuu nyt Venäjän ratifioinnin perumisen jälkeen yhdeksän, niin sopimus ei ole koskaan astunut voimaan.
Faktaruutu:
Täydellinen ydinkoekieltosopimus (Comprehensive Nuclear-Test-Ban Treaty, CTBT).kieltää kaikki ydinkokeet. CTBT on yksi osa ydinaseita rajoittavasta kansainvälisestä järjestelmästä. Sopimus avattiin vuonna 1996 allekirjoitettavaksi ja sen on allekirjoittanut 196 maata, joista 177 on sopimuksen nyt myös ratifioinut. Sopimuksen voimaantulo edellyttää, että sopimuksen liitteessä mainitut 44 maata ovat sen ratifioineet. Näistä 44 maasta kolme eli Intia, Pakistan ja Pohjois-Korea eivät ole sitä allekirjoittaneet, ja allekirjoittaneista maista kuusi eli USA, Kiina, Iran, Israel ja Egypti sekä nyt Venäjä eivät ole sitä ratifioineet.
Ydinkoekieltosopimuksen noudattamista valvoo allekirjoittajamaiden yhteinen ydinkoekieltojärjestö, CTBTO. Valvonta perustuu ympäristön jatkuvaan tarkkailuun. Eri puolilla maapalloa on yhteensä 337 mittausasemaa, jotka mittaavat seismologisia, akustisia ja vedenalaisia aaltoja, sekä ilmaan räjähdyksestä mahdollisesti vapautuneita radionuklideja. Yksi asemista on Helsingin yliopiston seismologinen asema Sysmässä. Säteilyturvakeskus ylläpitää yhtä CTBTO:n kuudestatoista radionuklidilaboratoriosta.
Monet asiantuntijat ovat spekuloineet, ottaako Venäjä tässä askeleen kohti ydinkokeen tekemistä. Siitä ei tietenkään voida olla varmoja, mutta vaikka presidentti Putin on välillä vihjaillut muutakin, Venäjä on ilmoittanut, ettei se tee ydinkoetta, ellei USA tee sitä ensin. Toisaalta, koska CTBT-sopimus ei ole koskaan ollut voimassa, Venäjä olisi aivan hyvin voinut tehdä ydinkokeen myös ilman ratifioinnin perumista.
USAsta ja ydinkoekieltoa valvovasta organisaatiosta, CTBTO:sta, kuuluneet ensikommentit ovat olleet harmittelevia mutta maltillisia. USAn ulkoministeri Antony Blinken totesi 2.11.2023 lehdistötiedotteessaan, että ”Venäjän toiminta vain horjuttaa luottamusta kansainväliseen asevalvontajärjestelmään” ja CTBTO:n pääsihteeri Robert Floyd kirjoitti sosiaalisen median palvelu X:ään, että ”Venäjän federaation tänään tekemä päätös peruuttaa täydellisen ydinkoekieltosopimuksen ratifiointi on iso pettymys ja erittäin valitettavaa”.
Ydinkoetta ei voi tehdä salaa
Kansainvälisellä ydinkoekieltojärjestöllä (CTBTO) on valvontaverkosto, jolla valvotaan, ettei mikään maa tai taho pysty tekemään salaa ydinkokeita. Verkostoon kuuluu yli kolmesataa valvonta-asemaa ympäri maailmaa. Venäjällä tällaisia valvonta-asemia on 30, ne toimivat edelleen normaalisti ja tuottavat tietoa sopimuksen allekirjoittajamaiden käyttöön. Myös USA:ssa ja Kiinassa on useita valvonta-asemia, jotka tuottavat samanlaisia tietoja ydinkoekieltosopimuksen allekirjoittajamaiden käyttöön.
Vaikka CTBT-sopimus ei ole astunut voimaan, se on toiminut vahvana esteenä ydinkokeille. Kun 1900-luvulla tehtiin yli 2000 ydinkoetta, tällä vuosituhannella vain Pohjois-Korea on tehnyt ydinkokeita - yhteensä kuusi koetta - ja ne kaikki on havaittu CTBTO:n valvontaverkostolla.
Ikävä tosiasia on kuitenkin, että elämme ajassa, jossa on useita merkkejä siitä, että ydinasevarustelu voi olla uudestaan kiihtymässä. Tämän takia kaikki tällaiset pienetkin askeleet taaksepäin ovat valitettavia ja on syytäkin olla asian suhteen valppaana. Venäjän toimi ei kuitenkaan ole kuopannut ydinkoekieltosopimusta, tai siihen liittyvää kansainvälistä valvontajärjestelmää.
Ja se USA:n räjähdys? USA räjäytti kemiallisen pommin Nevadan ydinkoealueella samaan aikaan, kun Venäjällä ydinsulkusopimuksen ratifioinnin peruuttaminen oli käynnissä. Räjähdyksen tavoitteena oli ydinkokeiden havaitsemiskyvykkyyden parantaminen. USA on jakanut koeräjäytyksestä saatua dataa vapaasti.
Ylitarkastaja Mikael Moring vastaa Säteilyturvakeskuksessa ydinkoekiellon kansallisen tietokeskuksen toiminnasta.
