Imatralla kerätyssä pintailman hiukkasnäytteessä on havaittu vähäisiä pitoisuuksia radioaktiivista scandiumia (Sc-46) ja cesiumia (Cs-137). Pitoisuudet ovat merkityksettömän pieniä, eivätkä aiheuta säteilyvaaraa ihmisille tai ympäristölle.
Säteilyturvakeskus (STUK) havaitsi Imatralla 12.–19.9. kerätyssä pintailman hiukkasnäytteessä radioaktiivista scandiumia (Sc-46) ja cesiumia (Cs-137). Sc-46:n keskimääräinen aktiivisuuspitoisuus oli 0.9 mikroBq/m³ ja Cs-137:n 0.9 mikroBq/m³.
Radioaktiivisia aineita syntyy muun muassa ydinvoimalaitoksissa käytön aikana. Ilmaan niitä voi vapautua esimerkiksi ydinvoimalaitosten huoltotöiden aikana. Havaintojen alkuperää ei aina saada selville ja aineet ovat voineet kulkeutua Suomeen kaukaa. Imatralta havaitun Sc-46 alkuperää ei tiedetä, ja hyvin usein tämänkaltaisten pienten radioaktiivisuuspitoisuuksien lähde jääkin hämärän peittoon.
Cs-137:ää havaitaan yleisesti Suomen ulkoilmassa, sillä vuonna 1986 tapahtuneesta Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuudesta peräisin olevaa laskeumaa on yhä maaperässä. Nyt havaitut hieman kohonneet Cs-137 pitoisuudet voivat edelleen olla peräisin maastopaloista Ukrainassa, kuten epäiltiin aiemmin syyskuussa tehdyissä havainnoissa, joista STUK tiedotti 18.9. Palot ovat nostaneet radioaktiivisia aineita ilmaan, ja alueen ilmaa on kulkeutunut palojen aikaan myös Suomeen.
Jatkuva säteilytilanneseuranta
STUK seuraa ulkoilman radioaktiivisten aineiden pitoisuuksia kahdeksalla paikkakunnalla Suomessa. Hiukkaskerääjät imuroivat suuria määriä ilmaa, jolloin ilmassa olevat radioaktiiviset hiukkaset jäävät kerääjien suodattimille. Suodattimista voidaan mitata radioaktiivisten aineiden pitoisuus ja selvittää, mistä radioaktiivista aineista on kyse. Menetelmällä havaitaan erittäin pienet radioaktiivisten aineiden pitoisuudet, joilla ei ole merkitystä ihmisten ja ympäristön säteilyturvallisuudelle.
STUK kerää hiukkasnäytteet päivittäin Vantaalla. Muilla mittausasemilla keräys tehdään kolmesta seitsemään päivän välein. Tuloksia raportoidaan vähintään vuorokauden kestäneillä mittauksilla, normaalisti 48 tuntia, jotta näytteistä saadaan poistettua muun muassa radonista johtuvat radioaktiiviset löydökset. Tarkemmin ympäristön valvonnasta on kerrottu STUKin verkkosivustolla: https://stuk.fi/ulkoilman-radioaktiiviset-aineet
Suomessa ulkoisen säteilyn annosnopeutta valvotaan reaaliaikaisella ja kattavalla mittausasemaverkolla, johon kuuluu noin 255 mittausasemaa. Suomalaiset altistuvat niin luonnollisista kuin keinotekoisista lähteistä peräisin olevalle ionisoivalle säteilylle. Suomalaisten saama keskimääräinen vuotuinen säteilyannos (efektiivinen annos) on 5,9 millisievertiä (mSv). Yli puolet tästä (4 mSv) on peräisin huoneilman radonista.
Noin viidennes suomalaisten vuotuisesta säteilyannoksesta (1,1 mSv) aiheutuu muusta luonnon säteilystä. Kaiken kaikkiaan ympäristön keinotekoisten radioaktiivisten aineiden aiheuttama säteilyaltistus on merkityksettömän pieni kokonaissäteilyaltistukseen verrattuna. Säteilytilannetta Suomessa voi seurata reaaliaikaisesti osoitteessa https://stuk.fi/sateilytilanne-tanaan ja teksti-tv:n sivulla 867.
Lisätietoja:
STUKin tiedote syyskuun aiemmista havainnoista (stuk.fi)
