Säteilyturvakeskus (STUK) selvitti 700 suomalaisen työpaikan radonpitoisuudet vuosina 2019–2020. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa radonpitoisuuksista, joille suomalaiset työntekijät altistuvat. Elokuussa 2023 julkaistujen tutkimustulosten mukaan arviolta yli 30 000 työntekijää Suomessa altistuu radonpitoisuuksille, jotka ylittävät viitearvon 300 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m³). Olisikin tärkeää, että työnantajat tekisivät työpaikoilla lakisääteiset radonmittaukset, jotta altistuminen tunnistettaisiin ja sitä pystyttäisiin rajoittamaan.
Radon on hajuton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota syntyy jatkuvasti uraanin hajotessa maankuoressa. Sieltä se voi siirtyä rakennusten sisäilmaan. Koska radonia ei voi mitenkään aistia, on mittaaminen ainoa tapa saada radonpitoisuus selville. Säteilylaki velvoittaa työnantajia radonpitoisuuksien selvittämiseen ja tarvittaessa radonaltistumisen rajoittamiseen radonkorjaustoimilla tai rajoittamalla työskentelyaikaa niissä tiloissa, joissa radonpitoisuus on suuri.
STUK lähetti vuonna 2018 kaikille suomalaisille työsuojeluvaltuutetuille ja -päälliköille kyselyn työpaikan sisäilman radonista. Kyselyyn vastanneet työpaikat saivat kutsun osallistua radonmittauksiin. Osallistuville työpaikoille lähetettiin kaksi radonmittauspurkkia ja osalle työpaikoista lisäksi jatkuvatoiminen radonmittauslaite. Näin saatiin parhaiten arvioitua työnaikainen radonpitoisuus.
Tutkimuksessa 700 työpaikkaa mittasi radonpitoisuuden. Tulokset julkaistiin elokuussa 2023 Health Physics -lehdessä tutkimusartikkelissa ”Radon Exposure Concentrations in Finnish Workplaces”.
Radon on yleisin työperäisen säteilyaltistuksen lähde
Tutkimustulosten mukaan Suomessa on yli 30 000 työntekijää, joiden työpaikoilla työnaikainen radonpitoisuus ylittää viitearvon 300 Bq/m3. Työpaikan radon on siten merkittävin työperäisen säteilyaltistuksen lähde Suomessa. Vaikka purkkimittausten tulosten perusteella keskimääräinen radonpitoisuus oli suomalaisilla työpaikoilla pieni (41 Bq/m3), osa työntekijöistä altistuu silti liian suurille radonpitoisuuksille. Tutkimusmenetelmänä käytettiin todennäköisyysjakaumia hyödyntävää probabilistista arviointia. Menetelmä huomioi paitsi mitatun radonpitoisuuden, myös ilmanvaihdon vaikutuksen ja radonpitoisuuden vuodenaikaisvaihtelun.
Etätyöskentely kotona on lisääntynyt Suomessa viime vuosina. Tämä saattaa johtaa vieläkin suurempaan radonaltistukseen työaikana, koska radonpitoisuudet ovat kodeissa keskimäärin suurempia kuin työpaikoilla.
Altistuminen sisäilman radonille on tupakoinnin jälkeen toiseksi yleisin keuhkosyövän aiheuttaja. Työntekijöiden suojeleminen liialliselta radonaltistumiselta on tärkeä osa työterveyttä ja -turvallisuutta. Työntekijöiden radonaltistus tulee arvioida STUKin hyväksymillä radonmittauksilla.
Lisätietoja
Mediapalvelu, puh. 010 850 4761
Lisätietoja verkkosivustoilta:
