Kuntien tärkeimpiä tehtäviä on varmistaa asukkailleen terveellinen ja turvallinen elinympäristö. Säteilyyn liittyvät kysymykset eivät usein näy arjessa, ja ehkä juuri siksi ne on helppo ohittaa. Samalla kyse on kuitenkin asioista, joihin kunnat voivat vaikuttaa. Säteilyturvakeskus (STUK) tarjoaa kunnille ajantasaista, puolueetonta tietoa päätöksenteon tueksi. Kun kuntapäättäjän pöydälle nousee säteilyturvallisuutta sivuava kysymys, vastausta ei tarvitse etsiä yksin.

Aurinkosuojautuminen osaksi arkea

Liiallinen altistuminen auringon ultraviolettisäteilylle (UV-säteilylle) voi aiheuttaa terveyshaittoja iholle ja silmille. Kunnilla on mahdollisuus edistää aurinkosuojautumista konkreettisilla arjen ratkaisuilla.

Erityisesti lasten ja nuorten aurinkosuojautumiseen tulee kiinnittää huomiota, sillä iho muistaa pitkin elämää kertyneen altistumisen ja ihon palamiset. Päiväkodeissa ja kouluissa voidaan välttää ulkoilua keskipäivällä voimakkaimman UV-säteilyn aikaan, suojata lasten ihoa vaattein ja aurinkovoiteella sekä opettaa lapsille aurinkosuojautumiseen liittyviä taitoja. 

Kaavoituksella ja ulkoilualueiden suunnittelulla voidaan lisätä varjopaikkoja ja suojaa auringolta. Varjossa UV-säteilyä on jopa puolet vähemmän kuin auringossa. 

Kunta voi tukea ulkotöissä työskentelevän henkilöstönsä aurinkosuojautumista jakamalla tietoa ja huolehtimalla sopivista työvarusteista. Lisäksi kuntaviestinnällä voidaan muistuttaa kaikkia asukkaita aurinkosuojautumisen tärkeydestä esimerkiksi kampanjoiden ja tapahtumien yhteydessä.

Radon on näkymätön terveysriski

Kaasumainen radon voi päästä maaperästä rakennuksen sisäilmaan. Se on merkittävä terveysriski: Suomessa radon liittyy vuosittain arviolta noin 270 keuhkosyöpätapaukseen. Radonpitoisuus selviää vain mittaamalla. Kuitenkin monissa kunnissa tilanne on se, että vain pienessä osassa pientaloista ja kerrostalojen ensimmäisten kerrosten asunnoista mittaus on tehty. Kuntien onkin hyvä kannustaa asukkaita mittauttamaan asuntonsa radonpitoisuus ja tarvittaessa pienentämään sitä.

Kunnissa on myös huomioitava sekä työpaikkojen että terveydensuojelulain mukaisten muiden oleskelutilojen radonmittausvelvollisuus. Jokaisessa suomalaisessa kunnassa on työpaikkoja ja muita oleskelutiloja, joissa radonpitoisuus tulee mitata. Työpaikalla radonpitoisuuden selvittämisvastuu on työnantajalla. 

Kunta on usein suuri työnantaja ja työntekijöitä voi olla paljon. Kunnat voivat näyttää esimerkkiä pitämällä työympäristönsä terveellisinä ja turvallisina.

Uudet voimalaitosratkaisut kunnissa 

Yleinen kiinnostus ydinvoimaa kohtaan on lisääntynyt Suomessa. STUK varautuu mahdollisuuteen, että Suomen kuntiin halutaan rakentaa nykyistä pienempiä ydinvoimaloita sähkön tai lämmön tuottamiseksi. STUKin tehtävänä on valvoa, että ydinenergiaa käytetään Suomessa turvallisesti, oli kyseessä sitten iso tai pieni laitos. Kunnan rooli taas liittyy tulevaisuuden energiaratkaisujen suunnitteluun, kaavoitukseen ja paikalliseen keskusteluun.

Pienydinvoimalan käsite pitää sisällään suuren kirjon eritehoisia reaktoreita, ja erilaisia voimalakonsepteja on kehitteillä useita kymmeniä eri puolilla maailmaa. STUKin asiantuntijat ylläpitävät ja kehittävät osaamistaan perehtymällä erilaisiin uusiin laitosratkaisuihin ja niiden erityispiirteisiin sekä osallistuvat pienvoimaloita koskevaan kansainväliseen yhteistyöhön. 

Niin pienten kuin suurten ydinreaktoreiden käyttö on luvanvaraista, ja luvat myöntää valtioneuvosto. Jotta ydinvoimalaa saa alkaa rakentaa, on osoitettava, että laitos on suunniteltu niin, että lainsäädännössä asetetut turvallisuustavoitteet täyttyvät. Pienydinvoimalat huomioidaan käynnissä olevassa ydinenergialain uudistuksessa, jonka yhteydessä STUK uudistaa myös oman ydinturvallisuussäännöstönsä. Uuden ydinenergialain ja STUKin määräysten on määrä tulla voimaan tammikuussa 2027. 

STUK tarjoaa asiantuntevaa tietoa 

Kunnat voivat edistää kuntalaisten säteilyturvallisuutta ja -tietoa monin keinoin. STUK tarjoaa keskusteluiden ja päätöksenteon tueksi viranomaistietoa kuntien säteily- ja ydinturvallisuuteen liittyvistä aiheista. Meiltä voi myös tiedustella viestintämateriaaleja kuntalaisille eteenpäin jaettavaksi. 

Kirjoittajat:

Anne Höytö, erityisasiantuntija, ionisoimaton säteily (UV)
Katja Kojo, ylitarkastaja, radon
Tomi Routamo, apulaisjohtaja, uudet laitosratkaisut