Säteilyturvakeskuksen selvityksen mukaan radonpitoisuudet voivat vaihdella saman taloyhtiön asunnoissa merkittävästi. Radonpitoisuus ei ole vakio edes yksittäisessä asunnossa. Uusien talojen rakennusvaiheen radontorjunta sekä myöhemmän vaiheen radonkorjaukset toimivat pitkään, mutta seuranta on tärkeää.
Radon on hajuton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, joka kulkeutuu rakennusten sisäilmaan pääasiassa maaperästä rakennuksen alapohjassa olevien rakojen kautta. Koska radonia ei voi mitenkään aistia, on mittaaminen ainoa tapa saada radonpitoisuus selville.
Taloyhtiön kannattaa mitata kaikki maanvastaiset asunnot kerralla, sillä radonpitoisuudet voivat vaihdella merkittävästi eri asuntojen välillä. Syitä vaihteluun ovat muun muassa erot rakennuksen alapohjan tiiviydessä ja ilmanvaihdon toiminnassa.
”Taloyhtiöissä usein käy niin, että yksittäinen asukas itse hoitaa omatoimisesti asuntonsa mittauksen, jolloin saadaan tieto vain yhden asunnon radontilanteesta. Tai sitten säästösyistä esimerkiksi rivitaloyhtiö tekee mittauksia vain osassa asuntoja”, kertoo Säteilyturvakeskuksen (STUK) ylitarkastaja Tuukka Turtiainen.
Monet asukkaat tuntuvatkin päättelevän oman asunnon radonpitoisuuden naapuriasunnon tuloksen perusteella. Tuukka Turtiaisen mukaan pientaloyhtiössä ei kannata jättää asuntoja mittaamatta.
”STUKin analyysi kansallisesta radonrekisteristä haetuista yli 15 000 asunnosta osoittaa, että radonpitoisuus voi vaihdella samassa taloyhtiössä moninkertaisesti. On löytynyt tapauksia, joissa vierekkäisten asuntojen radonpitoisuusero on ollut kahdeksankertainen.”
Radonpitoisuus ei ole vakio edes yksittäisessä asunnossa. Siksi radonmittaukset asunnoissa kannattaa tehdä kahdessa eri mittauspisteessä.
Radonkorjaukset ja torjunta toimivat pitkään
Joskus mittaustulokset antavat aihetta toimenpiteisiin, joilla suurta radonpitoisuutta pyritään pienentämään. Helpointa radonin torjuminen on talon rakennusvaiheessa, mutta radonpitoisuutta voidaan pienentää myös korjaustoimilla, esimerkiksi radonimurilla.
STUKin toteuttamassa tutkimuksessa mitattiin aiemmin radonkorjattujen tai rakennusvaiheessa radontorjuntaa tehneiden asuntojen radonpitoisuutta puolen vuoden ajan vuosina 2021–2022. Tutkimuksessa mukana olleiden asuntojen radontoimenpiteet oli tehty vuosien 2000 ja 2016 välillä. Aineistossa oli yhteensä 348 asuntoa.
Tutkimustulosten mukaan radonkorjaukset ja -torjunta toimivat pääosin hyvin vielä vuosienkin jälkeen rakentamisesta tai radonkorjauksesta. Uusien talojen radontorjunta (radonputkisto, tiivistykset) toimivat hyvin vielä 6–16 vuoden jälkeen. Radonkorjaukset (radonimuri, radonkaivo) toimivat pääosin hyvin 10–20 vuotta korjauksen jälkeen.
”Radonpitoisuutta on kuitenkin tärkeä seurata säännöllisesti, jotta mahdolliset viat huomataan ajoissa. Lisäksi on olennaista huoltaa ja puhdistaa ilmanvaihto valmistajan ohjeiden mukaisesti sekä uusia radonkorjausjärjestelmät niiden tullessa elinkaarensa päähän”, sanoo radontorjunnan ja -korjausten asiantuntija, ylitarkastaja Olli Holmgren STUKista.
Luotettava radonmittaus vaatii aikaa
Markkinoilla ovat yleistyneet edulliset sähköiset radonmittarit ja lyhytaikaiset, muutaman vuorokauden pituiset radonmittaukset, joita tarjotaan jopa ilmaiseksi. Lyhytaikaisten mittaustulosten perusteella mittauksen hoitanut yritys on saattanut yrittää myydä asukkaalle radonkorjausta.
Luotettava radonmittaus kestää vähintään kaksi kuukautta syys- ja toukokuun välillä, jotta koko vuoden radonpitoisuuden keskiarvo saadaan arvioitua luotettavasti. Lyhytaikaiset mittaukset voivat antaa harhaanjohtavia tuloksia, koska ne voivat osua ajankohtiin, jolloin pitoisuus on poikkeuksellisen korkea tai matala. Siksi STUK suosittelee aina pitkäaikaista radonmittausta ennen päätöksiä korjauksista.
Radonmittaus tehdään ensisijaisesti radonmittauspurkeilla, joita Suomessa myy viisi laboratoriota. Niiden ilmoittama tulos on tarkka ja mittausaika riittävän pitkä. Halpoja sähkötoimisia mittareita ei ole yksittäiskalibroitu, joten niiden ilmoittama tulos ei välttämättä ole tarkka. Lisää virhettä tulokseen aiheuttaa usein liian lyhyt mittausaika.
