Uusi ydinenergialaki herättää toiveita ja odotuksia

Julkaisuajankohta 12.5.2025 13.12
Tyyppi:Kolumni

Uuden ydinenergialain luonnos tulee alkukesästä julkisesti lausuttavaksi, ja syksyllä on Säteilyturvakeskuksen uusien, lakia täydentävien määräysluonnosten lausuntoaika. Pian on siis aika vaikuttaa.

Kirjoittaja johtaja Jussi Heinonen, Säteilyturvakeskus


 

Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla käynnissä olevassa ydinenergialain kokonaisuudistuksessa uusitaan koko paketti eli itse laki ja sen perusteella annettavat asetukset sekä Säteilyturvakeskuksen eli STUKin määräykset. Laki ja muut säädökset kirjoitetaan kokonaan uudestaan.  Rakenne ja esitystapa muuttuvat ja monelta osin myös itse sisältö. 

Uudistaminen on erittäin iso kokonaisuus. Uudistettu säännöstö muuttaa luvanhaltijan velvoitteita ja viranomaisen toimintaa merkittävästi.  Hyvä lopputulos varmistuu, kun mahdollisimman moni tuo näkemyksensä uudistuksesta esille.

STUKin keskeiset tavoitteet lain ja määräysten uudistuksessa ovat riskitietoisuuden lisääminen ja toimijoiden vastuun korostaminen. Vaatimusten täytyy olla riskitietoisia eli ohjata toiminnanharjoittajan ja viranomaisen huomio oleellisiin asioihin. 

STUKin määräyksistä ollaan myös tekemässä mahdollistavia. Hallitusohjelmassa tavoitteeksi asetetulla mahdollistamisella tarkoitamme STUKissa sitä, että säännöstön tulisi sallia uudet ja erilaiset ydinenergiaratkaisut, kunhan toiminnan harjoittaja huolehtii  turvallisuudesta. 

Uutta, nykyisestä poikkeavaa toteutustapaa voidaan tarvita esimerkiksi erilaisissa reaktoriteknologioissa, ydinenergian käytössä kaukolämmön tuottamiseen tai laivojen voimanlähteenä. Laki ja muu säännöstö pitää tehdä toimivaksi myös tilanteissa, jossa ydinenergian tuottamiseen luvan saaneet yritykset turvautuvat nykyistä enemmän muiden yritysten tuottamiin palveluihin.

Ydinenergian sääntely painottuu perustellusti turvallisuuteen. Tästä syystä sääntely on myös osin konservatiivista. Sääntelyä pitää kuitenkin uudistaa, jotta esimerkiksi muussa teollisuudessa kehitettyä laadukasta teknologiaa voidaan ottaa nykyistä helpommin käyttöön ydinlaitoksissa. Muuten voi käydä niin, että ydinlaitosten turvallisuudesta koetetaan huolehtia vuosikymmeniä vanhalla tekniikalla. 

Parjattu ja kaivattu byrokratia  

Ydinenergia on paljon esillä puhtaaseen energiaan ja huoltovarmuuteen liittyvässä keskustelussa. Se nähdään yhteiskunnassa tarpeellisena, mutta samalla potentiaalisesti vaaraa aiheuttavana toimintana. Koemme STUKissa, että yhteiskunta, kansalaiset ja päättäjät odottavat ydinlaitoksen turvallisuuden huolellista varmistamista, tämän toteuttamista etupainotteisesti ja viranomaisen tarkkaa otetta. Tämä on ollut perustana nykyisessä säännöstössä ja lähtökohtana myös uudistuksessa – samalla huolellisesti pohtien edellä mainitsemaani riskitietoisuutta. 

Suomessa arvostetaan yhteisesti sovittujen sääntöjen noudattamista ja luotetaan viranomaisiin. Me suomalaiset haluamme yhteiskunnan toimivan ja huolehtivan meidän jokaisen turvallisuudesta. Toiveen toteutumiseen tarvitaan lainsäädäntöä, julkista hallintoa ja viranomaisia. Kokemukseni on, että tätä välillä parjattua byrokratiaa suomalaiset lopulta arvostavat.

Mikään turvallisuus, myöskään ydinturvallisuus, ei voi perustua pelkkään hyvään tahtoon, vaan se edellyttää yhtenäisiä ja valvottuja pelisääntöjä. Toimiva julkinen hallinto ja selkeä sääntely ovat kehityksen edellytys ja tuki vastuullisille toimijoille, etenkin kun ollaan tekemisissä useiden vuosikymmenten päähän ulottuvien teknologioiden ja toimintojen kanssa. Luottamus byrokratian toimivuuteen voi säilyä vain, kun pelisääntöjen ajantasaisuus tarkistetaan ympäröivän maailman muuttuessa – juuri sitä ollaan tekemässä, kun ydinenergialakia parhaillaan uudistetaan. 

STUK valvoo, että vastuu kannetaan

Ydinenergialain uudistukselta odotetaan paljon. Hallituksen tavoitteena on sujuvoittaa ydinlaitosten luvitusta ja luoda edellytyksiä pienten ydinvoimaloiden rakentamiselle. Ydinvoiman lisärakentamista suunnittelevien yhtiöiden tavoitteena on muun muassa, että toiseen maahan suunniteltu ydinvoimala voidaan toteuttaa Suomessa ilman, että kotimaiset säännökset vaatisivat siihen suuria muutoksia. Vaikka keskustelu tuntuu painottuvan uuteen ydinenergiaan,  lakiuudistuksessa on ainakin yhtä tärkeää rakentaa riskitietoinen ja toimiva perusta nykyisten ikääntyvien ydinlaitosten turvalliselle ja pitkäjänteiselle käytölle.

STUK  tukee ministeriön lainvalmistelua ja tekee  itse lakia tarkentavia määräyksiä osana yhteiskunnallista tehtäväänsä. Edistämme ydin- ja säteilyturvallisuutta. Meidän tehtävämme on huolehtia, että ihmisten, ympäristön ja yhteiskunnan suojeleminen säilyy yhtä hyvänä kuin nykyisinkin. 

Samalla meidän pitää arvioida, että ydinenergian käyttöä säädellään oikein suhteessa sen riskiin – ei liikaa eikä liian vähän. Tästä olisi mielenkiintoista käydä laajempaa yhteiskunnallista keskustelua. Sääntelemmekö ympärillämme olevia yhteiskuntaan ja meihin jokaiseen vaikuttavia erilaisia riskejä tasapuolisesti? Osallistuisimme STUKista mielellämme tällaiseen keskusteluun.

Uusi lainsäädäntö tuo toiminnanharjoittajille liikkumavaraa ja samalla vastuuta turvallisuuden osoittamisesta. Olennaista on, että toiminnanharjoittajien vastuu turvallisuudesta pidetään kristallinkirkkaana. Odotamme STUKissa, että yrityksillä on hyvä kokonaisuuden hallinta, kyky osoittaa turvallisuus ja kantaa toiminnanharjoittajalle kuuluva vastuu. STUK valvoo, että vastuu kannetaan. 


Kirjoittaja
Johtaja Jussi Heinonen vastaa Säteilyturvakeskuksessa muun muassa ydinenergialainsäädännön uudistustyöstä.