Suomi osallistui huhtikuussa Wienissä järjestettyyn kansainvälisen ydinturvallisuussopimuksen seurantakokoukseen. Arvioinnin perusteella Suomi täyttää yleissopimuksen tavoitteet.
Kansainvälinen ydinturvallisuussopimuksen (CNS) tavoite on parantaa ydinenergian turvallisuutta maailmanlaajuisesti. Se pyrkii vahvistamaan sekä sopimukseen liittyneiden maiden omia turvallisuustoimia että kansainvälistä yhteistyötä.
Kansainvälisen Atomienergiajärjestön, IAEA:n, järjestämässä seurantakokouksessa sopimukseen sitoutuneiden maiden asiantuntijat arvioivat toisten maiden toimintaa maaraporttien pohjalta. Suomen maaraportin kokoamisesta vastasi Säteilyturvakeskus (STUK).
Kansainvälinen arviointiryhmä nosti esiin kolme asiaa, joihin Suomessa pitää kiinnittää erityistä huomiota,
- ydinenergialainsäädännön uudistuksen vaikutusten hallinta
- kansallisen osaamisen turvaaminen ja ydinalan muutoksiin liittyvien riskien hallinta
- STUKin turvallisuuskulttuurista laaditun selvityksen johtopäätöksiin vastaaminen.
Arvioinnissa tunnistettiin myös useita Suomen ydinturvallisuustyön vahvuuksia,
- STUKin aktiivinen työ toimintaympäristön muutosten arvioimiseksi ja sääntelyn ajantasaistamiseksi
- STUKin kehittämä laitoskohtainen kokonaisturvallisuusarvio
- turvallisuuskulttuurin pitkäjänteinen kehittäminen Suomessa
- STUKin järjestelmällinen viranomaisvaatimusten hallintatyökalu.
Arviointikokoukseen osallistui 87 maata. Maa-arviointien tuloksena tunnistettiin ydinturvallisuuden varmistamisen kannalta keskeisiä haasteita, jotka ovat monille maille yhteisiä.
Näitä yhteisiä haasteita olivat ydinvoima-alan henkilö- ja osaamisresurssien hallinta, ydinturvallisuus äärisääolosuhteissa ja muuttuvissa ympäristöolosuhteissa, tekoälyn käytön vaikutukset ydinturvallisuuteen, valmiusjärjestelyt poikkeuksellisissa olosuhteissa kuten sotatilanteissa sekä toimitusketjujen hallinta. Maat raportoivat näistä seuraavassa kolmen vuoden kuluttua pidettävässä arviointikokouksessa.
