Lopullinen tieto loppusijoitettavasta ydinjätteestä talteen suomalaisilla menetelmillä
Säteilyturvakeskus on yhdessä Fysiikan tutkimuslaitoksen kanssa kehittänyt uusia keinoja käytetyn ydinpolttoaineen valvontaan. Näitä innovatiivisia menetelmiä tarvitaan ennen kuin maailman ensimmäinen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitos voidaan ottaa käyttöön Eurajoen Olkiluodossa.
GOSSER-tutkimushankkeessa kehitetyllä PGET-laitteella mitataan käytetyn ydinpolttoaineen gammasäteilyä, jonka avulla voidaan muodostaa tarkka poikkileikkauskuva nipusta. Poikkileikkauksessa aktiiviset sauvat näkyvät keltaisena ja niiden välissä oleva vesi sinisenä. Kuvan polttoaine on peräisin Olkiluodon ydinvoimalaitoksesta.
Ennen kuin käytetty ydinpolttoaine viedään lopullisesti ihmisten ja elollisen luonnon ulottumattomiin, on se mitattava tarkasti ja luotettavasti. On varmistuttava, että loppusijoituskapseleihin suljettava käytetty ydinpolttoaine vastaa siitä annettuja tietoja, eli sisältää esimerkiksi kaikki ilmoitetut polttoainesauvat. On myös oltava keino, jolla mittaustulokset pidetään tallessa niin, että ne ovat ihmisten saatavilla ja ymmärrettävissä hyvin kauan.
Tutkimusprojekteissa GOSSER ja GOSSER II on kehitetty mittausmenetelmiä sekä tietokanta, johon tiedot tallennetaan. GOSSER-projekti alkoi vuonna 2015 ja päättyi 2018. GOSSER II toteutettiin vuosina 2019–2023.
Projekteissa on suunniteltu mittauslaitteet ja rakennettu ohjelmistot mittaustulosten analysointiin sekä kehitetty tarkastuskriteerit loppusijoitettavan käytetyn ydinpolttoaineen ydinmateriaalivalvontaan. Projekteissa tehtiin tiivistä yhteistyötä Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n ja Euroopan komission kanssa. Tavoitteena on saumaton valvontayhteistyö IAEA:n, komission ydinmateriaalivalvonnan ja STUKin välillä.
Loppusijoitettavan ydinpolttoaineen mittaamisessa käytettävät menetelmät ovat passiivinen gammaemissiotomografia (PGET) ja passiivinen neutronialbedoreaktiivisuusmittaus (PNAR). Ensimmäisellä saadaan polttoaineesta tarkka poikkileikkauskuva, jossa näkyvät yksittäiset aktiiviset polttoainesauvat. PNAR-menetelmällä saadaan lisävarmuus, että polttoaineen ydintekniset ominaisuudet ovat sitä mitä pitääkin.
Tutkija Riina Virta Säteilyturvakeskuksesta (STUK) toteaa, että uusien menetelmien kehittäminen nimenomaan Suomessa on hyvin luonnollista, koska täällä alkaa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus ensimmäisenä maailmassa. ”Muut maat saavat sitten valmiita menetelmiä käyttöönsä, kunhan etenevät omissa hankkeissaan näin pitkälle”,
Riina Virta kertoo, että GOSSER-projektien yhteydessä on tehty tieteellisiä julkaisuja ja tuloksia on esitelty kansainvälisissä konferensseissa. Projektin aiheista on myös kirjoitettu yksi diplomityö, yksi pro gradu -tutkielma ja yksi väitöskirja.
Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitosten käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta ja sen turvallisuudesta vastaa ydinvoimayhtiöiden Teollisuuden voima Oy:n (TVO) ja Fortum Oyj:n yhdessä omistama Posiva Oy.
Lisätietoja
Mediapalvelu: 010 850 4761
