Melanooma jatkaa yleistymistä Suomessa – etenkään nuoret eivät koe aurinkoa terveysriskinä
Riittävällä suojautumisella auringon UV-säteilyltä pystyttäisiin ehkäisemään neljä viidestä melanoomatapauksesta. Hyvätkään tiedot auringon terveyshaitoista eivät kuitenkaan takaa riittävää suojautumista. Etenkin nuorten voi olla vaikeaa huomioida pitkän aikavälin terveysriskiä.
Parhaillaan Suomessa eletään aikoja, jolloin auringon UV-säteilyn voimakkuutta kuvaava UV-indeksi voi saavuttaa suojautumisrajan eli arvon 3 koko maassa. Ihon ja silmien suojaamiseen auringon UV-säteilyltä kannattaakin nyt kiinnittää huomiota. Pohjois-Suomessa keväthanget heijastavat UV-säteilyä erityisesti kasvoille.
Eteläisessä Suomessa UV-indeksi nousee yli suojautumisrajan aurinkoisina päivinä huhtikuun puolivälistä syyskuuhun saakka. Pohjois-Suomessa raja ylittyy keskimäärin toukokuusta elokuun alkupäiviin.
Voimakkaimmillaan auringon UV-säteily on Suomessa juhannusta edeltävällä ja muutamalla sen jälkeisellä viikolla. Tällöin UV-indeksi voi ylittää maan eteläosissa voimakkaan säteilyn rajan eli arvon 6.
“Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomessakin kesät todennäköisesti lämpenevät. Hellejaksoja ennakoidaan tulevaisuuden ilmastossa esiintyvän aikaisempaa useammin, mikä voi houkutella kevyempään vaatetukseen ja altistaa suomalaisia nykyistä enemmän auringon UV-säteilylle”, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Kaisa Lakkala.
Tuoreimpien tutkimusten mukaan myös helleaaltojen ankaruus ja auringonsäteilyn määrä saattavat lisääntyä kesäisin.
Melanooma jatkaa yleistymistä Suomessa
Runsas UV-säteilyn määrä ja ihon palaminen lisäävät riskiä sairastua melanoomaan. Suomen Syöpärekisterin tilastojen mukaan vuonna 2023 melanoomaan sairastui 1028 miestä ja 811 naista. Melanoomaan sairastuneista viiden vuoden päästä on elossa noin 94 prosenttia.
“Melanooman ilmaantuvuus on kasvanut 2000-luvulla nopeasti, vajaa 5 prosenttia vuodessa. Ennusteen mukaan vuoteen 2040 mennessä melanoomaan arvioidaan sairastuvan vuosittain Suomessa jo lähes 3 000 henkilöä”, kertoo Karri Seppä Syöpäjärjestöjen tutkimuslaitoksesta Suomen Syöpärekisteristä.
Riittävällä suojautumisella UV-säteilyltä pystyttäisiin ehkäisemään neljä viidestä melanoomatapauksesta.
Rakennetuilla varjopaikoilla autetaan aurinkosuojautumista
Usein ajatellaan aurinkosuojautumisen olevan yksilön itsensä vastuulla, mutta myös yhteiskunta voi edesauttaa kansalaisten suojautumista. “Varjo on tehokas keino UV-altistumisen vähentämiseen, sillä varjossa UV-säteilyä voi olla jopa 50 % vähemmän kuin paljaan taivaan alla”, Säteilyturvakeskuksen erityisasiantuntija Anne Höytö kertoo.
Kunnat ja yksityiset toimijat voivat edistää aurinkosuojautumista rakentamalla varjopaikkoja jo olemassa oleville sekä uusille ulkoilualueille. Erityisesti lasten ja nuorten suosimille alueille, kuten päiväkotien ja koulujen pihoihin, leikkikentille sekä urheilukentille varjopaikkojen lisääminen on tärkeää, mutta vanhemman väestön ulkoilualueitakaan ei kannata unohtaa. Varjopaikat mahdollistavat eri-ikäisten ihmisten ulkoilun ja liikunnan turvallisesti ja miellyttävästi myös kuumina kesäpäivinä. Höytö neuvoo, että “varjoa voi luoda istutuksin, katoksilla, paviljongeilla, purjekankailla ja aurinkovarjoilla. Mitä laajempi varjoisa alue, sitä parempi on varjon antama suoja”.
Suojauskeinojen yhdistäminen antaa parhaan suojan
Kaikenikäisten ihon suojaaminen on tärkeää. Erityisen tärkeää on kuitenkin lasten ja nuorten suojaaminen liialta auringolta, koska heidän ihonsa suojamekanismit ovat vasta kehittymässä. Ihosyövän merkittävimmät riskitekijät ovat ihon toistuvat palamiset erityisesti lapsena ja nuoruusiällä sekä ihon runsas altistuminen UV-säteilylle eliniän aikana. Vanhempien lisäksi varhaiskasvatuksen ja koulujen ammattilaisten on tärkeä huomioida aurinkosuojautuminen osana arkea.
”Aurinkosuojautuminen ei ole vain rantapäivien asia vaan kuuluu arjen kaikkiin ulkopuuhiin ulkoilusta puutarhatöihin ja ulkoleikeistä retkeilyyn. Lasten ja aikuisten ihon suojaamiseen pätevät samat perusohjeet: varjo, vaate ja voide. Ensisijaisesti iho suojataan varjon ja vaatteen avulla. Lisäsuojaksi kannattaa valita aurinkovoide, jonka suojakerroin on vähintään 30. Lisäksi ulkoilua voi voimakkaimman säteilyn aikoina pyrkiä ajoittamaan aamuun, myöhempään iltapäivään tai iltaan, jolloin UV-säteily on heikompaa” kertoo Syöpäjärjestöjen terveyden edistämisen päällikkö Heidi Löflund-Kuusela.
Nuoret eivät koe aurinkoa erityisenä terveysriskinä
Hyvätkään tiedot auringon terveyshaitoista eivät aina takaa riittävää suojautumista. Tämä ilmenee terveystieteiden maisteri Laura Mikkolan Itä-Suomen yliopistolle tekemässä pro gradu -tutkielmassa, joka tarkastelee 16–20-vuotiaiden suomalaisnuorten aurinkosuojautumista. Tutkimuksen aineisto koostuu 11 nuoren yksilöhaastattelusta.
Tulosten mukaan nuoret suojautuivat auringolta pääasiassa aurinkovoiteella, päähineellä ja olemalla varjossa. Nuoret suojautuivat paremmin mennessään pidemmäksi aikaa ulos tai rannalle, ulkomaanmatkoilla sekä ihon palamisen jälkeen. Aurinkosuojautumiseen vaikuttivat asenteet ja tiedot sekä esimerkiksi aikaan ja paikkaan liittyvät tekijät, sosiaalinen verkosto sekä käsitykset ihon palamisesta. Nuorten oli vaikeaa nähdä ihosyövän koskettavan heitä itseään nuoren ikänsä vuoksi. Ihon palamista ei koettu erityisenä terveysriskinä.
Tutkittavat kokivat, että aurinkosuojautumista voidaan edistää puhumalla aiheesta enemmän ja lisäämällä nuorten tietoja auringon haitoista ja suojautumisesta monikanavaisesti niin koulujen kuin sosiaalisen median kautta.
