Säteilyturvakeskus havaitsi Vantaan ulkoilmassa haitattoman pienen määrän radioaktiivista bromia joulukuun 11.-12. kerätyssä näytteessä. Bromi voi olla peräisin esimerkiksi teollisuuslaitoksessa asiallisesti tehdystä kokeesta, jossa bromin radioaktiivista isotooppia on käytetty merkkiaineena.
Radioaktiivista bromi-kaasua käytetään merkkiaineina mittauksissa, joissa halutaan tutkia teollisuusprosessien toimintaa. Esimerkiksi kaasujen ja höyryjen virtauksien selvittämisessä radioaktiiviset merkkiaineet ovat käyttökelpoisia ja tällaisia merkkiainemittauksia tehdään Suomessa säännöllisesti.
Merkkiainekokeissa käytettävä bromin isotooppi, Br-82, on lyhytikäinen eli sen radioaktiivisuus häviää nopeasti. Vantaan ilmassa on Säteilyturvakeskuksen (STUK) mittauksen mukaan ollut radioaktiivista bromia häviävän vähän, 20.8 mikrobecquerelia kuutiometsissä ilmaa (Bq/m3).
Havainto kuitenkin vahvistaa sen, että STUKin näytteenkeräys toimii ja laboratoriomittaukset ovat herkkiä löytämään radioaktiivisuuden kuten niiden pitääkin olla.
Radioaktiivisten merkkiaineiden käytöstä on hyötyä, mutta niistä ei saa aiheutua vaaraa sen enempää käyttöpaikan työntekijöille kuin ympäristöllekään. Merkkiaineiden käyttöön pitää myös olla Säteilyturvakeskuksen (STUK) myöntämä turvallisuuslupa.
Kukaan ei saa saada merkkiainekokeista suurempaa säteilyannosta kuin 10 mikrosievertiä vuodessa. Tämä on noin yksi viidessadaskuudeskymmenesosa (1/560) suomalaisten saamasta keskimääräisestä säteilyannoksesta, 5,6 millisievertä, vuodessa.
Joulukuun bromin alkuperää ei tiedetä. Hyvin usein tämänkaltaisten pienten radioaktiivisuuspitoisuuksien lähde jääkin hämärän peittoon.
STUK seuraa ulkoilman radioaktiivisten aineiden pitoisuuksia kahdeksalla paikkakunnalla Suomessa. Hiukkaskerääjät imuroivat suuria määriä ilmaa, jolloin ilmassa ovat hiukkaset jäävät kerääjien suodattimille. Suodattimista voidaan mitata radioaktiivisten aineiden aktiivisuuspitoisuus ja selvittää, mistä radioaktiivista aineista on kyse. Menetelmällä havaitaan erittäin pienetkin radioaktiivisten aineiden pitoisuudet.
Lisää tietoa mittaamisesta ja tehdyt havainnot löytyvät STUKin Ulkoilman radioaktiiviset aineet -sivulta
