Yhä vähemmän säteileviä ihmisiä

Säteilyturvakeskus mittaa tällä viikolla Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella yliopiston työntekijöiden ja opiskelijoiden radioaktiivisuutta. Ensi viikolla mittauksia tehdään Tampereella ja vuodenvaihteen jälkeen tammikuussa Rovaniemellä.

Väestön radioaktiivisuusmittaukset aloitettiin Suomessa 1960-luvulla, joten Säteilyturvakeskuksessa (STUK) on hyvä tieto suomalaisten radioaktiivisuudesta ja sen muutoksista jo 60 vuoden ajalta. Näin ollen tiedämme, että keinotekoinen radioaktiivisuus ihmisissä vähenee vuosi vuodelta.

STUKin ylitarkastaja Sinikka Virtasen mukaan väestömittauksia tehdään yliopistoilla, koska näin mittaukset on ollut yksinkertaista järjestää ja mittauksiin on löytynyt paljon kiinnostuneita vapaaehtoisia.  Yliopistoilla mittauksia tehdään nyt toista kertaa.

Ajantasainen tieto väestön radioaktiivisuudesta on tärkeää, jotta voidaan havaita mahdolliset muutokset, jos sellaisia tapahtuu.

Keinotekoinen, ihmisen toimista peräisin oleva radioaktiivisuus suomalaisissa vähenee vuosi vuodelta, mikä tarkoittaa Sinikka Virtasen mukaan sitä, että radioaktiivisuutta ei enää pystytä aina luotettavasti mittauksilla havaitsemaan. Väestön radioaktiivisuuden selvittäminen on yhä haastavampaa.

Cesium vähenee, luonnolliset radioaktiiviset aineet säilyvät

Merkittävin keinotekoinen, ihmisen toiminnasta peräisin oleva radioaktiivinen aine suomalaisissa on cesium-alkuaineen isotooppi 137, Cs-137. Kun väestön radioaktiivisuusmittauksia alettiin Suomessa tehdä 1960-luvulla, cesium oli peräisin ilmakehässä tehdyistä ydinasekokeista. Suurimmat säteilyannokset mitattiin tuolloin Lapin poronhoitajista. Ilman kuljettamat radioaktiiviset aineet rikastuivat jäkälän kautta poronlihaan ja siitä edelleen poronhoitajiin.

Seuraavan kerran radioaktiivista cesiumia tuli Suomeen keväällä 1986. Tšernobylissä nykyisen Ukrainan alueella tapahtuneen historian pahimman ydinvoimalaitosonnettomuuden levittämä radioaktiivisuus näkyi myös Suomessa ja suomalaisissa. Sillä kertaa etenkin Päijät-Hämeessä ja Keski-Suomessa.

Kaikissa suomalaisissa on myös luonnosta peräisin olevia radioaktiivisia aineita, esimerkiksi kaliumin isotooppia 40. Jokaisessa suomalaisessa on lisäksi hiukan kallioperästä peräisin olevaa uraania ja toriumia sekä niiden hajoamistuotteita. Näiden radioaktiivisten hajoamistuotteiden aiheuttama säteilyannos on itse asiassa moninkertainen verrattuna keinotekoisten radioaktiivisten aineiden aiheuttamaan annokseen.