Säteilyturvakeskus on osallistunut pohjoismaisen yhteistyöstrategian laatimiseen, joka antaa suosituksia pohjoismaisten säteily- ja ydinturvallisuusviranomaisten välisen yhteistyön vahvistamiseksi.
Päätös strategisten painopisteiden tarkastelemisesta pohjoismaisessa yhteistyössä tehtiin virastojen johtajien kokouksessa Reykjavikissa elokuussa 2023. Nyt julkaistu strategia on tämän työn tulos, ja se sisältää 13 suositusta yhteistyön jatkokehittämiseksi. Strategiassa nämä jatkotavoitteet jaetaan neljään pääalueeseen, jotka käsittelevät ydinenergialainsäädäntöä, säteilyturvallisuuslainsäädäntöä, valmiutta ja varautumista sekä kansainvälistä kehitystä ja apua. Lisäksi strategia sisältää useita yleisiä toimenpidesuosituksia.
Muutosten ajureina ovat erityisesti kaksi ulkoista tekijää: kasvava energiantarve ja mahdollinen ydinvoiman lisääntyminen Pohjoismaissa sekä nopeasti muuttuva globaali ja alueellinen toimintaympäristö, joka edellyttää myös viranomaisilta omien toimintatapojensa tarkastelua. Jälkimmäinen tuo mukanaan uusia uhkia ja tarpeen syventää alueellista yhteistyötä onnettomuusvalmiuden osalta.
Nordic Strategy Group Report: Enhancing Nordic cooperation in Nuclear and Radiation Safety -strategian laatimiseen ovat osallistuneet säteily- ja ydinturvallisuusviranomaiset kaikista Pohjoismaista: Beredskaps Styrelsen (DEMA, Tanska), Direktoratet for strålevern og atomsikkerhet (DSA Norja), Geislavarnir Ríkisins (GR, Islanti), National institute of Radiation Hygiene (SIS, Tanska), Strålsäkerhetsmyndigheten (Ruotsi) ja Säteilyturvakeskus.
Kiinnostus kasvaa ydinvoimaa kohtaan
Energiapolitiikka Suomessa ja Ruotsissa kannustaa uusien ydinvoimalaitosten rakentamiseen. Norjassa hallituksen nimittämä ydinvoimatyöryhmä valmistelee parhaillaan raporttia ydinvoimasta. Aiheet ovat myös osa julkista keskustelua Tanskassa, jossa sekä poliittinen ilmapiiri että kansalaisten asenteet ydinvoimaan ovat muuttuneet Ukrainan sodan myötä. Kaikkia pohjoismaisia viranomaisia haastaa varautuminen tulevaan kehitykseen, mukaan lukien sääntelyn, valvontakäytäntöjen ja osaamisen kehittäminen.
Ydinvoiman käytön lisääntyminen tuo mukanaan myös radioaktiivisten aineiden kuljetuksiin ja radioaktiivisen jätteen loppusijoittamiseen liittyviä kysymyksiä.
Uudet uhat lisäävät yhteistyön merkitystä
Toinen keskeinen taustatekijä ovat geopoliittiset muutokset ja uudet uhat. Turvallisuuspoliittinen tilanne, erityisesti Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan, on vaikuttanut merkittävästi Pohjoismaiden geopoliittiseen asemaan. Alueellisia huolia aiheuttavat muun muassa Luoteis-Venäjän ydinvoimaloihin ja Kuolan niemimaan jätevarastoihin liittyvät riskit. Lisäksi uhkia liittyy ydinaseisiin ja ydinkäyttöisten alusten lisääntyneeseen liikenteeseen Arktisella alueella, Pohjois-Atlantilla ja Itämerellä. Liittoutuneiden kasvava sotilaallinen toiminta, mukaan lukien ydinkäyttöisten alusten vierailut, luo myös uusia sääntelyhaasteita.
Vakavat onnettomuudet ja muut vaaratilanteet voivat pahimmillaan johtaa maiden rajat ylittäviin radioaktiivisiin päästöihin. Siksi on tarpeen kehittää kykyä tehokkaaseen tiedonvaihtoon, turvallisuusvaikutusten arviointiin ja kansalaisviestintään. Myös maiden valmiuksia kansainvälisen avun vastaanottamiseen ja antamiseen on vahvistettava. Vakavissa säteilyvaaratilanteissa yksittäisen maan resurssit eivät riitä ja tukea tarvitaan ulkopuolelta.
Ukrainassa käytävään sotaan liittyy myös tarve koordinoida ydinturvallisuutta koskevaa apua. Pohjoismaat tukevat Ukrainan viranomaista sekä ydinvoimaloiden turvallisuutta ja tämä yhteistyö tiivistyy edelleen.
Pohjoismaisella säteily- ja ydinturvallisuusyhteistyöllä on pitkät perinteet. Perinteet vahvistavat kykyämme koordinoida toimintaa ja edistää myös eurooppalaista ja globaalia yhteistyötä. Pohjoismainen strategia rakentuu tälle perustalle vastatakseen nykyisiin ja tuleviin haasteisiin.
Koko strategia luettavissa englanniksi (pdf)
