Yhä vähemmän radioaktiivisia aineita ympäristössä

Suomen luonnossa on yhä Tšernobylin ydinvoimalaitosonnettomuudesta peräisin olevia radioaktiivisia aineita. Säteilyturvakeskuksen vuosiraportti Ympäristön säteilyvalvonta Suomessa kertoo, mitä luontoon alun perin kuulumattomia radioaktiivisia aineita viime vuonna löytyi, mistä niitä löytyi ja kuinka paljon niitä ympäristössä on.

Säteilyturvakeskuksen (STUK) ympäristön valvontaohjelma on suunniteltu niin, että vähäisetkin radioaktiivisuuden muutokset ympäristössä havaitaan ja niihin pystytään tarvittaessa reagoimaan. Koska säteilyä on kaikkialla, STUK myös löytää sitä kaikkialta. Tarkat mittausmenetelmät ja hyvin suunniteltu ympäristön säteilyvalvontaohjelma antavat luotettavan kuvan suomalaisen ympäristön radioaktiivisuudesta.

Mittaustulokset osoittavat, että viime vuonna ei tapahtunut sellaisia radioaktiivisten aineiden päästöjä, joilla olisi haittavaikutuksia ihmisen terveydelle tai ympäristölle Suomessa.

Ympäristön keinotekoisten radioaktiivisten aineiden aiheuttama säteilyaltistus suomalaisille vuonna 2023 oli alle 0,02 millisievertiä (mSv), mikä on hyvin vähän suomalaisten vuotuiseen keskimääräiseen säteilyannokseen 5,9 mSv verrattuna. Valtaosa suomalaisten säteilyaltistuksesta tulee sisäilman radonista eli on peräisin luonnon radioaktiivisuudesta.

Tšernobylin cesiumia löytyy yhä

Ainoat merkittävät keinotekoisten radioaktiivisten aineiden lähteet ovat vuosikymmenten takaa. 1950- ja 1960-luvuilla ilmakehässä tehdyistä ydinasekokeista ja vuoden 1986 Tšernobylin ydinvoimaonnettomuudesta peräisin olevaa radioaktiivisuutta mitataan ympäristönäytteistä vieläkin, joskin vuosi vuodelta yhä vähemmän.

Kolmessa STUKin viime syksynä mittaamassa metsäsieninäytteessä radioaktiivisen cesium‑137:n pitoisuus ylitti vieläkin raja-arvon 600 becquereliä kilossa. Tämän rajan ylittäviä elintarvikkeita ei EU:n suosituksen mukaan saisi myydä. Sienistä mitatut pitoisuudet ovat raja-arvon ylityksestä huolimatta kuitenkin niin pieniä, että sieniä syömällä ei voi saada sisäänsä terveyttä vaarantavaa määrää radioaktiivisia aineita. Sienten radioaktiivisuutta voi halutessaan myös alentaa keittämällä, pakastamalla tai liottamalla.

On-line seurantaa ja laboratoriomittauksia

STUKin ulkoisen säteilyn valvontaverkko antaa reaaliaikaista tietoa säteilytilanteesta koko Suomen alueelta. Mittausasemia on yhteensä 255. Kahdeksalla paikkakunnalla STUKilla on myös asemia, joissa kerätään radioaktiivisia aineita ulkoilmasta sekä hiukkasina tai sateen mukana maahan tulevasta laskeumasta.

Järvien ja jokien sekä Itämeren radioaktiivisuutta STUK seuraa vesinäytteitä laboratoriossaan mittaamalla. STUKin Vantaan Jokiniemen laboratorioissa mitataan myös muut ympäristönäytteet, esimerkiksi meijereistä hankittua maitoa, kaupoista ostettuja ruokatarvikkeita, eri puolilta Suomea kerättyjä talousvesinäytteitä sekä Suomen luonnosta peräisin olevia marjoja, sieniä, kaloja ja riistaa.

Osana ympäristön radioaktiivisuuden seurantaa STUK mittaa vuosittain Helsingissä, Tampereella ja Rovaniemellä, kuinka paljon ihmisten sisällä on radioaktiivisia aineita. Ihmiset saavat niitä elimistöönsä hengittämällä tai ravinnon mukana. Nämä radioaktiiviset aineet havaitaan mittaamalla suoraan näiden lähettämää säteilyä. Väestömittaukset STUK tekee kuorma-autoon rakentamassaan mittauslaboratoriossa.